Minne mä saan ton muksun joskus yöksi??

["Onneton"]

Kiva kuunnella kavereiden viikonloppusuunnitelmista, kun lapset viedään mummulaan ja saadaan tehdä ihan mitä halutaan... Meidän poika 3,5v. ei ole koskaan ollut puolta yötä kauempaa erossa musta. Isästä kyllä koska sillä on paljon työmatkoja. Mummulat on meillä kaukana (satoja kilometrejä), emmekä voi lasta sinne yksin lähettää. Ja aina kun mummo on meillä käymässä, niin viimeistään aikaisin aamulla - juuri kun me olemme kotiutuneet juhlimasta tms. - lapsi kömpii viereemme tai alkaa muuten mekastaa niin ettei rauhallisesta aamusta ole tietoakaan. Mä haluaisin edes joskus olla kotonani ihan vain itekseni tai kahdestaan mieheni kanssa!!

 

[Katylina]

Sitä se on. Mekin asutaan kaukana sukulaisista ja perheestä, ei koskaan mitänä yhteistä aikaa, ellei matkusteta 160 km entiseen kotikaupunkiin ja sovita hoitoa. Ja sitten olla siellä. Onneksi meillä ei ole tarvetta mennä oikeastaan mihinkään mihin lapsi ei kulkisi mukana niin ei ole samanlaista ongelmaa.. Eikö kukaan kavereistasi voisi ottaa lastasi hoitoon?

 

["vieras"]

No jos yksin haluat olla niin sitten laitat miehen ja lapsen reissuun. Voi olla vaikeampi onnistua tuo kahden keskeinen ilta, eikö joku niistä kavereista voisi ottaa?

 

[Alo]

Onneksi meillä ei ole tarvetta mennä oikeastaan mihinkään mihin lapsi ei kulkisi mukana niin ei ole samanlaista ongelmaa.. Eikö kukaan kavereistasi voisi ottaa lastasi hoitoon?

Voi miksi minä en osaa ajatella noin. Tykkään oikeasti puuhastella pojan kanssa ja olen kotihoitanutkin hänet 3-vuotiaaksi, mutta kun tää on vaan tätä... Joka päivä samaa. Puuduttaa, ja huomaan että alan siirtämään turhautumista lapseenkin. Ennen niin ihanat iltapuuhat ovat mun puolelta muuttuneet kiirehtimiseksi, kun yritän vaan mahdollisimman nopeasti saada pojan uneen et saisin vähän edes omaa aikaa. Ja sitten aina kun olen kiirehtinyt, harmittaa jälkikäteen. Silti kaipaan "omaa", lapsivapaata yötä ja varsinkin aamua.

Kavereilla on itsellään lapsia (vähän vanhempia kuin meidän), enkä usko että haluaisivat uhrata vapaitaan lapseni kaitsemiseen, en tosin ole kysynyt kun en ole kehdannut. Vitsi kun löytyisi joku sellainen varamummola läheltä, minne lapsen voisi jättää - mutta kyllähän tuollaisen luottamussuhteen luomiseen vaaditaan kuukausia ellei vuosia, vaikka sellaisen nyt löytäisinkin, joten se kai siitä.

 

["vieras"]

Voi miksi minä en osaa ajatella noin. Tykkään oikeasti puuhastella pojan kanssa ja olen kotihoitanutkin hänet 3-vuotiaaksi, mutta kun tää on vaan tätä... Joka päivä samaa. Puuduttaa, ja huomaan että alan siirtämään turhautumista lapseenkin. Ennen niin ihanat iltapuuhat ovat mun puolelta muuttuneet kiirehtimiseksi, kun yritän vaan mahdollisimman nopeasti saada pojan uneen et saisin vähän edes omaa aikaa. Ja sitten aina kun olen kiirehtinyt, harmittaa jälkikäteen. Silti kaipaan "omaa", lapsivapaata yötä ja varsinkin aamua.

Kavereilla on itsellään lapsia (vähän vanhempia kuin meidän), enkä usko että haluaisivat uhrata vapaitaan lapseni kaitsemiseen, en tosin ole kysynyt kun en ole kehdannut. Vitsi kun löytyisi joku sellainen varamummola läheltä, minne lapsen voisi jättää - mutta kyllähän tuollaisen luottamussuhteen luomiseen vaaditaan kuukausia ellei vuosia, vaikka sellaisen nyt löytäisinkin, joten se kai siitä.

Kannattaa sitä aina kysyä. Jos heillä on jo lapset kotona niin eiköhän yksi kaverin lapsi mene siinä samassa yhden yön ajan.

 

["poks"]

Meille?

 

[???]

Meillä sama tilanne. Haluaisin päästä joskus jonnekin tai olla vaan kotona mutta ei. Kavereiden kanssa sovittiin että hoidetaan lapsia vuorotellen viikonloppuisin mutta se meni siihen että kaveri hoidatti lapsensa mulla mutta ei hoitanut vastavuoroisesti joten ei onnistunut.

 

["hmm"]

Voi miksi minä en osaa ajatella noin. Tykkään oikeasti puuhastella pojan kanssa ja olen kotihoitanutkin hänet 3-vuotiaaksi, mutta kun tää on vaan tätä... Joka päivä samaa. Puuduttaa, ja huomaan että alan siirtämään turhautumista lapseenkin. Ennen niin ihanat iltapuuhat ovat mun puolelta muuttuneet kiirehtimiseksi, kun yritän vaan mahdollisimman nopeasti saada pojan uneen et saisin vähän edes omaa aikaa. Ja sitten aina kun olen kiirehtinyt, harmittaa jälkikäteen. Silti kaipaan "omaa", lapsivapaata yötä ja varsinkin aamua.

Kavereilla on itsellään lapsia (vähän vanhempia kuin meidän), enkä usko että haluaisivat uhrata vapaitaan lapseni kaitsemiseen, en tosin ole kysynyt kun en ole kehdannut. Vitsi kun löytyisi joku sellainen varamummola läheltä, minne lapsen voisi jättää - mutta kyllähän tuollaisen luottamussuhteen luomiseen vaaditaan kuukausia ellei vuosia, vaikka sellaisen nyt löytäisinkin, joten se kai siitä.

Niin no, varmaan kaipaat muita aikuisia siihen myös sitten kun lapsi on esim 5- tai 10-vuotias.

Nyt ku alottaa niin sillonkin voi varmaan välil käydä lapses kans jossain.
Onpahan vuosien päässä vapaita lauantaipäiviä tai esim viikolla iltoja, ja tietty lapselle on hyvä jos lähipiirissä on muitaki luotettavia aikuisia ku vanhemmat.

Onnee matkaan!

 

["mites"]

menkää mummolaan. Lapsi sinne yöksi ja miehen kanssa hotelliin. Pitkät unet, aamiainen ja hotellissa jatkoaika klo 14 saakka

 

["ihme"]

miksi teette lapsia kun asenne on tuo?

 

[KiiajaVille]

Kyllä 3,5v mummilassa viikonlopun pärjää hyvin joa vaan isovanhemmat haluavat hänet ottaa.
Sopikaa niin että viette ja he sitten palauttavat niin ei tule kohtuuttomia kilometrejä toiselle.

 

[Maira]

Kyllä 3,5v mummilassa viikonlopun pärjää hyvin joa vaan isovanhemmat haluavat hänet ottaa.
Sopikaa niin että viette ja he sitten palauttavat niin ei tule kohtuuttomia kilometrejä toiselle.

Just näin!Näin mekin tehdään ja mummoloihin parisataa kilsaa.

 

["manta"]

Meillä Kummit ottavat oikeinmielellään lapsoset (2kpl) yöksi. Ovat sitä itsekin tarjonneet! Mutta harvinaista herkkuahan se on.. Mutta kyllä ne lapset kasvaa ja menee kavereillensa leikkimään ja sitten voi olla ikäväkin sitä lasta siihen kotiin! Tämä on nyt tätä aikaa teillä vaan!!