minun vastuulla ei ole miehen kummilapsi

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja zökö
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Näitä kummi- keskusteluja kun lukee täältä niin pakko kysyä kuinka moni on keskustellut kummeja pyytäessään kys. ihmisen kanssa mitä vanhemmat odottavat tältä kummiudelta? Tai kuinka moni jota on kummiksi pyydetty on käynyt vastaavan keskustelun ennen suostumistaan?

Itse olen aiheuttanut närkästystä kieltäytyessäni kummiudesta koska lapsen vanhemmalle tärkeintä oli että lapsi saisi jokaisena merkkipäivänä ja tapaamisena mahdollisimman kalliin lahjan. Vaikka kummi ei pääsisi paikalle niin tärkeintä oli että lahja saapuisi tavalla tai toisella perille ja jos lahja matkustaisi heille Stockmannilta niin aina parempi.
Säälitti eräskin heidän kummi jolla ei ollut kunnolla rahaa edes omiin ruokiinsa niin silti häntä painostettiin kalliin lahjan ostoon "koska ei lapsi ymmärrä aikuisten raha-asioista eikä sen tule niistä joutua kärsimään". No, asia oli tämän kummin ja äidin omaa tyhmyyttä ja molemmille asiasta sanoinkin.

Kuitenkin muutaman vuoden päästä tämä äiti uudelleen kysyi minua uuden tulokkaan kummiksi ja asenne oli aivan eri kuin ennen; nyt korosti miten lahjat eivät ole se pääasia vaan haluaisivat saada lapsilleen kummin joka olisi läsnä lapsen elämässä. Sanoin etten lahja-automaatiksi ryhtyisikään ja keskustelujen jälkeen suostuin kummiksi. Terveisiä vaan siskolle...

Ap:n tapauksessa tekisin juuri kuten ap oli jo tehnytkin; sanoisin anopille ja kälylle että kummin velvollisuudet ovat lapsen kummilla eli miehellä ja vastaavat valitukset ja närkästykset lahjojen ja hoitopaikan "puutteesta" voi ohjata siihen suuntaan.
 
[QUOTE="hmmm";25630732]mulla kans mies veljensä kahden lapsen kummisetä, mutta minä en (en ollut kuvioissa tuolloin) heidän kolmannen lapsen kummi minäkin sitten olen, mies on huono ostelemaan lahjoja lapsille, joten olen hoitanut näiden kahden toisenkin lapsen lahjat aina jouluna,synttärinä yms. en koe sitä mitenkään raskaaksi. ostan myös omien kummilasteni sisaruksille aina jouluisin lahjan.
onko sillä kummiudella nyt sitten niin kovasti väliä? etkö voi olla lapsen kanssa tekemisissä ja osallistua lahjahankintoihin, jos miehesi kerran on huono lahjoja ostamaan? itselleni ei ainakaan vaivaa tästä ole koskaan ollut, vaikka ostankin lahjan eikummilapselle :)[/QUOTE]

Tässä on niin paljon muutakin ihmeellistä. En jaksa kaikkea toistaa, mutta jos ketjua luet enemmän, niin ehkä ymmärrät paremmin minun puoleni asiasta. Minusta tuntuu, etten repeä enää muistamaan ja jelppimään tässä tapauksessa. En vaikka kysymyksessä on pieni lapsi. Yritin kyllä, mutta nyt tuntuu seinä nousseen vastaan. On kyse siis isoimmista asioista. Miehen vanhemmat eriarvoistavat todella silmiinpistävän voimakkaasti lastenlapsia. Eihän se tämän serkku-lapsen vika ole, mutta en tällä hetkellä ainakaan pysty olemaan niin jalo, että pystyisin toimimaan kuin olisin ilman tätä eriarvoistamista luonnollisesti toiminut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;25629966:
Niin ja jos jatkossa tulee jotain sanomista, niin muistuttaisin heitä, että sinä et ole lapsen kummi vaan miehesi. Ja tämä on ollut nimenomaan lapsen vanhempien päätös ja tahto.

Tämä on selkeä juttu. Ei siihen ole mitään naputtamista.

Meilläkin on miehen kanssa molemmilla kummilapset, joilla pelkästään toinen meistä kummina. Yhdessä olemme menneet kutsuille, JOS molemmat on kutsuttu. Lahjan kuitenkin yleensä hankkii ja kustantaa kummi. Kumpikin tapaa kyllä muistutella puolin ja toisin lähestyvistä juhlista ja lahjoista.

Miten ap miehesi on näihin unohtamisiin reagoinut?
 
[QUOTE="vieras";25632328]Tämä on selkeä juttu. Ei siihen ole mitään naputtamista.

Meilläkin on miehen kanssa molemmilla kummilapset, joilla pelkästään toinen meistä kummina. Yhdessä olemme menneet kutsuille, JOS molemmat on kutsuttu. Lahjan kuitenkin yleensä hankkii ja kustantaa kummi. Kumpikin tapaa kyllä muistutella puolin ja toisin lähestyvistä juhlista ja lahjoista.

Miten ap miehesi on näihin unohtamisiin reagoinut?[/QUOTE]

Harmitellut vähän aikaa muistamattomuuttaan ja käynyt sitten myöhemmin ostamassa lahjan.
 
Olen itse tehyt jo vuosia sitten periaatepäätöksen: Mies hoitakoon itse oman leiviskänsä! Jos on ruvennut kummiksi, huolehtikoot tai olkoot huolehtimatta, asia on täysin hänen valintansa. Samoin yhteydenpito miehen puolen sukulaisiin saa mennä miehen, ei minun kautta. Voin toki joskus soitella miehen sukulaisille - jos minulla on asiaa, mutta en ala välittämään viestejä.
 
Meillä mies hoitaa (tai jättää hoitamatta) itse omat kummin velvollisuutensa ja niin teen myös minä omieni suhteen. Yhteisten kummpilasten osalta mies menee ns. siivellä. ;)
 

Yhteistyössä