Heh.
Anteeksi. Huvitti nämä muutamat aiemmat vastaukset.
Minäkin aloitin esikoisen kanssa pottahommat heti, kun tenava oppi istumaan, eli suunnilleen 6 kk ikäisenä. Kun esikko oli vuoden ikäinen olin ihan hermona, kun ei osaa vieläkään potta-asiaa ollenkaan. Istui mielellään. Lapsi yhdisti satutuokion ja potalla istumisen, eli jotta lapsi olisi istunut siinä potalla eikä karannut pois, luettiin satuja. Potalla oltiin useasti päivässä, ja pitkään !!
Kuivaksi oppi 2-vuotiaana. Tai siellä päin, tarkkaa ikää en muista.
Toisen kanssa aloitettiin vähän myöhemmin. Kuitenkin alle vuoden ikäisenä, kun jostain oli käsitys että viimeistään 1,5 v pitäisi olla ihan kuiva. Ei ollut. VAikka pottailu oli intensiivistä.
Nyt tämän viimeisimmän kanssa aloitetiin pottaan tutustumiset tuossa vuoden ikäisenä. Tuttava, lapseton lastentarhan opettaja valisti että "nyt tänä kesänä on hyvä opettaa lapsi kuivaksi". Lapsi oli alle 2 v, eikä toden totta ollenkaan kypsä "oppimaan" kuivaksi.
Hihat käärin kun lapsi oli vajaa 2 v: no nyt opetetaan ja oppii. On vaipaton kun kun aloittaa päiväkodin. Meni reisille, kuten VesiMelonit sanoi. Ipana istui potalla, joskus sinne jotain tulikin kun oikein osasin ajoittaa istunnon, mutta kehuista huolimatta lapsi ei itse reagoinut asiaan mitenkään. Hänelle oli ihan sama, tuliko tarpeet pottaan, housuun, vaippaan vai lattialle.
Suunnilleen 2 v 2 kk ikäisenä yhtäkkiä kloksahti koko homma ja tenava oppi kuivaksi. Hän itse oli selkeästi valmis, päiväkoti mahdollisti ja tuki kotia kuivaksi oppimisessa. Ihan alle kuukaudessa lapsi oli kokonaan pois päivävaipoiista. Meni vähän aikaa ja oli vaipaton päiväunilta.
Nyt on 4 v. Yöllä on vielä vaippa, koska usein on märkä aamulla se vaippa. JOskus on kuiva yö, harvemmin kuitenkin.
Yövaippa-asia menee puntariin varmaan sitten kun on 5 v.