Riippuu kokonaan vaatteesta. Alerekistä löytyy hyviä, anttilastakin on löytynyt pesun ja käytön kestäviä perusvaatteita, samoin cittarista, eivät ole edes pesunukkaa saaneet riesakseen jotkut ns. halpismerkit.
Yleensä siis lapsella on ihan tavallista perusvaatetta, niin uutta kuin kirppariltakin, mutta siistiä, ehjää, sopivaa, ja jos on printtikuva tai muu kuva, se on pysynyt hyväsä kunnosaa.
Sitten joskus tekee mieli satsata ja ostaa joku tietty "spendailuvaate" parempia arkitilaisuuksia varten.
Kenkiin tulee upotettua rahaa, ja nyt olen ostanut pari parempaa ulkoilupukua kun väsyin niihin ei-kosteussuojattuihin halpisversioihin.
Meillä ei ole seuraavaa käyttäjää vaatteelle, joten ei viitsi ihan kamalasti upottaa rahaa. Jos olisi toinen käyttäjä perässä, niin ehkä sille ensimmäiselle laittaisi siten laadukkaita vaatteita, mutta sekään ei ole hinnasta eikä edes merkistä kiinni, että mikä kestää pesut ja käytöt.
Ja olemme pienituloisia, mutta kuitenkin: ruoka on saman hintaista jokaiselle, asumisesta on meidänkin maksettava ja vaikka asumme halvemmasa asunnossa kuin joku joka tienaa 3 x enemmän, on se asumisen summa meille suuri menoerä. Bensa, nafta, vakuutuset ja autot ja fillarit yms. ovat kaikille saman hintaisia. Ainoa missä se ero näkyy ja näkyy siten ulospäin, on se, minkä merkkistä / hintasta vaatetta ostetaan lapsille, kuinka usein käydään parturissa tms.
En minä moiti niitä jotka opiskelee vuosikausia ja ovat sitten hyväpalkkaisissa hommissa enkä ole kade. Mutta ei pitäisi koulutettujankaanpitää tyhminä tai ala-arvoisina niitä, jotka edustavat alempaa koulutustasoa. Kun kaikki eivät halua, eivät viitsi, ei ole kunnianhimoa, vaikka älkkyttä olisikin. Ja tekijä-tason ihmisiä tarvitaan, ei yhteiskunta pyöri jos on vain johtajia.
Siis arvostusta puolin ja toisin. Kaikki ihmiset on tärkeitä, kaikki ammatit on tärkeitä.
