Missä pidät vauvaa, ettei taapero koko ajan pääse sen kimppuun?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja asd
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Meillä lasten ikäero 1,5v eikä ole moista ongelmaa ollut. Kyllä isompi oppii. Panostin tosi paljon siihen, että lapset ovat saaneet aina kokea olevansa tasavertaisia ja että teemme kaiken yhdessä. Ei ole ollut sitten mustasukkaisuutta ja opit on mennyt ohjaamalla perille.
 
ergo rintareppu on tosi kätevä! ja meillä oli samanlainen 2,5v. Riippuu ihan lapsesta ja temperamentista. Vauva voi olla tosi vastustamaton tapaus, varsinkin kun uhmakin on ja muutenkin joutuu paljon kieltämään, niin hyvä että saat vauvan "piiloon" ja vielä "lähellesi".
 
Alkuperäinen kirjoittaja asd:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Miten olis opettaa isompi tottelemaan?

Saat kaksi kertaa arvata, onko yritetty opettaa. Lempeästi, kovasti, rakkaudella, huutamalla, rankaisemalla, juttelemalla...Ei auta. Pikkuveli on vaan niiiiiin siisti kapistus, että sen kimppuun on rynnättävä heti, kun sen havaitsee lattialla...

Mites kun pikkuveli tuosta vielä kasvaa eikä enää viihdy yhdessä paikassa? Nyt tiukkana esikoisen kanssa!
 
Pinnasänky, jossa renkaat. Se pelasti meidät niiltä tilanteilta, joilloin ei ehditty vahtimaan vieressä. Renkaat ostettiin K-raudasta ja ne oli tosi hyvät. Sellaset pienet, kumiset, ostoskärrymälliset pyörivät.
 
No ensinäkin, et laita vauvaa yhtää mihinkään "piiloon" vanhemmalta lapselta. Sehän se vasta kiehtoo eniten. Annat vauvan olla vauva ja pyöriä lattialla. Ja valvot vieressä sit isompaa ettei pahempia tee vauvalle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja x:
Meillä lasten ikäero 1,5v eikä ole moista ongelmaa ollut. Kyllä isompi oppii. Panostin tosi paljon siihen, että lapset ovat saaneet aina kokea olevansa tasavertaisia ja että teemme kaiken yhdessä. Ei ole ollut sitten mustasukkaisuutta ja opit on mennyt ohjaamalla perille.

Meillä ikäeroa 1v2kk ja isompi on koko ajan häärännyr pienemmän kimpussa vaikka mäkin kaikkeni olen yrittänyt. Enempi luulen että tässä ratkaisee lapsen temperamentti, toiset kun nyt vaan on rauhallisempia ja toiset villimpiä.

Nyt lapset 2,5 ja 1v4kk - nyt painivat sitten ihan kunnolla keskenään. :D

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
No ensinäkin, et laita vauvaa yhtää mihinkään "piiloon" vanhemmalta lapselta. Sehän se vasta kiehtoo eniten. Annat vauvan olla vauva ja pyöriä lattialla. Ja valvot vieressä sit isompaa ettei pahempia tee vauvalle.

No meillä oli renkaat sängyssä juuri sitä varten, että tulee väistämättä tilanteita, jolloin ei voi olla vieressä ja vahtia taukoamatta. Silloin vauva jemmaan ja säästyttiin vahingoilta. Jos on useampi pieni, sitä voi sattua ja tapahtua.

Totta kai jokainen opettaa, ohjaa ja valvoo, mutta aina ei voi. Joka hetki ei voi.
 
Meillä vauvalla on sellainen leikkimatto, jonka päällä tykkää köllötellä. Esikoiselle on opetettu, että se on vauvan "omaa aluetta" ja vauva saa siinä olla rauhassa. Toki isompi saa tuoda vauvalle leluja, saa istuskella siinä vieressä rauhassa ja höpötellä vauvan kanssa, mutta siinä ei pompita, ei riekuta, ei huidota, ei potkita jne. Kun teen kotitöitä, siirrän vauvan mattoineen siihen ihan viereeni, joten pystyn pitämään koko ajan silmällä.

Meilläkin on komennettu, uhkailtu ja välillä huudettukin esikoiselle jos on otteet menneet liian rajuiksi ja ei osaa olla ihmisiksi. Aina olen myös ohjannut isompaa vauvan käsittelyssä ja ottanut mukaan vauvanhoitoon. Vauva yleensä vaan nauttii isoveljen touhuista, vaikka välillä on vauhtia liikaa. En missään tapauksessa alkaisi eristää vauvaa ja isompaa lasta toisistaan. Kannattaa myös keksiä paljon leikkejä ja touhuja, joihin kumpikin voi osallistua ja sitä kautta opettaa yhdessäoloa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Meillä vauvalla on sellainen leikkimatto, jonka päällä tykkää köllötellä. Esikoiselle on opetettu, että se on vauvan "omaa aluetta" ja vauva saa siinä olla rauhassa. Toki isompi saa tuoda vauvalle leluja, saa istuskella siinä vieressä rauhassa ja höpötellä vauvan kanssa, mutta siinä ei pompita, ei riekuta, ei huidota, ei potkita jne. Kun teen kotitöitä, siirrän vauvan mattoineen siihen ihan viereeni, joten pystyn pitämään koko ajan silmällä.

Meilläkin on komennettu, uhkailtu ja välillä huudettukin esikoiselle jos on otteet menneet liian rajuiksi ja ei osaa olla ihmisiksi. Aina olen myös ohjannut isompaa vauvan käsittelyssä ja ottanut mukaan vauvanhoitoon. Vauva yleensä vaan nauttii isoveljen touhuista, vaikka välillä on vauhtia liikaa. En missään tapauksessa alkaisi eristää vauvaa ja isompaa lasta toisistaan. Kannattaa myös keksiä paljon leikkejä ja touhuja, joihin kumpikin voi osallistua ja sitä kautta opettaa yhdessäoloa.

Juu juu. Toimii, jos vauva ei liiku ja jos vanhempi tai vanhemmat on rauhallista sorttia.=)

Meillä ei toiminut. Ja oletan, että ap haluaa vinkkejä tilanteisiin, joissa ei ehdi valvoa. Totta kai opetellaan yhdessäoloa, mutta liikkuva 5 kuinen ja kolme isompaa on jo vaikeammin toteutettavissa oleva yhtälö. Lapsi oppii, mutta ei kerrasta, eikä kymmenestä ja vaninkoja voi sattua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Meillä vauvalla on sellainen leikkimatto, jonka päällä tykkää köllötellä. Esikoiselle on opetettu, että se on vauvan "omaa aluetta" ja vauva saa siinä olla rauhassa. Toki isompi saa tuoda vauvalle leluja, saa istuskella siinä vieressä rauhassa ja höpötellä vauvan kanssa, mutta siinä ei pompita, ei riekuta, ei huidota, ei potkita jne. Kun teen kotitöitä, siirrän vauvan mattoineen siihen ihan viereeni, joten pystyn pitämään koko ajan silmällä.

Entäs kun vauva alkaa valloittaa maailmaa, eikä pysy "omalla alueellaan"? Ja uskallatko ottaa esim. vauvan mattoineen keittiöön, jossa mahdollisesti teet ruokaa - siis käsittelet kuumia vesiä, teräviä veitsiä jne?

Mutta juu, miekään en kyllä suosittele vauvan "eristämistä" minnekkään - ennemmin sit tarvittaessa sen isomman otan mukaan sinne keittiöön, ja teen esim. olohuoneen lattiatason "vauvaturvalliseksi".
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Sulla on väärät menetelmät käytössä jos isompi ei usko. Piste.

Ja sinä tunnet vain omat lapsesi ja kuvittelet muiden olevan samanlaisia. Piste.

Niin siskokin tuumaili, kunnes numero kolmonen syntyi. :D Loppui se neuvominen ja päteminen aika äkkiä.
 
Me kanssa mietittiin tuota leikkikehää tai matkasänkyä olkkariin jossa vauva on turvassa isommalta vauhtiveikolta, mutta onneksi isommalla ei nyt olekaan niin mielenkiintoa hoitaa vauvaa kuin ajattelin/pelkäsin.. Pojat nyt siis 2v ja 6kk.

Mutta siis suosittelen tuota leikkikehää johon isommalla ei asiaa tai sit se isomman mallinen matkasänky jossa vauvalla kuitenkin tilaa pyöriä ja leikkiä.. Toki tuossa voi olla vaarana et isompi sinne sit koittaa kiivetä tai heittää sinne jotain ja satuttaa siellä pienempäänsä, riippuu ihan lapsesta..

Jaksuja kovasti pienten kanssa, kyllä se siitä sit helpottaa jossain vaiheessa :D (et varmaan koskaan ole kuullut tuota lausetta.. B) )
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Sulla on väärät menetelmät käytössä jos isompi ei usko. Piste.

Ja sinä tunnet vain omat lapsesi ja kuvittelet muiden olevan samanlaisia. Piste.

Niin siskokin tuumaili, kunnes numero kolmonen syntyi. :D Loppui se neuvominen ja päteminen aika äkkiä.

Höpöhöpö. Omien (itse rauhallisuus, toinen ääripää ja yksi siitä väliltä) lisäksi kokemusta jos jonkinlaisista tenavista, adhd-tapauksiin ja pahoinpideltyihin asti. Ja se on aivan fakta, että vauvaa tuon ikäinen oppii olemaan satuttamatta tai ylipäätään olemaan koskematta johonkin x asiaan jos johdonmukaisesti opetetaan.

Se, keksiikö jokainen kasvattaja juuri ne keinot ja eri keinojen vivahteet/sekoitukset mitkä siihen omaan lapseen tepsii, on eri asia. Joku keksii, toisen lapsi kasvaa noita miettiessä vaiheesta ohi. Mutta keinot on silti olemassa vaikkei niitä kaikki löydäkään.
 
Kyllä isommalle pitäisi opettaa vauvan kanssa olemista ennen kuin vauva lähtee liikkeelle. Silloin nimittäin vanhempi lapsi voi kokea olonsa uhatuksi kun pienempi yhtäkkiä pääseekin kaikkiin leluihin käsiksi ja voi rikkoa leikit. Jos ei ole jo aiemmin taottu päähän kuinka vauvaa kohdellaan, voipi olla paljon hankalampaa sitten yrittää opettaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Sulla on väärät menetelmät käytössä jos isompi ei usko. Piste.

Ja sinä tunnet vain omat lapsesi ja kuvittelet muiden olevan samanlaisia. Piste.

Niin siskokin tuumaili, kunnes numero kolmonen syntyi. :D Loppui se neuvominen ja päteminen aika äkkiä.

Höpöhöpö. Omien (itse rauhallisuus, toinen ääripää ja yksi siitä väliltä) lisäksi kokemusta jos jonkinlaisista tenavista, adhd-tapauksiin ja pahoinpideltyihin asti. Ja se on aivan fakta, että vauvaa tuon ikäinen oppii olemaan satuttamatta tai ylipäätään olemaan koskematta johonkin x asiaan jos johdonmukaisesti opetetaan.

Se, keksiikö jokainen kasvattaja juuri ne keinot ja eri keinojen vivahteet/sekoitukset mitkä siihen omaan lapseen tepsii, on eri asia. Joku keksii, toisen lapsi kasvaa noita miettiessä vaiheesta ohi. Mutta keinot on silti olemassa vaikkei niitä kaikki löydäkään.

Voi tsiisus. Kyse on tilanteista, joita vaan pakosta tulee, kun pitää tehdä muutakin, kun ohjata ja opettaa. Jatka jankkaamistasi vaikka maailman tappiin asti. Puhumme eri kieltä.=)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Sulla on väärät menetelmät käytössä jos isompi ei usko. Piste.

Ja sinä tunnet vain omat lapsesi ja kuvittelet muiden olevan samanlaisia. Piste.

Niin siskokin tuumaili, kunnes numero kolmonen syntyi. :D Loppui se neuvominen ja päteminen aika äkkiä.

Höpöhöpö. Omien (itse rauhallisuus, toinen ääripää ja yksi siitä väliltä) lisäksi kokemusta jos jonkinlaisista tenavista, adhd-tapauksiin ja pahoinpideltyihin asti. Ja se on aivan fakta, että vauvaa tuon ikäinen oppii olemaan satuttamatta tai ylipäätään olemaan koskematta johonkin x asiaan jos johdonmukaisesti opetetaan.

Se, keksiikö jokainen kasvattaja juuri ne keinot ja eri keinojen vivahteet/sekoitukset mitkä siihen omaan lapseen tepsii, on eri asia. Joku keksii, toisen lapsi kasvaa noita miettiessä vaiheesta ohi. Mutta keinot on silti olemassa vaikkei niitä kaikki löydäkään.

Voi tsiisus. Kyse on tilanteista, joita vaan pakosta tulee, kun pitää tehdä muutakin, kun ohjata ja opettaa. Jatka jankkaamistasi vaikka maailman tappiin asti. Puhumme eri kieltä.=)

Tulee, tulee.. Tiedän, kun kokemusta on. Vaikka sitten kiinan kielellä. :)
 
Meillä ei onneksi oo ollut mitään ongelmia noiden lasten kanssa tällä saralla. Alussa tottakai katottiin perään, ettei esikko lyönyt tai mitään muutakaan ja jos teki, niin sai kyllä kuulla kunniansa. Meillä tehoo nukke hyvin. Esikko hoitaa nukkea kun meikä hoitaa vauvaa. Ei yritä ottaa oikeeta vauvaa syliin eikä mee riehuun viereen, koska tietää että vauvan lähellä pitää ottaa rauhallisesti.
Kerran esikko katseli akvaarioo ja vauva oli sen vieressä, joten neiti ajatteli, että pääsempä korkeemmalle kun nousen vauvan päälle. Täytyy kyllä sanoo, että esikoinen sai hieman kyytiä, kun pelästyin ihan vietävästi ettei vauvalle käyny mitään, mutta tarvii sanoo että helkkarin kestäviä ne on. Olin silloin selin samassa huoneessa, eikä vauva edes inahtanu vaan katteli hyvillä mielin eteenpäin samalla kun toimi jakkarana.
Kannattaa aina tietenkin pitää silmällä, mutta ei saa liikaa estää isompaa, koska se mikä on kiellettyä on kiinnostavaa. Uskallan kyllä käydä vessassa ja usein esikoinen tulee mukaan. Teen ruokaa yksin keittiössä, mutta aina on kuultava mitä lapset tekee ja jos tulee hiljasta tai outoo ääntä niin meen samantien kattoon.
 

Yhteistyössä