Missä vaiheessa rakkaus loppuu ja tunteet muuttuu vihaksi?

[Nyynä]

Tämmösiä olen tässä mietiskelly jotta millon se rakkaus loppuu? Mitä semmosta pittää tapahtua että se loppuu? Vai loppuuko se millonkaan?

Ja tuleeko sitä vihaa ollenkaan sen rakkauen loppumisen jäläkeen? Onko sitä omituinen jos sitä ei tule?

Ja kuinka paljon se oma käytös toista kohtaan vaikuttaa siihen että tuleeko rakkauen jäläkeen vihaa vai ei?

Hmm... vaikeita asioita... :/

 

[vieras]

No yks veikkaus, että siinä vaiheessa kun rakkauden kohde vaihtuu...

 

[fanta]

Välinpitämättömyys tai kaveruus voi tulla rakkauden tilalle, ei siinä välttämättä vihaa tule, ellei jotain vääryyttä tapahdu.

 

[jep]

Tämmösiä olen tässä mietiskelly jotta millon se rakkaus loppuu? Mitä semmosta pittää tapahtua että se loppuu? Vai loppuuko se millonkaan?

Ja tuleeko sitä vihaa ollenkaan sen rakkauen loppumisen jäläkeen? Onko sitä omituinen jos sitä ei tule?

Ja kuinka paljon se oma käytös toista kohtaan vaikuttaa siihen että tuleeko rakkauen jäläkeen vihaa vai ei?

Hmm... vaikeita asioita... :/

Oletko eronnut tai eroamassa, kun tuollaisia pohdit??

En muista vihanneeni koskaan exääkään, tosin en ole varma rakastinkokaan koskaan.

 

[HuliHumppanpuli]

Mä en näe, että rakkauden vastakohta ois ollenkaan viha, pikemminkin välinpitämättömyys. Siis, kun/jos rakkaus loppuu tilalle ehkä tulee välinpitämättömyys toista kohtaan...

 

[Nyynä]

No yks veikkaus, että siinä vaiheessa kun rakkauden kohde vaihtuu...

niin. siis tämä veikkaukseksi sille vihallekko? vai sille rakkauden loppumiselle?

entäs jos ei ole uusia kohteita? mikäs sen rakkauden sitte lopettaa?

omakohtasia kokemuksia kaipailen niiltä jotka ovat ite kokeneet että rakkaus on iteltä miestään tai vaimoaan kohtaan loppunu. siis iliman että on kolmansia osapuolia, väkivaltaisuutta tai alkoholismia/huumeita taustalla.

 

[Nyynä]

Mä en näe, että rakkauden vastakohta ois ollenkaan viha, pikemminkin välinpitämättömyys. Siis, kun/jos rakkaus loppuu tilalle ehkä tulee välinpitämättömyys toista kohtaan...

aivan. tätä mieki pohdin että onko sen rakkauden jäläkeen pakko tulla viha... ko niin monissa tapauksissa omassaki lähipiirissä on näin käyny.

 

[Kyy]

Mielestäni ei voi olla vihaa, jollei ole rakkautta. Eli jos tulee vihan tunne, niin silloin sitä rakkauttakin on vielä jäljellä. Jos ei ole enää rakkautta jäljellä, ei toinen voi aiheuttaa niin suurta tunnekuohua, mitä aito viha tarvitsee.

Eli jos rakkaus loppuu, tilalle tulee kaiketi välinpitämättömyyttä. Toinen ei enää silloin kosketa tunteita.

 

[Nyynä]

Tämmösiä olen tässä mietiskelly jotta millon se rakkaus loppuu? Mitä semmosta pittää tapahtua että se loppuu? Vai loppuuko se millonkaan?

Ja tuleeko sitä vihaa ollenkaan sen rakkauen loppumisen jäläkeen? Onko sitä omituinen jos sitä ei tule?

Ja kuinka paljon se oma käytös toista kohtaan vaikuttaa siihen että tuleeko rakkauen jäläkeen vihaa vai ei?

Hmm... vaikeita asioita... :/

Oletko eronnut tai eroamassa, kun tuollaisia pohdit??

En muista vihanneeni koskaan exääkään, tosin en ole varma rakastinkokaan koskaan.

kuulin vaan taas yheltä ystävältä semmosta juttua että sen takia tämmösiä pohdin.

ja miksi se viha sitä exää kohtaan pitää kohistaa sitte lapsiin? viattomiin ihmisiin? sitä mie en ymmärrä....

tai jos ei sitä vihaa oo, että on välinpitämättömyyttä, niin miksi niitä lapsiaki kohellaan välinpitämättömästi? eikös se oo niin että sitä on äiti tai isä sille lapselleen AINA, vaikka mitä tapahtuis?

vai aattelenko mie nämä asiat liian viiskytlukulaisesti?

 

[Nyynä]

Mielestäni ei voi olla vihaa, jollei ole rakkautta. Eli jos tulee vihan tunne, niin silloin sitä rakkauttakin on vielä jäljellä. Jos ei ole enää rakkautta jäljellä, ei toinen voi aiheuttaa niin suurta tunnekuohua, mitä aito viha tarvitsee.

Eli jos rakkaus loppuu, tilalle tulee kaiketi välinpitämättömyyttä. Toinen ei enää silloin kosketa tunteita.

hyvä mielipide. pistää miettimään.

mutta onko se aina rakkauden vastakohta? vai voiko se olla sitä että toinen ihan vittuillakseen pahoja tekee, satuttaakseen toista sitä kautta miten tietää pahiten satuttavansa?

 

[HuliHumppanpuli]

Mielestäni ei voi olla vihaa, jollei ole rakkautta. Eli jos tulee vihan tunne, niin silloin sitä rakkauttakin on vielä jäljellä. Jos ei ole enää rakkautta jäljellä, ei toinen voi aiheuttaa niin suurta tunnekuohua, mitä aito viha tarvitsee.

Eli jos rakkaus loppuu, tilalle tulee kaiketi välinpitämättömyyttä. Toinen ei enää silloin kosketa tunteita.

hyvä mielipide. pistää miettimään.

mutta onko se aina rakkauden vastakohta? vai voiko se olla sitä että toinen ihan vittuillakseen pahoja tekee, satuttaakseen toista sitä kautta miten tietää pahiten satuttavansa?

Niin, mut jos ei ole jäljellä mitään tunteita sitä toista kohtaan, niin miksi sitä haluaisi edes satuttaa.. Jos toinen ei enää merkitse yhtään mitään, on kait täysin yhdentekevää, mitä se toinen tekee. Eikä sit itselläkään ole intressejä toista satuttaa mitenkään.

 

[Nyynä]

Mielestäni ei voi olla vihaa, jollei ole rakkautta. Eli jos tulee vihan tunne, niin silloin sitä rakkauttakin on vielä jäljellä. Jos ei ole enää rakkautta jäljellä, ei toinen voi aiheuttaa niin suurta tunnekuohua, mitä aito viha tarvitsee.

Eli jos rakkaus loppuu, tilalle tulee kaiketi välinpitämättömyyttä. Toinen ei enää silloin kosketa tunteita.

hyvä mielipide. pistää miettimään.

mutta onko se aina rakkauden vastakohta? vai voiko se olla sitä että toinen ihan vittuillakseen pahoja tekee, satuttaakseen toista sitä kautta miten tietää pahiten satuttavansa?

Niin, mut jos ei ole jäljellä mitään tunteita sitä toista kohtaan, niin miksi sitä haluaisi edes satuttaa.. Jos toinen ei enää merkitse yhtään mitään, on kait täysin yhdentekevää, mitä se toinen tekee. Eikä sit itselläkään ole intressejä toista satuttaa mitenkään.

no kun tässä nyt on yhellä kaverilla semmonen tilanne että hänellä on uusperhe ja exällään myös. mutta silti exänsä kaikintavoin (miten vaan pystyy ja kykenee, ja yleensähän se on sitte yhteisten lasten kautta) tekee elämän hankalaksi...

niin mitä se sitten on?

 

[r u u s a]

Outo ajatus.

Mä rakastin, rakastin ja vihasin, ja sitten kun en enää tuntenut mitään, saatoin todeta sen olevan menneen tallven lumia.

Siis se vihavaihe on musta vielä rakkautta.

 

[HuliHumppanpuli]

Mielestäni ei voi olla vihaa, jollei ole rakkautta. Eli jos tulee vihan tunne, niin silloin sitä rakkauttakin on vielä jäljellä. Jos ei ole enää rakkautta jäljellä, ei toinen voi aiheuttaa niin suurta tunnekuohua, mitä aito viha tarvitsee.

Eli jos rakkaus loppuu, tilalle tulee kaiketi välinpitämättömyyttä. Toinen ei enää silloin kosketa tunteita.

hyvä mielipide. pistää miettimään.

mutta onko se aina rakkauden vastakohta? vai voiko se olla sitä että toinen ihan vittuillakseen pahoja tekee, satuttaakseen toista sitä kautta miten tietää pahiten satuttavansa?

Niin, mut jos ei ole jäljellä mitään tunteita sitä toista kohtaan, niin miksi sitä haluaisi edes satuttaa.. Jos toinen ei enää merkitse yhtään mitään, on kait täysin yhdentekevää, mitä se toinen tekee. Eikä sit itselläkään ole intressejä toista satuttaa mitenkään.

no kun tässä nyt on yhellä kaverilla semmonen tilanne että hänellä on uusperhe ja exällään myös. mutta silti exänsä kaikintavoin (miten vaan pystyy ja kykenee, ja yleensähän se on sitte yhteisten lasten kautta) tekee elämän hankalaksi...

niin mitä se sitten on?

Se on vielä sitä rakkautta tai välittämistä jollain tasolla

 

[vieras]

Mielestäni ei voi olla vihaa, jollei ole rakkautta. Eli jos tulee vihan tunne, niin silloin sitä rakkauttakin on vielä jäljellä. Jos ei ole enää rakkautta jäljellä, ei toinen voi aiheuttaa niin suurta tunnekuohua, mitä aito viha tarvitsee.

Eli jos rakkaus loppuu, tilalle tulee kaiketi välinpitämättömyyttä. Toinen ei enää silloin kosketa tunteita.

hyvä mielipide. pistää miettimään.

mutta onko se aina rakkauden vastakohta? vai voiko se olla sitä että toinen ihan vittuillakseen pahoja tekee, satuttaakseen toista sitä kautta miten tietää pahiten satuttavansa?

Niin, mut jos ei ole jäljellä mitään tunteita sitä toista kohtaan, niin miksi sitä haluaisi edes satuttaa.. Jos toinen ei enää merkitse yhtään mitään, on kait täysin yhdentekevää, mitä se toinen tekee. Eikä sit itselläkään ole intressejä toista satuttaa mitenkään.

no kun tässä nyt on yhellä kaverilla semmonen tilanne että hänellä on uusperhe ja exällään myös. mutta silti exänsä kaikintavoin (miten vaan pystyy ja kykenee, ja yleensähän se on sitte yhteisten lasten kautta) tekee elämän hankalaksi...

niin mitä se sitten on?

No ainakin mun miehen ex teki kiusaa niin kauan kuin oli tunteita miestä kohtaan. Kun tunteet viilenivät, loppui kiusaaminenkin.

 

[Ymmärryksensydän]

Ei se vihaksi muutu, mut se alkuhuuma hälvenee ja sit ollaan enempi sellaisia rakastuneita ystäviä!

 

[Heila]

Rakkaus voi muuttua välinpitämättömyydeksi =)

 

[Nyynä]

no kun tässä nyt on yhellä kaverilla semmonen tilanne että hänellä on uusperhe ja exällään myös. mutta silti exänsä kaikintavoin (miten vaan pystyy ja kykenee, ja yleensähän se on sitte yhteisten lasten kautta) tekee elämän hankalaksi...

niin mitä se sitten on?

No ainakin mun miehen ex teki kiusaa niin kauan kuin oli tunteita miestä kohtaan. Kun tunteet viilenivät, loppui kiusaaminenkin.

niin. mie tosiaan toivon että näin kävis myös ystävälleni. sekä hänen ex-miehensä että uuen miehensä ex-vaimo rupesivat toella hankaliksi kun ystäväni osti uuen miehensä kanssa hulppean asunnon. ennen sitä ei mitään ongelmia.

ja siis tämä siitäki huolimatta vaikka molemmilla exillä on tahoillaan omat talot ja perheet

minen ymmärrä että miksi????

 

[vieras kakkonen]

No yks veikkaus, että siinä vaiheessa kun rakkauden kohde vaihtuu...

niin. siis tämä veikkaukseksi sille vihallekko? vai sille rakkauden loppumiselle?

entäs jos ei ole uusia kohteita? mikäs sen rakkauden sitte lopettaa?

omakohtasia kokemuksia kaipailen niiltä jotka ovat ite kokeneet että rakkaus on iteltä miestään tai vaimoaan kohtaan loppunu. siis iliman että on kolmansia osapuolia, väkivaltaisuutta tai alkoholismia/huumeita taustalla.

Itsellä ainakin tuntunut lähipäivinä nyt sellaista että kumppani tuntuu pikemminkin samalta kuin ystävät, sekä myöskin kun sitä ajattelee, ja kun toinen sanoo että rakastaa sinua, niin mitä siihen sanoo kun ei ole varma tunteistansa. Joten en tiedä tarviiko siihen mitään syytä, se rakkaus vain sammuu jos sammuu. Toisaalta välillä tuntuu että on maailman onnellisin ku on tämän naisen kanssa yhdessä....

 

[carmellll]

olen mieheni kaa lähinnä säälistä... ku meil on lapsiaki...se on nii usein jätetty.en mie voi jättää sitä.ollaan ennemmin kaveripohjal... ei kai siinäkää mitää pahaa