Missä vika

[Onneton]

Meillä menee tosi surkeesti. Miehen mielestä menee ihan hyvin. ...ainaki niin kauan ku mä en valita. Sit ku rupeen puhumaan meiän tilanteesta, hän käskee masennuksen takia hoitoon. Mies ite hermoaa kaikista asioista: liikenteessä, tiskeistä, koirankarvoista, mun tavoista hoitaa lasta ja sillä menee hermot heti kun ei asiat luista. Mä oon NIIIIN kyllästyny ja väsyny siihen. Mitään kovin pahaa ei oo koskaan tapahtunu. Meillä menee vaan aina siihen, että huudetaan toisillemme päällekkäin, mätkitään jne. Se menee ihan hulluks. Sen jälkeen kauhistutaan käytöstämme, puhutaan ja pyydetään anteeks. Luvataan tehdä töitä parisuhteen eteen. Mutta mikään ei koskaan muutu muutamaa päivää pitemmälle. Musta tuntuu, että niin kauan ku myötäilen vaan ja yritän niellä kaikki, niin mies luulee et molemmilla menee hyvin. Sit ku sanon, et musta meillä menee huonosti, alkaa taas riita. Niin rasittavaa. Eikö elämästä pitäis voida ja osata nauttia!??? Tiedän, että jos erottais, mies menis ihan rikki...

 

[Lissu]

parisuhde terapiaan... =)

 

[Onneton]

Niinpä. Miks se on niin vaikeaa hankkiutua sinne. Kerran jo soitettiin, ja sit peruttiin. Päätettiin vielä itseksemme yrittää. Tiedän, että siitä on ollu monille apua.

 

[Suru]

Mun mies ei lähde terapiaan. Kerran oltiin ja se oli aika tylsä tapaaminen. Ei mies puhunut mitään huokaili vaan.
Kirjoittaja ois voinut olla minä. Huhhuh sellasta se on.

 

[NeitiNasu]

Mun mies huokaili ensimmäiset kolme kertaa. Sen jälkeen ei enää viittinyt kuunnella mitä mä kertoilen meidän suhteesta omasta näkökulmastani katsottuna ja päätti kertoilla omat versionsa myös. kyllä se siitä lähtee, vaikka alku voi olla nihkeetä.

 

[Taku]

Kuulostaa tutulta.
Meillä mies etsii jokaiseen epäonnistumiseensa syntipukin ja yleensä se olen minä!! Joka-toinen päivä sillä menee hermot ja saa raivareita.
Itse valitsen nykyään sanomiseni hyvin tarkkaan kun tiedän miten räjähdysaltis hän on. Olen todella kyllästynyt olemaan hänen sylkikuppinaan, en tiedä miten sais hänet "hoitoon" ei näe itsessään mitään vikaa!! Terapiaan ei lähde missään nimessä, hänhän on täydellinen. Itse kävin juttelemassa perheterapeutin kanssa mutta ei siitä ole mitään hyötyä parisuhteelle kun molemmat ei ole mukana jutussa.
Muuten hän on ihan ok hoitaa lapsia ja kotia, käy työssä.
Hänellä ei koskaan ole ollut pettymyksen sietokykyä, saa raivarin kuin pieni lapsi. Eikä hänellä ole minkäänlaista kontrollia kun kohtaus iskee.
Haluaisin todella tietää mikä ihmeen sairaus tämä oikein on ja miten siihen pitäisi suhtautua.
Olen ajatellut ottaa neuvolassa puheeksi mutta olen viimeiseen asti yrittänyt kestää, nyt alkaa olla pinna taas täynnä!!!
Mies ei myöskään kestä minkäänlaista kritiikkiä, ainakaan minun suustani.

 

[madeca]

Meillä miehen käytös on samantapaista, hermostuu herkästi tilanteessa kuin tilanteessa, toisaalta saattaa halutessaan olla oikein mukava isä lapsilleen ja minullekin. Syyksi olen todennut yksinkertaisesti stressin. Mieheni kaipaa todella antoisaa työtä. Tällä hetkellä työ on vaativaa, mutta ei niinkään antoisaa ja se näkyy koko käytöksessä. En usko niinkään parisuhteen olevan kriisissä, mutta mies on kriisissä itsensä kanssa ja sen täytyisi löytää ratkaisu asiaan, silloin koko perhe-elämä ja parisuhde luistaisi paremmin.

 

[milleriina-79]

Taku.....meillä aivan sama tilanne?Mikä auttas...en jaksais enää
Onko miehen perhe ja lapsuus ollu normaalit?