Mistä apua kun ei jaksa?

[nyt todellakin harmaana]

Menetettiin meidän masuvauva vkonloppuna raskauden puolessa välin keskenmenon takia. Suru on käsittömättömän suuri ja miehen on huomenna pakko palata töhin ja mun pitäs jaksaa touhuta tuon 2v:n kanssa mutta hyvä kun jaksan aamulla silmäni aukasta taas uuteen raskaudettomaan pvään ja suruun.

Olen yrittänyt hakea apua mutta tuntuu ettei sitä mistään irtoa. Mistä sitä sais??

Omat sekä miehen vanhemmat on niin kaukana että ei heistä apua ole ja ystävät ovat päiväsaikaan koulussa ja töissä ja raskaana olevia ystäviä en voi nyt sietää.... :'(

Mistä apua?

 

[vieras]

No esmes lääkäri, neuvola, mielenterveystoimisto...

 

[villiäinen]

Ihan lääkärin kautta minäkin sinuna kysyisin neuvoa eteenpäin, pakkohan jonkun on auttaa. Niin ja paljon voimia :hug:

 

[Ninnu]

Mun keskenmenojen jälkeen ( ei mitään verrattuna sinun tilanteeseen ) sain apua mm. keskustelu ja kuuntelu apua kun kävin jälkitarkastuksessa ja lääkäri kysyi miten oikeasti jakselen. Sanoin etten mielestäni kovin hyvin koska tuntuu ettei kukaan ymmärrä mitä minä käyn henkisesti läpi. Lääkärini sanoi, että psykiatri tai vastaava terapeutti ottaa vastaan jos haluan keskustella tai vain tulla kuunnelluksi.

Hän osasi esittää "oikeat" kysymykset, antoi aikaa puhua ja itkeä.

Voisiko oma lääkärisi neuvoa jollekin jolle voisit puhua asiasta? Vaikka puhuminen varmaan tuntuu turhalta mutta voihan se auttaa kun pääsee kertomaan jollekin joka on perheen ulkopuolinen ihminen.

Otan osaa suruun! Voimahaleja sinulle!