V
vierailija
Vieras
Tokaluokkalainen käyttää ison osan ajastaan vahtimalla että tietyt tavarat ja asiat ovat paikoillaan: juustohöylä leikkuulaudalla samassa kohtaa, kengät tietyillä paikolla, saippua tietyssä asennossa, hänen astiansa katettu pöytään sentilleen oikeille kohdille (se sama muumipappa-lusikka aina, ja lasi vasemmalle puolelle). Jos joku jättää kengät matonreunalle niin alkaa huuto, tai jos joku on koskenut päivän aikana hänen tavaroihinsa. Housunpuntit ja repun vetoketjut pitää olla tietyssä asennossa, ja pipon tuotemerkki keskellä otsaa. Jos joku asia ei suju tavanomaisen mukaan, niin hän pysähtyy pohtimaan hyväksyykö sen vai alkaako karjumaan.
Voiko tämä olla oire jostain? Väsyneenä tuota on enemmän, mutta ei tuollainen pelkästään väsymyksen piikkinkään voi mennä. Muuten poika on rauhallinen ja mietiskelevä, viihtyy omissa oloissaan ja välillä uppoaa ihan täysin ajatuksiinsa.
Voiko tämä olla oire jostain? Väsyneenä tuota on enemmän, mutta ei tuollainen pelkästään väsymyksen piikkinkään voi mennä. Muuten poika on rauhallinen ja mietiskelevä, viihtyy omissa oloissaan ja välillä uppoaa ihan täysin ajatuksiinsa.