Mistä johtuu

[Tallamuspurkuna]

että ihminen epäilee koko ajan ettei kelpaa muille? Tahtoo olla sellainen mistä tykätään. On liiankin kiltti. Tulee paha mieli pienistäkin asioista. Tuntuu ettei kelpaa mihinkään. Jos joku kiinnittää positiivista huomiota niin ahdistuu eikä tiedä miten päin olisi ja loppujen lopuksi ei edes usko mitä toinen on kauniisti sanonut?
Kaipaa hirmuisesti hellyyttä mieheltään. Pelkää ettei kelpaa miehen sukuun jne.

Ja nyt siis kyse ihan minusta itsestäni.

 

[harmaa]

Läheisriippuvainen ihminen. Voimia.

 

[Bishkek Drama Theater]

Kuulostaa tutulta.
Oisko joku lapsuuden trauma... oon tota miettinyt itse kovasti ja opetellut ulos asiasta.
Kai sitä pelkää ettei tosiaan hyväksytä jos on oma itsensä. Tosin se on todella naurettava pelko...

 

[vieras]

Kuukautiset tulossa?

 

[KoleaQ]

Huono itsetunto kenties vaivana?

 

[Bishkek Drama Theater]

Huono itsetunto kenties vaivana?

Juu tohon minäkin kallistuisin. Joku ehdotti läheisriippuvuutta mutta eikös se ole jo astetta rankempaa. Vai onko.

 

[Tallamuspurkuna]

Läheisriippuvainen ihminen. Voimia.

Ei se tuollaista ole. En ole riippuvainen miehestäni vaikka hellyyttä kaipaankin. =)

 

[Bishkek Drama Theater]

Läheisriippuvainen ihminen. Voimia.

Ei se tuollaista ole. En ole riippuvainen miehestäni vaikka hellyyttä kaipaankin. =)

No joo sitä minäkin. Kuvauksesi osuu myös minuun enkä silti koe olevani kuitenkaan läheisriippuvainen. Vai emmekö vain tunnista oireistoa

 

[Tallamuspurkuna]

Kuulostaa tutulta.
Oisko joku lapsuuden trauma... oon tota miettinyt itse kovasti ja opetellut ulos asiasta.
Kai sitä pelkää ettei tosiaan hyväksytä jos on oma itsensä. Tosin se on todella naurettava pelko...

Minusta minulla oli ihan onnellinen lapsuus enkä ainakaan muista että mitään sellaista olis tapahtunu mistä ois voinu tuollainen trauma jäädä. En ollut koulukiusattu, läheiset välit isään ja äitiin edelleen jne. :/
Mutta tuota siis pelkään, etten ole tarpeeksi hyvä.

 

[KoleaQ]

Huono itsetunto kenties vaivana?

Juu tohon minäkin kallistuisin. Joku ehdotti läheisriippuvuutta mutta eikös se ole jo astetta rankempaa. Vai onko.

Läheisriippuvuus on elävä helvetti siitä kärsivälle. Haalii itselleen pahaa oloa ja stressiä muiden ihmisten (yleensä juopon miehensä) ongelmista ja elää ainoastaan heidän kauttaan.

 

[harmaa]

Läheisriippuvainen ihminen. Voimia.

Ei se tuollaista ole. En ole riippuvainen miehestäni vaikka hellyyttä kaipaankin. =)

ei se pelkästään ole sitä että riippuisi toisessa, vaan kaipaa koko ajan hyväksyntää muilta eikä tunne kelpaavansa sellaisena kuin on.

 

[Tallamuspurkuna]

Läheisriippuvainen ihminen. Voimia.

Ei se tuollaista ole. En ole riippuvainen miehestäni vaikka hellyyttä kaipaankin. =)

No joo sitä minäkin. Kuvauksesi osuu myös minuun enkä silti koe olevani kuitenkaan läheisriippuvainen. Vai emmekö vain tunnista oireistoa

Minua ei millään tavalla pelota että mieheni jättäisi minut tai muukaan sellainen. Pärjäisin varmasti yksiksenikin. Enemmänkin tämä on juuri sitä ettei muka kelpaisi mihinkään. Tai jos joku kehuu kauniiksi niin heti ajattelee että "hittoako siinä v*ttuilet"

 

[harmaa]

Läheisriippuvainen ihminen. Voimia.

Ei se tuollaista ole. En ole riippuvainen miehestäni vaikka hellyyttä kaipaankin. =)

No joo sitä minäkin. Kuvauksesi osuu myös minuun enkä silti koe olevani kuitenkaan läheisriippuvainen. Vai emmekö vain tunnista oireistoa

Minua ei millään tavalla pelota että mieheni jättäisi minut tai muukaan sellainen. Pärjäisin varmasti yksiksenikin. Enemmänkin tämä on juuri sitä ettei muka kelpaisi mihinkään. Tai jos joku kehuu kauniiksi niin heti ajattelee että "hittoako siinä v*ttuilet"

No itseluottamuksen puutetta sitten.

 

[Tallamuspurkuna]

Huono itsetunto kenties vaivana?

Tuota se varmaan on. Mitenhän sitä voisi parantaa?
Olen jopa niin ujo että ajoittain toivon etten törmäisi kaupassa kehenkään tuttuun ettei tarvitsisi jäädä juttelemaan. Ja sit kun törmäänkin ja jutellaan niin tulee tosi hyvä mieli kun on saanut jutella kivan ihmisen kanssa

 

[d u m b o]

Vaikuttahan luonnekin siihen. Toiset ovat luonteeltaan tarkkoja itsestään (kunnianhimoisia). Myös jos koko elämä kulkee itsensä ympärillä, niin turhaan tarvii miettiä kokoajan miltä näytän ja minkälaisen vaikutelman annan itsetäni. Itsessä pyöriminen on ihan normaalia teini-iässä ja ei se yhtä´äkkiä lopu aikuistuttakkaan.

 

[Yön Musta Ninjapinja]

Täälä toinen samanlainen :wave: (lukuunottamatta tuota hellyydenkaipuuta)

Mulla se luutavasti johtuu siitä, että multa on lapsena vaadittu hyviä suorituksia. Tai en mä muista, että mua olis varsinaisesti "toruttu" esim huonoista koenumeroista, mutta jostain mulle tuli jo lapsena se tunne, että pitää pärjätä hyvin.

 

[KoleaQ]

Huono itsetunto kenties vaivana?

Tuota se varmaan on. Mitenhän sitä voisi parantaa?
Olen jopa niin ujo että ajoittain toivon etten törmäisi kaupassa kehenkään tuttuun ettei tarvitsisi jäädä juttelemaan. Ja sit kun törmäänkin ja jutellaan niin tulee tosi hyvä mieli kun on saanut jutella kivan ihmisen kanssa

Minä en osaa vastata tuohon kysymykseesi, mutta netti ja kirjasto ovat varmaan pullollaan itsetunnon kehittämisoppaita. Eikun lukemaan ja harjoittelemaan vain! :hug: