Mistä löydän miehen arkipäivää viettämään?

[-Kotihiiri-]

Huomaan aina törmääväni sellaisiin miehiin, jotka eivät osaa viettää ihan normaalia arkea kotona vaikka telkkaria katsoen. Edes joskus. Mistäköhän se johtuu? Olen seurustellut kaksi kertaa vakavasti, molempien kanssa useita vuosia. Homma on kaatunut jossain kohtaa siihen, että huomaan jälleen kerran viettäväni yksin iltaa kotona töiden jälkeen. Molemmat miehet tekivät hulluina töitä ja lähes asuivat työpaikallaan. Toinen ei pystynyt edes viikonloppuisin viettämään aikaa kanssani kotona vaan hänellä oli omia harrastuksiaan joihin lähti yleensä jo heti aamusta. Eikä meillä edes mennyt sillä lailla huonosti että se selittäisi menohalut.

Arkisin kävin kaupassa yksin miettien vain mitä teen itselleni illalliseksi koska tiesin ettei mies ole silloin kotona. Katsoin yksikseni telkkaria ja menin nukkumaan yksin. Mies tuli sitten omia aikojaan käymään nukkumassa ja lähti taas aamulla menemään. Vaikka seurustelin, tuntui että asuin ja elin yksin. Suurimman osan seurusteluajoistani olen siis tuntenut eläväni yksin vaikka vasta nyt asun konkreettisesti yksin omassa asunnossani.

Olen miettinyt miksi en löydä sellaista miestä joka viihtyisi kanssani myös kotona eikä aina tarvitsisi olla menossa. Olisi kiva käpertyä toisen kainaloon katsomaan telkkua, käydä vaikka saunassa ja ottaa pari olutta. Ihan vaan olla. Näyttää jäävän vain haaveeksi, missä tällaiset miehet ovat?? Seurustelen tälläkin hetkellä ja huomaan että sama kuvio toistuu jälleen.... mies ei tosin ole töissä vaan istuu baarissa kavereiden kanssa. Ilmeisesti tämä mies ei ole koskaan viettänyt tavallista arkea kotona, kun ei näytä siihen pystyvän sitten millään. Koko ajan pitää keksiä jotain menoa ettei vaan tarvitse olla vähän aikaa paikallaan. Aivan kuin se jotenkin ahdistaisi. Näyttää siis siltä, että minun on vain hyväksyttävä tämä tosiasia että elelen yksikseni vaikka seurustelen. Niin on ollut koko aikuisikäni eikä se näytä mihinkään muuttuvan. Tai sitten kyllästyn taas jossain kohtaa ja haluan edes yrittää löytää sellaisen miehen joka pysyisi joskus kotonakin. Kotona viihtyvät miehet, missä te olette???

 

[Koirasm]

Kotona.

 

[Inhorealisti1]

Jospa parinvalintakriteerisi ovat pahasti persiillään? Ettet vain etsisi miehiäsi baareista? Ettet vaan ihastuisi sosiaalisiin ja komeisiin supliikkimiehiin?

Eihän kellekään vahingossa noin käy kerta kerran jälkeen.

 

[Katerina]

Tyhmää väittää, ettei noin voi käydä montaa kertaa. Eihän sitä etukäteen voi tietää minkälaiseksi elämä yhdessä muodostuu tai minkälainen toinen on.

 

[Pylly Riekkinen]

Lässyn lässyn: Oman kullan kanssa kainalokkain käpertelyä televisiota katsellen! Paskaohjelmaa sieltä kuitenkin tulee. Kauniita&rohkeita, salkkareita, pigbrothelia, idolseja (idiootteja), 4D-muka-dokumenttia, tanssii-ties-minkä-ääliön kannsa jne. Sellaista ei katso erkkikään - edes oluen tai kahden voimalla. On sitä parempaakin tekemistä!

 

[999999]

Kai se on aina vähän vahinko millaisen kumppanin sitä löytää. Mulla kävi tuuri ja löysin samanlaisen kotona viihtyjän kuin itsekin olen. Monesti ollaan mietittykin sitä, et onneksi ollaan samanlaisia tässä suhteessa eikä jompi kumpi halua kovasti olla menossa aina jonnekin. Netistä minä mieheni löysin, baareista ei vain sopivaa löytynyt, ei sitten millään ja naisvaltaisella alalla miehiin törmääminen työn merkeissä olisi ollut aika vaikeaa tai harrastuksissa, kun nekin ovat aika lailla naisten suosimia

 

[Valitsija]

Kyllä sinä jostain syystä ihan itse hakeudut näiden menijämiesten seuraan. Mietipä millä perusteella valitset seurasi, mihin kiinnität huomiota, mihin ihastut.

Ei parinmuodostus ole mitään arpapeliä silmät kiinni. Me itse valintamme teemme ja jos perseelleen menee, voi syyttää vain itseään. Pitää osata nähdä toisen "läpi" ja huomata merkit ominaisuuksista, joista ei pidä.

Ehkäpä paikoissa, joista miestä haet, ei ole niitä kotikissoja. Ne kun tuppaavat olemaan siellä kotona.

 

[N46]

Minäkin löysin netin kautta. Meistä kumpikaan ei ole koskaan liikkunut missään "iskupaikoissa", vain töissä ja omissa harrastuksissa. En halunnut lähteä miestä etsimään mistään kapakasta kun en siellä käy muutenkaan ja halusin miehen, joka ei myöskään viihdy ko paikoissa.

 

[Jen1]

Minäkin arvelen, että etsit tietämättäsi tietyn tyyppistä ihmistä. Ehkä sinuun vetoaa sellainen iloinen bailaaja ja arvelet, että hänen kanssaan olisi hauska elää. Et ehkä vilkuilekaan niitä ujompia ja hiljaisempia, jotka ovat tosissaan etsimässä seurustelukumppania.

Kyllä minäkin tiedän lapsettomia, akattomia poikamiehiä, jotka tykkäävät koti-illoista, rakastavat luontoa ja lapsia. Heille taivas on päästä metsään kävelemään tai kalastamaan. Heitä ei löydä baareista eikä siis kumppaniakaan löydy ellei sitten työpaikalta tai jonkun tutun kautta "puoliksi naittamalla".

 

[-Kotihiiri-]

Tuo on vähän outo kommentti, että etsimällä etsisin tietyntyyppistä miestä. Kyllä minulla ainakin ihastuminen/kiinnostuminen lähtee aluksi liikkeelle kokonaisuudesta, eli ulkoisesta olemuksesta. Jos se miellyttää ja löytyy yhteinen sävel, siitä on jatkettu eteenpäin. Ei nämä tyypit ole siinä vaiheessa mitenkään eronneet muista, tuoneet itseään esille tms. ennemminkin päinvastoin. Sitäpaitsi jos joku on iloinen bailaaja, ei se heti kerro, että tyyppi viihtyy vain kodin ulkopuolella. Tai rauhallinen on se joka viihtyisi enemmän kotona. Se olisi aika kova rajanveto.

Totuushan on, että toiseen tutustuu ja oppii tuntemaan luonteenpiirteet vasta kun on jonkin aikaa seurusteltu. Ei ne piirteet heti hyppää silmille. Vai osaako joku esimerkiksi ravintolassa luokitella ihmiset sen mukaan viihtyykö tyyppi kotona pelkän ulkonäön/käyttäytymisen perusteella? Sen taidon kun vielä osaisi, niin löytyisi oikeantyyppinen mies helposti. Ihan tavallisia suomalaisia miehiä ovat kumppanini olleet, eivät vain ole viihtyneet kotona. No, eipä heitetä kirvestä vielä kaivoon... onhan tässä aikaa ja voihan sitä yrittää kouluttaa nykyistäkin parempaan suuntaan.

 

[Inhorealisti1]

Vai että kouluttaa... Onnea ja menestystä valitsemallasi tiellä. Niitä sinä totisesti tarvitset.

 

[Valitsija]

On sinulla, raukalla, vielä vähän matkaa tuohon itsetuntemukseen, puhumattakaan ihmistuntemuksesta noin yleensä.

Kyllä se sinä olet, jota vetää puoleensa sinulle loppujen lopuksi sopimatomat miehet.
Tutkiskelepa vähän tarkemmin niiden miesten luonteen piirteitä, käytöstä, tekoja ja tapoja. Se ulkonäkö eikä analyysisi: tavallinen suomalainen mies, eivät todellakaan ole kovin syväluotaavia.
Tarkkavainuinen nainen havaitsee muutaman tapaamiskerran jälkeen, onko tässä ainesta vai ei.

Sitä puulla päähän lyövää rakkaudentunnetta korostetaan ihan liikaa. Pitkässä juoksussa muu sopivuus on vähintään yhtä tärkeää.
Siispä vaaleanpunaiset lasit ja ennakkoluulot pois ja baanalle. Siellä niitä sopivia on odottamassa.

 

[just wondering]

Mitä te sitten teette yhdessä, jos mies on koko ajan töissä/baarissa? Eihän sitä tarvitsekaan molempien kököttää alituiseen kotona, mutta onko teillä mitään muuta yhteistä tekemistä kuin seksi/nukkuminen vai mikä tekee suhteestanne seurustelu- eikä esim. seksisuhteen?

 

[kukka tai raatokärpästen piirittämä]

"Sitä puulla päähän lyövää rakkaudentunnetta korostetaan ihan liikaa. Pitkässä juoksussa muu sopivuus on vähintään yhtä tärkeää.
Siispä vaaleanpunaiset lasit ja ennakkoluulot pois ja baanalle. Siellä niitä sopivia on odottamassa."

Kotihiirelle aluksi tiedoksi. Lueskelin tänään työpaikkani muistiota ja siellä valiteltiin, että talossa on hiiristä riesaa. Hiiriloukkuja on asennettu papanakohteisiin, mutta ongelma on vielä ajankohtainen. Ihme, kun en ole kuullut työkopperossani rapinaa.
Ainostaan nuo kukkakärpäset vai lienevätkö vaikka raatokärpäset ovat riesana.
Ehkä joku kollega mätänee jossakin eikä kukaan kaipaa. Sehän on melko yleistä nykyään mitä mediasta olen saanut tietää.

Ellien Sinkun elämää palstalla nimimerkki Outolintuko? ihmettelee naispuutettaan.
Hän on kaikkiruokainen ja jopa yhteiskunnan b-luokkalaiset eli yksinhuoltajatkin käyvät laatuun.

Nimimerkki just wondering ihmettelee. Ei siinä asiassa ole mitään ihmettelemistä.
Baarikärpäsenä oleminen on lähes kokopäivätyötä. Jos mies viihtyy paremmin baarissa, niin ei häntä pidä kotona millään konstilla. Ei auta uhkaus, pakotus tai kiristys. Mies vain lähtee eikä edes kerro missä baarissa on. Niitä on ainakin pääkaupunkiseudulla riittävästi. Juoksin yhtenä joulunalusaikana lähiössäni kaikki läpi enkä löytänyt miestä. Oli mennyt kauemmaksi tai istui nykyisen kultansa luona.
Uusi nainen löytyi samasta korttelista. Asia ei silloin naurattanut, mutta nyt naurattaa sitäkin enemmän.

Nimimerkki Julia toisessa viestiketjussa harkitsee opintojen lopettamista myttyyn menneen miesjutun takia. Voi elämän kevät. Opiskelua ei missään nimessä pidä lopettaa tai keskeyttää sydänsurujen takia. Minä otin mitä ihmeellisimmistä asioista selvää kriisissäni. Tällä viikolla tv-ohjelma Voimalassa on historioitsija, teologi ja kirjailija vieraina. Ihan samoja asioita nuo ihmiset pohtivat ja vääntävät niistä kirjoja ja tutkimuksia. Eivät ole päässeet tutkimuksissaan sen pidemmälle kuin minä pääsin muutama vuosi sitten. Raamattua voidaan tulkita niin monella tavalla.

Miesten kanssa pitää ottaa elämä rennosti ja päivä kerrallaan. Jos hommaa itselleen "mukavan miehen", niin aina voi varautua yllätyksiin. Mikä pätee tänään, on ihan eri juttu huomenna.

Mikäpä tässä on ollessa ja eläessä ilman miestä. Ongelmia ei ole, jos ei niitä ihan työkseen itselleen keksi. Ei tarvitse tänään käydä edes kaupassa. Tuleekohan telkkarissa tänään mitään. Kirjasto on remontissa. Olen lukenut tänään ihan tarpeeksi.
No, pesen edes koneellisen pyykkiä. Siinäpä tälle päivälle ohjelmaa.

Onkohan Ellien blogi/Timo Tapani saanut yhtään kommenttia sukkapakinastaan vaaleanpunaiselle pohjalle. Tarinointi oli kuin minun ex-elämästä. Paritin aikoinaan jatkuvasti sukkia ja silitin paitoja. Olen ehkä silittänyt enemmän kuin moni Elli näillä palstoilla. Vaaleanpunaisia laseja ei ole, mutta ehkä joskus tulevaisuudessa.
Isosiskollani oli pyöreät vaaleanpunaiset aurinkolasit 60-luvulla. Ehkä katselin silloin niin paljon pinkkiä maailmaa, että sama asenne on vieläkin. Sinisiä ja vaaleanpunaisia ajatuksia. Ei aina niitä työ- tai kotihiiren harmaita.

 

[pönttöjä naisia]

Nainen on todella tyhmä/idiootti jos ei huomaa miehen mahdollisia menohaluja jo ennen kuin mennään yhteiseen talouteen. Kannattaisi seukata vuosi tai pari niin menevän miehen hermot eivät varmasti kestä vain "olemista" noin kauaa.

 

[pönttöjen pönttö]

Nainen on todella tyhmä/idiootti jos ei huomaa miehen mahdollisia menohaluja jo ennen kuin mennään yhteiseen talouteen. Kannattaisi seukata vuosi tai pari niin menevän miehen hermot eivät varmasti kestä vain "olemista" noin kauaa.

Jälkiviisaus on suurinta viisautta. Minäkin suosittelen jälkiviisauskööriläisenä vuosien seukkaamista ja kahta asuntoa.

Pysyn miehistä visusti erossa. Seukkaamaan en ikinä ala. Eihän Lenitakaan seurustele.
Lukekaapa Ellien Julkut palstaa. Siellä vasta pöntöt kirjoittelee totuuksia.