Mistä saa ystäviä?

[Vismutti]

Miten nuoren aikuisen on niin vaikea saada ystäviä? Tuntuu, että mitä enemmän vuosia kertyy, sitä vaikeammaksi kaveeraaminen käy. Toki ymmärrän, että kaikilla on omat työ- ja opiskelukiireensä ja mahdollista perhettäkin täytyy siinä ohessa pyörittää... Näinhän se on minullakin, avoliitossa asuva raskaan työn raataja. Mutta masentaa se, ettei työlle ole vastapainoa. Jos työpuheluita ei lasketa, niin koko työpäivä hurahtaa pelkät omat ajatukset seurana. Kotona vastassa on toinen raskaan työn raataja, usein ainokainen ihminen jonka kanssa saan keskustella naamatusten päivän aikana. Ihan hyvä, että on edes isäntä jonka kanssa saa jutustella, mutta kuitenkin sitä kaipaisi ystäviä... Hieman erilaista juttuseuraa siis. Joku, jolle voisi tilittää kun tämä ainutkin keskustelukumppani alkaa nyppiä tai kun haluaisi oikein kunnolla tuulettumaan.
Tälläiset ystävät ovat minulta täysin kadoksissa. Vanhat ystävät ovat kuka minnekin unohtuneena, toiset asuvat niin kaukana että yhteydenpito on vain jäänyt joko omasta tai toisen syystä. Kavereita on toki liuta, mutta kenenkään kanssa en ole onnistunut kehittämään mitään syvempää ystävyyssuhdetta. Itsessäni on varmasti paljon vikaa, mutta onpa sitä toisaalta kavereissakin... jos ei itsellänikään kerra nole ollut mitään mielenkiintoa ystävystyä heidän kanssaan oikein kunnolla.
Parisuhteen solmiminen taisi olla tuo käännekohta, että kaikki ystävät alkoivat tippua kelkasta yksi kerrallaan kunnes tänä syksynä heräsin todellisuuteen, ettei minulla ole yhtään hyvää ystävää ja sellaista tarvitsisin kipeästi. Mistä niitä saa? Postimyynnistäkö kenties?

 

[Amalia]

Lämmitä vanhoja ystävyyssuhteita. Meilin avulla voi kirjoittaa toiseenkin kaupunkiin. Olen sua vanhempi ja mulla on paljon ystäviä, jotka mielellään tapaa mua, oon vähän kiireinenkin. Kirjoittelen kuitenkin kohtuu ahkerasti.

Ystäviä saa mistä vaan. Ota avoin asenne. Helppo sanoa, mutta niitä ehkä saa helpoiten samoin kuin miehiä eli jos ei ole niin tarpeessa. Onnea yritykselle!

 

[yksinäinen]

Ei kannata laittaa liian kovia odotuksia.
Etsi ensin juttuseuraa. Ystäviä tulee sattumalta. Niitä ei ainakaan voi hankkia..joku ihminen jää vuosien varrella pelkäksi hyvänpäivän tutuksi vaikka ensin natsaisi hyvinkin.
Jonkun kanssa voi aina jatkaa siihen minne viimeksi jäätiin.

 

[Remington]

Puhut omilla sanoillani, en tiedä ikääs , mutta 40 kymppiin päästyäni huomasin ajattelevani myös noin. Aloin hakea ajatuksia muutamalta kaveriltani jotka olivat ""ajelehtineet"" lähipiirissä yli 20 vuotta. Ensimmäinen ikävä piirre oli viina , sitä tarvittiin aina... Sitten ne kaverit, yksi löi turpaan aivan yllärinä, toinen alkoi 2 promillen kohdalla kopeloida mua, kolmas oli niin kateellinen ettei muusta jauhanut kuin rahasta. Minä kun olisin setvinyt isän ja aviomiehen puutteita ja puutetta. Loppujen lopuksi huomasin juttujen luistavan parhaiten naisten kans... rehellisyydestä en oikein tiedä ... ja pettäminenkin on siinä niin helppoa. Nyt olen vaiheessa jossa kämppä, ruoka ja juoma yksin tuntuu parhaalta.

 

[Remington]

... erämaakämppä... korjaan.