Mistä teini-ikäinen vois saada ystäviä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Hallatar
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Hallatar

Aktiivinen jäsen
27.10.2005
2 242
0
36
Pikkkusisko on nyt lukion tokalla, ja oon niin surullinen hänen puolestaan kun hällä ei oo yhtään ainoaa ystävää. Sisko on ihan normaali nuori, paitsi ettei juo alkoholia, eikä häntä kiinnosta mikään kaupungilla päissään riekkuminen. Perjantaina vanhojen päivänä oli jo aikasin illalla kotona kun kaikki kaverit oli päissään, eikä siskoa sama meno kiinnostanut. Mutta kuitenkaan sisko ei oo mikään nössö eikä nörtti, kuuntelee heviä ;) , seuraa muotia jne., mitä nyt tuonikäisten elämään kuuluu. Mutta yhtään ainoaa ystävää hällä ei oo! Koulussa hän on kuulemma ujo, aina yksin, ja kaikilla muilla tuntuu jo olevan ne omat kaveripiirit. Miten siskorukkakin sais ystäviä? Harrastuksiakin on, mutta sieltäkään ei oo kavereita löytynyt. Paha mieli toisen puolesta, miten häntä nyt vois auttaa?
 
taitaa olla vähän niin, ettei niitä ystäviä voi toisen puolesta hankkia. mutta ole hänen tukenaan ja osoita, että sinulle voi aina puhua ja uskoutua.
onko hällä käytössä nettiyhteys? sieltähän ainakin voi ettiä saman henkisiä ihmisiä ja keskustella heidän kanssaan.
 
Vaivaako sitä sun siskoa ystävän puute ts. puhuuko siitä? Jotkut ei vaan kaipaakkaan hirveesti seuraa. Mut jos vaivaa niin nuorisotalon toiminta jos teidän paikkakunnalla sellainen on. SPR:n ystävätoiminta.. tollaset tuli mielee.
 
Siskon olisi hyvä aloittaa sellainen harrastus jossa enimmäkseen miespuolisia harrastajia, esim kamppailulajit. Eiköhän sit löytyis edes poikaystävä, jos sisko ei ihan hirvee jokinorsu ole.
 
Tuohan on ihan niin kuin minä lukioikäisenä :D En edes mennyt vanhojentansseihin, kun en saanut mieleistäni paria. Sitten sain netin ja sieltä löysin ihania ystäviä. Jopa nykyisen aviopuolisoni löysin tuon ikäisenä netistä.
 
Perjantaina juttelin kaks tuntia siskon kanssa puhelimessa juuri tästä asiasta. Sisko itki ja sanoi, ettei kukaan ymmärrä, kuinka yksin hän on. Eikä kukaan ymmärrä myöskään sitä, miltä tuntuu olla aivan totaalisen yksin. Sanoin, etten pysty hänelle ystäviä hankkimaan, en voi siis mennä koululle ja vaatia muita leikkimään siskon kanssa. Mutta kuunnella aina voin, ja sanoinkin, että mulle voi aina soittaa jos tulee yksinäinen olo.
Meillä on siskon kans 16 vuotta ikäeroa, ja hän on mulle niinku oma lapsi. Hän muutti kaupunkiin lukioon ihan vaan sen takia että kuvitteli saavansa kaupungista helpommin kavereita, ja nyt pettymys on tietysti suuri, kun niitä ystäviä ei olekaan löytynyt.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Hallatar:
Niin ja netissä roikkuu kaiket illat, mesessä tai jossain. Siellä niitä kavereita kyllä on, mutta IRL saa sisko olla yksin.

Asuuko ne nettikaverit sitten niin kaukana, että niitä ei voi tavata?

Käsittääkseni asuvat samassa kaupungissa, mutta kun niillä kaikilla on omat menot ja kaverit vapaa-ajalla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hallatar:
Alkuperäinen kirjoittaja Matami-Mutkula:
Kannattaa varmaan alottaa joku harrastustoiminta jos ei oo jo mukana semmosessa..

Harrastaa tanssia, kaks kertaa viikossa. Kavereita on sillon ku on harjoitukset, mutta sen jälkeen ei ketään.

Kannattais kokeilla jotakin muuta harrastusta, jos tossa ei tärppää. Mikäs muu sitä kiinnostais?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hallatar:
Alkuperäinen kirjoittaja Matami-Mutkula:
Kannattaa varmaan alottaa joku harrastustoiminta jos ei oo jo mukana semmosessa..

Harrastaa tanssia, kaks kertaa viikossa. Kavereita on sillon ku on harjoitukset, mutta sen jälkeen ei ketään.

Se on vähän niin, että ei niitä kavereita mistään taivaasta putoa, pitää pyytää kahville ja kylään tai kutsua itsensä ja sopia tapaamisia vapaa-ajalle. Jos ei muut pyydä, niin sit pitää olla itse aktiivinen. Ei oo helppoo ystävien saaminen, mutta yrittää kannattaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mää:
Alkuperäinen kirjoittaja Hallatar:
Alkuperäinen kirjoittaja Matami-Mutkula:
Kannattaa varmaan alottaa joku harrastustoiminta jos ei oo jo mukana semmosessa..

Harrastaa tanssia, kaks kertaa viikossa. Kavereita on sillon ku on harjoitukset, mutta sen jälkeen ei ketään.

Kannattais kokeilla jotakin muuta harrastusta, jos tossa ei tärppää. Mikäs muu sitä kiinnostais?

Niinpä. Kai sitä kiinnostais joku yhteiskunnallinen vaikuttaminen, tyyliin Amnesty, Animalia tai GreenPeace. Mutta kun ihminen on niin ujo, ettei uskalla lähteä mihinkään, eikä oo sitä kaveria, jonka kanssa vois mennä mukaan! Oon yrittänyt kannustaa ja sanoa, että siellä on varmasti kivoja tyyppejä jotka kyllä ottaa sut mukaan porukkaan, mutta se rohkeus puuttuu....
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Hallatar:
Alkuperäinen kirjoittaja Matami-Mutkula:
Kannattaa varmaan alottaa joku harrastustoiminta jos ei oo jo mukana semmosessa..

Harrastaa tanssia, kaks kertaa viikossa. Kavereita on sillon ku on harjoitukset, mutta sen jälkeen ei ketään.

Se on vähän niin, että ei niitä kavereita mistään taivaasta putoa, pitää pyytää kahville ja kylään tai kutsua itsensä ja sopia tapaamisia vapaa-ajalle. Jos ei muut pyydä, niin sit pitää olla itse aktiivinen. Ei oo helppoo ystävien saaminen, mutta yrittää kannattaa.


Niinhän se on. Siskon ongelma on se, että kotona on kaikki kannettu valmiina eteen, ite ei oo mitään pitänyt tehdä. Nyt on vaikeaa, kun äiti tai isä ei rahalla voikaan niitä kavereita ostaa. Mutta tää ei tarkoita sitä, että sisko ois rikas, leuhka ja ylimielinen, päinvastoin. Ujo ja kiva tyttö se on, mutta vähän liian suojatuissa oloissa kasvanut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hallatar:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Hallatar:
Alkuperäinen kirjoittaja Matami-Mutkula:
Kannattaa varmaan alottaa joku harrastustoiminta jos ei oo jo mukana semmosessa..

Harrastaa tanssia, kaks kertaa viikossa. Kavereita on sillon ku on harjoitukset, mutta sen jälkeen ei ketään.

Se on vähän niin, että ei niitä kavereita mistään taivaasta putoa, pitää pyytää kahville ja kylään tai kutsua itsensä ja sopia tapaamisia vapaa-ajalle. Jos ei muut pyydä, niin sit pitää olla itse aktiivinen. Ei oo helppoo ystävien saaminen, mutta yrittää kannattaa.


Niinhän se on. Siskon ongelma on se, että kotona on kaikki kannettu valmiina eteen, ite ei oo mitään pitänyt tehdä. Nyt on vaikeaa, kun äiti tai isä ei rahalla voikaan niitä kavereita ostaa. Mutta tää ei tarkoita sitä, että sisko ois rikas, leuhka ja ylimielinen, päinvastoin. Ujo ja kiva tyttö se on, mutta vähän liian suojatuissa oloissa kasvanut.

Voi voi, ymmärrän. Kyllä elämä opettaa, jospa kohdalle osuisi joku sosiaalinen ihminen, joka haluaisi ottaa tytöstä kaverin itselleen. Mun pikkusisko on kanssa just tollanen, että kaiken on saanut valmiiksi. Vielä kakkosluokkalaisenakin äiti syötti sitä aamulla lusikalla, kun se oli väsynyt eikä jaksanut itse söydä. Nyt ei meinaa isona pärjätä millään... Kova on koulu. Mutta jos on kiltti ja kiva, niin aina ennen pitkää joku huomaa sen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hallatar:
Alkuperäinen kirjoittaja mää:
Alkuperäinen kirjoittaja Hallatar:
Alkuperäinen kirjoittaja Matami-Mutkula:
Kannattaa varmaan alottaa joku harrastustoiminta jos ei oo jo mukana semmosessa..

Harrastaa tanssia, kaks kertaa viikossa. Kavereita on sillon ku on harjoitukset, mutta sen jälkeen ei ketään.

Kannattais kokeilla jotakin muuta harrastusta, jos tossa ei tärppää. Mikäs muu sitä kiinnostais?

Niinpä. Kai sitä kiinnostais joku yhteiskunnallinen vaikuttaminen, tyyliin Amnesty, Animalia tai GreenPeace. Mutta kun ihminen on niin ujo, ettei uskalla lähteä mihinkään, eikä oo sitä kaveria, jonka kanssa vois mennä mukaan! Oon yrittänyt kannustaa ja sanoa, että siellä on varmasti kivoja tyyppejä jotka kyllä ottaa sut mukaan porukkaan, mutta se rohkeus puuttuu....

Älä nyt helvetissä mihinkään amnesty, animalia tai griinpiis hörhöilyihin lasta sekoita. Menee pienen pää vähemmästäkin sekaisin ja lopullisesti pilalle.

Tytössä on jotain vikaa. Jos ei hillu vanhojen päivänä muiden mukana tappin asti, niin sit sitä saa olla yksin. Ei ole seuraavana koulupäivänäkään yhteistä puheenaihetta muiden kanssa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Hallatar:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Hallatar:
Alkuperäinen kirjoittaja Matami-Mutkula:
Kannattaa varmaan alottaa joku harrastustoiminta jos ei oo jo mukana semmosessa..

Harrastaa tanssia, kaks kertaa viikossa. Kavereita on sillon ku on harjoitukset, mutta sen jälkeen ei ketään.

Se on vähän niin, että ei niitä kavereita mistään taivaasta putoa, pitää pyytää kahville ja kylään tai kutsua itsensä ja sopia tapaamisia vapaa-ajalle. Jos ei muut pyydä, niin sit pitää olla itse aktiivinen. Ei oo helppoo ystävien saaminen, mutta yrittää kannattaa.


Niinhän se on. Siskon ongelma on se, että kotona on kaikki kannettu valmiina eteen, ite ei oo mitään pitänyt tehdä. Nyt on vaikeaa, kun äiti tai isä ei rahalla voikaan niitä kavereita ostaa. Mutta tää ei tarkoita sitä, että sisko ois rikas, leuhka ja ylimielinen, päinvastoin. Ujo ja kiva tyttö se on, mutta vähän liian suojatuissa oloissa kasvanut.

Voi voi, ymmärrän. Kyllä elämä opettaa, jospa kohdalle osuisi joku sosiaalinen ihminen, joka haluaisi ottaa tytöstä kaverin itselleen. Mun pikkusisko on kanssa just tollanen, että kaiken on saanut valmiiksi. Vielä kakkosluokkalaisenakin äiti syötti sitä aamulla lusikalla, kun se oli väsynyt eikä jaksanut itse söydä. Nyt ei meinaa isona pärjätä millään... Kova on koulu. Mutta jos on kiltti ja kiva, niin aina ennen pitkää joku huomaa sen.

Siskolle isä kuori omenan vielä yläasteella kun se oli kuulemma niin inhottavaa puuhaa... Äiti tuo ja vie ja hakee, itse ei tarvi tehdä mitään eikä opetella mitään. Nyt on kova paikka kun äiti ja isä ei voikaan olla tässä ystävä-asiassa vaikuttamassa mitenkään. Toisaalta toivon, että sisko vähän reipastuis ja oppisi hoitamaan itse omia asioitaan, mutta toisaalta on kyllä todella surullista seurata hänen elämäänsä. Eihän se siskon vika ole, että hänet on tynnyrissä kasvatettu! Ja hän kuiteski joutuu siitä nyt kärsimään.
 
Voi hitsi ihan ku mun sisko kanssa. Meillä on 13v ikäeroa ja äiti passas sitä perheen kupusta just edelläkuvattuihi malleihi. Sisko on ihan kiva mut sosiaalinen elämä on olematon nyt aikuisena. Mun sisko on 26v asuu äidin viereisessä yksiössä ja muutenki hengailee äidin kanssa. Ystäviä ei oo ollenkaa, ku kukaa ei kotoa hae. Tosi kiva ja huumorintajuinen tyyppi tutussa porukassa, mut ujona ei pääse alkuu vieraampien ihmisten kanssa, hankalaa on.
 
Alkuperäinen kirjoittaja klokklok:
Alkuperäinen kirjoittaja Hallatar:
Alkuperäinen kirjoittaja mää:
Alkuperäinen kirjoittaja Hallatar:
Alkuperäinen kirjoittaja Matami-Mutkula:
Kannattaa varmaan alottaa joku harrastustoiminta jos ei oo jo mukana semmosessa..

Harrastaa tanssia, kaks kertaa viikossa. Kavereita on sillon ku on harjoitukset, mutta sen jälkeen ei ketään.

Kannattais kokeilla jotakin muuta harrastusta, jos tossa ei tärppää. Mikäs muu sitä kiinnostais?

Niinpä. Kai sitä kiinnostais joku yhteiskunnallinen vaikuttaminen, tyyliin Amnesty, Animalia tai GreenPeace. Mutta kun ihminen on niin ujo, ettei uskalla lähteä mihinkään, eikä oo sitä kaveria, jonka kanssa vois mennä mukaan! Oon yrittänyt kannustaa ja sanoa, että siellä on varmasti kivoja tyyppejä jotka kyllä ottaa sut mukaan porukkaan, mutta se rohkeus puuttuu....

Älä nyt helvetissä mihinkään amnesty, animalia tai griinpiis hörhöilyihin lasta sekoita. Menee pienen pää vähemmästäkin sekaisin ja lopullisesti pilalle.

Tytössä on jotain vikaa. Jos ei hillu vanhojen päivänä muiden mukana tappin asti, niin sit sitä saa olla yksin. Ei ole seuraavana koulupäivänäkään yhteistä puheenaihetta muiden kanssa.

En sekoita, itse on noista jutuista kiinnostunut (niinku aika moni muukin tuossa iässä).
Mun mielestä siskossa ei ole mitään vikaa, vaikka häntä ei ryyppääminen kiinnosta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja klokklok:
Älä nyt helvetissä mihinkään amnesty, animalia tai griinpiis hörhöilyihin lasta sekoita. Menee pienen pää vähemmästäkin sekaisin ja lopullisesti pilalle.

Tytössä on jotain vikaa. Jos ei hillu vanhojen päivänä muiden mukana tappin asti, niin sit sitä saa olla yksin. Ei ole seuraavana koulupäivänäkään yhteistä puheenaihetta muiden kanssa.

:laugh: Oletko vähän pimeä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja mää:
Voi hitsi ihan ku mun sisko kanssa. Meillä on 13v ikäeroa ja äiti passas sitä perheen kupusta just edelläkuvattuihi malleihi. Sisko on ihan kiva mut sosiaalinen elämä on olematon nyt aikuisena. Mun sisko on 26v asuu äidin viereisessä yksiössä ja muutenki hengailee äidin kanssa. Ystäviä ei oo ollenkaa, ku kukaa ei kotoa hae. Tosi kiva ja huumorintajuinen tyyppi tutussa porukassa, mut ujona ei pääse alkuu vieraampien ihmisten kanssa, hankalaa on.

Kurjaa lukea näitä, kun tajuaa että meillä on vähän samanlainen tapaus.Ei uskalla hakea ketään, odottaa, että häntä haetaan, ja aika paljon tehty puolesta. Ja tosi mukava tyttö on, ei ole kertaakaan kenestäkään pahaa sanaa sanonut. Huumorintajua kerhotädit kehuivat aikanaa. Eli on ystävällinen kiva , mutta äidin ja isän kanssa viihtyy, kun ei uskalla. Toisaalta kokemuksetkin muokkaavat, jos on paljon tullut torjutuksi, kuten meidän tyttö, niin se vaikuttaa, vaikka perusluonne olisikin ihan reipas. Jostain syystä isompana uuteen ympäristöön muutto ei ole helppo, kun toisilla on jo sukulaisiet, kaverit ym.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja klokklok:
Älä nyt helvetissä mihinkään amnesty, animalia tai griinpiis hörhöilyihin lasta sekoita. Menee pienen pää vähemmästäkin sekaisin ja lopullisesti pilalle.

Tytössä on jotain vikaa. Jos ei hillu vanhojen päivänä muiden mukana tappin asti, niin sit sitä saa olla yksin. Ei ole seuraavana koulupäivänäkään yhteistä puheenaihetta muiden kanssa.

:laugh: Oletko vähän pimeä?

En, mut sä taidat olla. Yritä pärjäillä.
 

Yhteistyössä