mistä tietää kannattaako erota vai jatkaa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Kuinka kauan sitä pitää odottaa ja katsella? Meillä neljä lasta. Syksyllä mies vaihtoi työpaikkaa. Sen jälkeen kaikki alkoi mennä alamäkeä. Koko tämän ajan viime syksystä lähtien mies siis on vedonnut työstressiin. Mä hoidan kotona kaiken yksin. Lasten koulut, siivoukset, laskujen maksun, päiväkotikuskaukset. Herään siis siksi klo viisi joka aamu, että saan lapset hoitoon. Mies jää kotiin nukkuun. Jos lähden illaksi pois kotoa, soittelee hän perääni ja lapset soittaa kun isi vain huutaa. Mies sanoo ymmärtävänsä mun oloa ja lupaa parantaa tapansa. Täytyykö mun tosiaan vain odottaa vai vain lähteä? Käyn itsekin töissä ja työnkuva muuttui vaativammaksi jotta saatiin miehen kanssa työajat sopimaan keskenään.
 
Ikinä ei kannata erota, eikä teidän tilanteessa ainakaan. Aika hääppöisin perustein olisit eroamassa. Mites sitä luvattiin... niin myötä kuin vastamäessä...?
 
Itsekin ihmettelen, miten ihmeessä sitä jaksoi silloin, kun lapset olivat päiväkoti-ikäisiä. Yhtään ei ollut viikolla omaa aikaa. Mietimiten voit helpottaa? Voiko aamusta karsia jotain pois? Voisiko siivouksen ostaa? Voitko lyhentää työaikaa? Parissa, kolmessa vuodessa helpottaa, mutta siihenkin saakka olisi jaksettava jotenkin. Ero on huonoin vaihtooehto tuossa tilanteessa.
 
Itsekin ihmettelen, miten ihmeessä sitä jaksoi silloin, kun lapset olivat päiväkoti-ikäisiä. Yhtään ei ollut viikolla omaa aikaa. Mietimiten voit helpottaa? Voiko aamusta karsia jotain pois? Voisiko siivouksen ostaa? Voitko lyhentää työaikaa? Parissa, kolmessa vuodessa helpottaa, mutta siihenkin saakka olisi jaksettava jotenkin. Ero on huonoin vaihtooehto tuossa tilanteessa.

Siis mitä - miksi ap:n pitäisi ostaa siivous, vaikka kotona on toinenkin aikuinen, joka voisi hoitaa osuutensa?! Ihan älytöntä lähteä siitä, että karsitaan siivouksesta tai odotetaan muutama vuosi, että helpottaa. Ja samaan aikaan mies nukkuu kotona ja ei osallistu kotitöihin!
 
Siis mitä - miksi ap:n pitäisi ostaa siivous, vaikka kotona on toinenkin aikuinen, joka voisi hoitaa osuutensa?! Ihan älytöntä lähteä siitä, että karsitaan siivouksesta tai odotetaan muutama vuosi, että helpottaa. Ja samaan aikaan mies nukkuu kotona ja ei osallistu kotitöihin!
mitä vittua nyt taas.. Jos toinen on kotona koko ajan niin voi ihan hyvin hoitaa siivoukset, ruuanlaitot, pyykkäämiset jne.

terveisin YH-iskä! Kaikki onnistuu ihan multa YKSIN. Myös se tienaamispuoli johon ap ei osallistu ollenkaan.
 
No eitodellakaan kannata erota!! Parisuhdeterapiaan...lomps lomps!! Ja paljon juttelua ja asioita paperille...sopimuksia yms..kiva viesti joka päivä toisella ja halit ja pusut...iltaisin hetki sylikkäin. Niin ja tottakai mies on se joka vie lapset hoitoon ku menee myöhemmin..ja se joka pääsee akkaisemmin töistä, hakee lapset. Ihan perusjuttuja. Mies ei saa vedota väsymykseen, koska yhdessä painettava...yhteen hiileen puhallettava...toisianne kunnioittaen ja rakastaen. Pienten lasten kaa on ihan helkkarin rankkaa! Muutama vuosi ja sit helpottaa..
 
Etkö yh-iskä osaa lukea? Käyn töissä, en ole kotona. Kaksi vanhinta on jo koulussa. Kaksi päiväkodissa. Kertokaas sitten vinkkejä miten jaksaa kun joutuu hoitaa yksin kaiken, vaikka se toinen on siinä vieressä nukkumassa. Ja on ihan turha verrata yksinhuoltajaan. Sillon sun on pärjättävä yksin. Nyt mä kannan vastuun perheestä, mies käy töissä, hummailee ja elää omaa elämäänsä. Ja siivouspalveluun ei kyllä ole rahaa.
 
Työaikoja oon sumplinu niin paljon kun mahdollista. Ärsyttää myös, että itse joudun tekee kaiken mahdollisen joustamisen, mutta mies ei joudu uhraa mitää. Ja mies tosiaan vetoaa väsymykseen, jos sanon asiasta, alkaa haukkumaan mua. Sen jälkeen lähtee pois kotoa ja on muutenkin viikonloppuja vanhempiensa luona todella paljon.
 
Etkö yh-iskä osaa lukea? Käyn töissä, en ole kotona. Kaksi vanhinta on jo koulussa. Kaksi päiväkodissa. Kertokaas sitten vinkkejä miten jaksaa kun joutuu hoitaa yksin kaiken, vaikka se toinen on siinä vieressä nukkumassa. Ja on ihan turha verrata yksinhuoltajaan. Sillon sun on pärjättävä yksin. Nyt mä kannan vastuun perheestä, mies käy töissä, hummailee ja elää omaa elämäänsä. Ja siivouspalveluun ei kyllä ole rahaa.

Luulisi, että kotitöitä on jopa helponpi jaksaa yh:na. Ensinnäkin miehen läsnäolosta tulee lisätyötä ja toiseksi se ärsytys lisää työn raskautta, kun tietää että toinenkin olisi olemassa, mutta ei laita tikkua ristiin.

On se nyt ihan kohtuutonta, että perheen äiti joutuu heräämään viideltä aamulla ehtiäkseen kaiken ja isä jää nukkumaan - sen sijaan, että kumpikin heräisi vähän aikaisemmin mitä ilmeisesti isä nykyisin ja hoitaisivat ne aamutoimet yhdessä.
 
  • Tykkää
Reactions: TiiBii
mitä vittua nyt taas.. Jos toinen on kotona koko ajan niin voi ihan hyvin hoitaa siivoukset, ruuanlaitot, pyykkäämiset jne.

terveisin YH-iskä! Kaikki onnistuu ihan multa YKSIN. Myös se tienaamispuoli johon ap ei osallistu ollenkaan.

Toivottavasti huomasit tuon tekstisi kirjoittamisen jälkeen, että ap on töissä. Eli mies tosiaan vaan lusmuilee kotona. Onnistuuhan se arjen pyöritys yksin, mutta kohtuutonta on joutua tekemään se yksin, jos talossa asuu toinenkin aikuinen.
 
Miehellä ei ole nyt kaikki kunnossa. Oletteko puhuneet hänen uudesta työstään? Onko siellä joku pielessä? Burnout? Vai alkoiko tämä jo ennen uutta työtä? Enpä usko, että hän selviytyisi aamusta lasten kanssa, kun ei kerran illallakaan pärjää.
 
Tiedän, että uusi työ on stressaavaa ja vaatii paljon enemmän kuin entinen. Tämä siis alkanut uuden työn myötä. Olen ymmärtänyt ja yrittänyt antaa aikaa sopeutua työhön. Mutta nyt alkaa tuntuu ettei enää vaan jaksa. Mullakin on työ. Ja tosiaan siksi, että olen aumplinut työaikoja, omakin työ on vaativampaa. Ei vaan jaksaisi loputtomiin yrittää ymmärtää, kun alkaa oma jaksaminen loppua.
 
Jos tilanne on aiheutunut miehen uudesta työstä eikä kotitilanteeseen saa puhumalla korjausta, niin pyydä miestä vaihtamaan työpaikkaa. Uuden työn paineiden olisi pitänyt jo helpottaa.
 
Olen ehdottanut, että kannattaisko vaihtaa työpaikkaa, ei suostu vaihtamaan koska tykkää työstä. Mä en tiedä enää mitään keinoa , koska mikään puhe ei auta. Ne aamut kun olen vain jättänyt miehelle aamulla lastenviennit, on tosi stressaavia. Koululaiset soittaa itkuisena ja pienemmät puhuu kun isi vaan huutaa heille aamulla. Olen vain itse jo niin poikki, että pelkään kohta saavani burn outin tai jotain muuta. En saa nukuttuakaan kun niin ahdistaa tilanne.
 
Sekin on käynyt mielessä. Tosin huomaan, että olen niin uupunut itse etten enää osaa ajatella kaikkea. Toi on hyvä pointti. Kun olen niin ärsyyntynyt tuohon saamattomuuteen ja välinpitämättömyyteen ettei jaksa enää ymmärtää.
 
Sekin on käynyt mielessä. Tosin huomaan, että olen niin uupunut itse etten enää osaa ajatella kaikkea. Toi on hyvä pointti. Kun olen niin ärsyyntynyt tuohon saamattomuuteen ja välinpitämättömyyteen ettei jaksa enää ymmärtää.

Mun mies nimittäin on masentunut ja on nimenomaan välinpitämätön, saamaton, pinna tiukalla lasten kanssa, ei kuulema tunne mitään tai ketään kohtaan mitään lämmintä...pieniä välähdyksiä joskus mutta voit kuvitella että olen itsekin lopussa. Kannattaa ottaa puheeksi masennuksen mahdollisuus...mieheni haki kaksi vuotta sitten apua kun oli jo 3 vuotta kärvistellyt olon kanssa ja vielä odotellaan toimivaa lääkettä monien kokeilujen jälkeen...pitkä ja raskas tie enkä toivoisi kenellekään. Olen sairastunut itsekin, masennuslääke jakso takana ja nyt aika painava olo säännöllisesti...säälittää lapset kun toisen sairaus vie voimat kummaltakin vanhemmalta. Rakastan miestäni kovasti, tosin se joutuu koetukselle säännöllisesti kun toisella ei ole normaalia tunne elämää tai elämäniloa. Kaikki riidatkin saa niin ilkeitä mausteita miehen puolelta kun masentunut ei koe empatiaa...
 
No ei tuossa taida muu auttaa kuin, että sanot ettet jaksa enää ja että tälöä menolla on ero edessä. Kysy mieheltäsi, mitä kotitöitä hän voisi ottaa hoitaakseen.
 
Eilen uutisointiin Pohjois-Karjala-projektin uudelleenlämmityksestä. Ostoskeskuksiin pystytetään asema, jossa voi mittauttaa hyvinvointinsa. Ei siis tarvitse varata minnekään aikaa, vaan saa tietoa kauppareissullaan. Parempi apu kuin tuntemattomien kanssa nettikeskustelu. Tästä ketjusta heräsi mieleeni ikäviä muistoja. Mielestäni minun tilanne masentuneen puolisoni kanssa oli monin verroin aapeetä raskaampi. Myöhemmin mies täysin sekosi ja halusi eron.
Olin totaali yh-äiti koko avioliittomme ajan.
 
Eilen uutisoitiin Pohjois-Karjala-projektin uudelleenlämmityksestä. Ostoskeskuksiin pystytetään asema, jossa voi mittauttaa hyvinvointinsa. Ei siis tarvitse varata minnekään aikaa, vaan saa tietoa kauppareissullaan. Parempi apu kuin tuntemattomien kanssa nettikeskustelu. Tästä ketjusta heräsi mieleeni ikäviä muistoja. Mielestäni minun tilanne masentuneen puolisoni kanssa oli monin verroin aapeetä raskaampi. Myöhemmin mies täysin sekosi ja halusi eron.
Olin totaali yh-äiti koko avioliittomme ajan.
 

Yhteistyössä