Mistä voimia erota miehestä jota rakastan

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Olemme olleet pari vuotta yhdessä. Rakastuin miehessäni samanlaiseen huumorintajuun, henkiseen yhteyteen, hänen katseeseensa kuinka näen siitä miten paljon hän minua rakastaa. Aina valmis auttamaan ja huolehtii, ei hauku ja vähättele. Miehinen mies joka on voimakas, komea ja osaa todella käsitellä naista sängyssä. Meillä myös on samanlaiset tulevaisuuden toiveet ja tavoitteet. Kaikkea sitä mitä toivon.

Vuoden seurustelun jälkeen tuli kuitenkin kriisi, kun selvisi, että mies on käynyt paljon huorissa ennen minua (seurustellutkin yhden kanssa) ja suhteemme alkuaikoina kävi myös huorasivuilla, jonka tuon historian takia kielsin. Muu porno ihan ok, kunhan ei aja ohi minusta. Nuo sivustot vaan ei käy, koska tiedän mitä on ennen tehnyt siellä. Paristi kävi myös katsomassa kaverinsa kanssa jotain stripparia, josta en pitänyt, mutta en suuttunut.
Mies sitten pienen miettimistauon aikana, ja suutuspäissään minulle, pani silloista parasta ystävääni. Sen ensin tunnusti ja sitten perui ja nyt keväällä tunnusti lopulta. Kerran aijemminkin mies baarissa suuttui minulle ja tuli saman ystäväni kanssa meille, telkesi minut ulos ja lähdin miehen kämpille yöksi. Aamulla he olivat täällä kuin ei mitään. Miksi en ole nähnyt ja tajunnut tätä kaikkea ennen kuin nyt?!!!

Nyt on jo monta kk, tosi monta, menty niin, että miestä ei kiinnosta seksi kanssani kuin kerran kuussa ehkä. On tosi stressaantunut ja kiukkuinen. Ei enää kehu samalla tavalla tai hae läheisyyttä, mutta silloin kun menee hyvin, niin kaikki on todella hyvin. Mies sanoo haluavansa olla kanssani ja että ihan todella rakastaa minua ja niin haluan uskoakkin. Tosin, sitä rakastavaa ja ihailevaa katsetta en ole nähnyt pitkään aikaan ennen kuin nyt viimeviikonloppuna, kun saimme olla ilman lapsia kahdestaan.

Keväällä jäi kiinni myös huoralle viestittelystä, kun olisi sopinut treffit samalle illalle tänne meidän kotiin kun olen poissa. Ei kuulemma tavanneet kuitenkaan, vaan puhuivat vaan puhelimessa. Mies oli tuon illan lasten kanssa kotona, mutta nehän menevät ajoissa nukkumaan..
Stressiä kuulemma on, kun perintään menee 50tonnia velkoja vipeistä ja peleistä. Stressaahan se ja mun selän takana on velat itselleen ottanut ja samalla tuhonnut meiltä sen yhteisen tulevaisuuden haaveen joka meillä piti olla. Nyt emme sitä voi vuosikymmeneen edes saada.

Miksi silti rakastan miestäni ja en vaan pääse irti? En ole ketään ikinä näin rakastanut, mutta on paljon asioita joita mies on teoillaan pilannut ja joita en voi unohtaa ja antaa anteeksi. Narsisti mies ei ole, siitä on turha huudella.
Tuntuu vaan etten voi, enkä halua, elää ilman häntä, mutta jatkuva epäily tappaa minua pikkuhiljaa sisältä päin.
Anteeksi en koskaan voi todellakaan antaa, se on varma, tuskin unohtaakkaan, mutten halua lopun elämääni velloa tässä tunteessa ja jumittaa näissä mielikuvissa ja ahdistuksessa kiinni.

Kaipaan kai jotakin vertaistukea, en sitä, että joku haukkuu minut hulluksi kun olen jäänyt. Miten päästä eteenpäin yhdessä tai erikseen yms.
Pariterapiaan mies ei halua ja eipä sen puoleen, ei meillä ole varaakaan.
Miehellä on myös pieni ärsytys jatkuvaa epäilyäni kohtaan ja sitä, että minulla olisi tarve puhua rehellisesti ja saada tietää myös kaikki mitä en jo tiedä.
 
Otan osaa. Olen itsekin ollut tuollaisessa tilanteessa. Mies kävi huorissa ja pelasi ja toi kotiimme, kun itse olin lasten kanssa mummolassa, keskellä yötä vieraita ihmisiä "vähän paneskelemaan", onneksi nämä ihmiset näkivät lastenvaunut ja tajusivat lähteä. Hän otti nimissäni opintolainaa ja tuhlasi sen naisiin viinaan ja peleihin.

Hänellä oli työ, jossa hän matkusteli ja oli myöhään pois, joten selittelin hänen nukkumisiaan ja poissaolojaan lapsille ja muille työllä.

Pikkuhiljaa omat voimavarani kuluivat ja tajusin että elämä jota elän ei ole sellaista mitä haluan. Tajusin että haluan miehen joka osallistuu ja jakaa ja on kiinnostunut minusta ja lapsista ja tulee viikonloppuaamuna leikkikentälle mukaan eikä nuku krapulaansa pois muun perheen joutuessa olemaan hiljaa.

Olin edelleen umpirakastunut mieheeni mutta sanoin (lähinnä itkin ja vollotin) hänelle että en halua tälläistä. Jos hän haluaa elää elämäänsä noin niin eläköön en pysty olemaan siinä mukana. Hän sanoi että muuttuu ja kaikki tulee olemaan paremmin mutta hän palasi aina vanhoihin tapoihinsa. Annoin hänelle muutaman muutosyrityksen mutta sitten sanoin että en enää jaksa ja hain avioeroa.

Kaipaan tätä hurmaavaa renttua joskus edelleen mutta tein oikean päätöksen. En halua elämääni ihmisiä jotka tekevät sen tieten tahtoen huonommaksi. Jos rakastaa jotakuta, oikeasti haluaa hänelle hyvää eikä halua itkettää ja pahoittaa hänen mieltään jatkuvasti.
 
No aika kalliiksi on tullut sitten tuo huorajuttu, kun velkaa kerryttänyt noin helvetisti. Mulla kun ei koskaan ole ollut rahallisia ongelmia vaikka oon muksujen kanssa asunut yksin. Ei velkaa, ei vippejä, joten tuo on ihan miehen omaa aikaansaannosta kun pelaa pakonomaisesti rahansa varmaan. Ja meneekö sitten huoriin osa, sitä en tiedä.

Lasten iällä ei ole väliä, eivät ole miehen omia. Vapaaehtoisesti mies tässä kuitenkin mukana on ja ehdottomasti halusi mukaan lähteä. On kiintynyt lapsiin ja tykkää niistä kyllä.

Seksiäkin saisi kotona niin paljon kuin haluaa, olen kokeilunhaluinen yms. Vähän on itsetunto kärsinyt kyllä ja nykyään tietysti hankalampi heittäytyä, mutta mies tietää miksi ja että keskustelusta olisi apua tässäkin.
 
Entäs jos ensinnäkin pitäisitte rahanne erillään. Siksi että sulle ois turvallisempaa kun mies ei voi sun rahoja huoriin tai peleihin hassata.

Ja toiseksi vapaa suhde voisi olla kokeilemisen arvoinen. Mies tajuaisi että sullakin voi olla joku muu ja kentis tulisi järkiinsä. Sä näkisit miten mies haluaa viettää aikaansa kun on vapaa menemään. Joko viihtyy yhä seurassasi tai katoaa herraties minne. Lastenhoito toki jakautuu tasaisesti, yhtälailla sä voit olla se joka on jossain muualla!

Epäilyksessä ei kannata elää. Kuten jo huomaat se vaan syö kumpaakin. Siitä pitää tavalla tai toisella päästä eroon tai ei ole enää syytä jatkaa lainkaan yhdessä.
 
Mies sanoo haluavansa olla kanssani ja että ihan todella rakastaa minua ja niin haluan uskoakkin.
Miksi haluat uskoa?

On helppo sanoa että todella rakastaa vaikkei rakastaisikaan, tai vaikka todellisuudessa rakastaisi tilannetta jossa hänellä on kotona nainen, joka antaa hänen temmeltää ja tehdä ihan mitä tykkää, ja kuittaukseksi riittää sellainen "juu rakastan rakastan". Monelle naiselle ei riittäisi.

Mies joka OIKEASTI rakastaa ei tekis sulle tuollaista. Kummat puhuu kovemmin, teot vai sanat?
 
Rahat meillä onkin erillään, onneksi. Mulle ei siis ole velkoja tehnyt, mutta tottakai kaikki perheen ja asumisen menot jää minulle, kun mies makselee velkojaan yms. Ja no, osallistuu parhaansa mukaan tottakai myös yhteisiin kuluihin, mutta iso osa menee velkaan. Joka kuukausi saa miettiä mistä repiä rahaa laskuihin ja elämiseen ja silti ei rahat riitä.

Mies on varmaan vaan sitten todella hyvä vakuuttamaan että rakastaa edelleen ja on vaan ollut helvetin tyhmä tehdessään kaiken mitä on tehnyt ja minä uskon.. Taas.

Vapaata suhdetta en halua ja ilman sitäkin mies kyllä tietää, että kyllä minusta kiinnostuneita löytyy. Joskus on mustis, mutta hyvälläja terveellä tavalla.
 
Js vielä se, että en tietenkään anna miehen huidella ja mennä ja tulla miten sattuu, mutta toisaalta ei ole ollut tarvetta rajoittaa. Käy ulkona harvakseltaan ja viihtyy hyvinkotona ja tehden tavallisia juttuja, ei siis rallattele tekosyiden varjolla missä sattuu. Tilaisuuksia kuitenkin esim. käydä huorissa on ja eipä paljoa kotona nukkivat lapset rajoittanut ainakaan sillon kerran, kun oli jotain huoraa tänne pyydellyt samalla kun mä olin kaverini luona viettämässä iltaa.
Puhuivat sit vaan kuulemma puhelimessa jotain seksi juttuja ja mies kai runkkasi. Viesteistä kuitenkin selvisi, että nainen tiesi missä asutaan ja mies oli sitten sanonut, että katsellaan ja ehkä sitten vaan soitellut. Tuskin koskaan saan tietää koko totuutta.
 
Mies on varmaan vaan sitten todella hyvä vakuuttamaan että rakastaa edelleen ja on vaan ollut helvetin tyhmä tehdessään kaiken mitä on tehnyt ja minä uskon.. Taas.
Niin no. Ehkä se on tosiaan todennäköisempää että rakastaa sua aidosti eikä ikinä tekis sulle pahaa, mutta tästä huolimatta pettää sua toistuvasti sun parhaan kaverin kanssa ja pelailee ilolintujen kanssa?
 
Toistuvasti ei ole pettänyt tai ainakaan jäänyt kiinni, kerran vain. Tuo toinen kerta on arvailua. Mutta sillä ei ole nyt mitään väliä, kertakin on liikaa.

Enkä kaipaa nyt mitään vinoilua, tiedän jo että olen tyhmä ja pitäisi arvostaa itseä enenmmän ja lähteä, mutta kun rakastan silti kaikkea muuta tuossa miehessä niin paljon. Vaikka se ei riitäkkään, tiedän.
 
Toistuvasti ei ole pettänyt tai ainakaan jäänyt kiinni, kerran vain. Tuo toinen kerta on arvailua. Mutta sillä ei ole nyt mitään väliä, kertakin on liikaa.

Enkä kaipaa nyt mitään vinoilua, tiedän jo että olen tyhmä ja pitäisi arvostaa itseä enenmmän ja lähteä, mutta kun rakastan silti kaikkea muuta tuossa miehessä niin paljon. Vaikka se ei riitäkkään, tiedän.


Kai sä nyt itsekin näet ongelman?

Sun pitää joko oppia sietämään se että mies pettää tai vaihtoehtoisesti oppia elämään kokonaan ilman miestä.

Voimia siihen että pystyt eroamaan? Onko toinen vaihtoehto mahdollinen? Ellei, niin et sä tarvitse voimia koska ei sulla ole vaihtoehtoja. Se vaan on tehtävä. Ja elettävä eteenpäin. Mitä nopeammin aloitat, sitä nopeammin olet taas onnellinen.
 
Naiset.... kuulostat aika helvetin epätoivoiselta ja roikkujalta. Eiköhän niitä miehiä löydy.

Itse en katsele naiselta mitään pettämistä, en edes suutelua. Heti poikki. Tarkoittaa ettei välitä minusta tarpeeksi jos muita suutelee tai panee..
 
Mitä väliä sillä on rakastatko kaikkea muuta hänessä, jos etrakasta sitä että sua petetään, sitä että käydään huorissa ja sitä että oma talous pilataan siten ettei teidän tulevaisuudentavotteet tuu koskaan toteutuun.

Tuo ois vähän niinkun ne tarinat joissa mies on muuten ihana ja täydellinen paitsi sillon kun hakkaa ja juo.
 
Olet oikeassa ja hyvä vertaus tuo. Onhan tämä ahdistava tilanne ja ei tästä oikein eteenpäin tunnu pääsevän, kun rahat on totaalisen loppu jo ennen kuin vuokra on edes maksettu..

Enpä tiedä. Mies yrittää niin kovin, että saataisiin asiat kuntoon ja niin minäkin haluaisin, mutta alan olla todella väsynyt jatkuvaan huolissaan olemiseen ja murehtimiseen.. Olisi niin paljon helpompi jos ei rakastaisi. Vihaan jokaista noista teoista joita mies on minulle tehnyt ja kuinka loukannut, mutta jostain syystä en inhoa miestä. Tuntuu liian isolta päätökseltä minun tehtäväkseni.
 
Olet oikeassa ja hyvä vertaus tuo. Onhan tämä ahdistava tilanne ja ei tästä oikein eteenpäin tunnu pääsevän, kun rahat on totaalisen loppu jo ennen kuin vuokra on edes maksettu..

Enpä tiedä. Mies yrittää niin kovin, että saataisiin asiat kuntoon ja niin minäkin haluaisin, mutta alan olla todella väsynyt jatkuvaan huolissaan olemiseen ja murehtimiseen.. Olisi niin paljon helpompi jos ei rakastaisi. Vihaan jokaista noista teoista joita mies on minulle tehnyt ja kuinka loukannut, mutta jostain syystä en inhoa miestä. Tuntuu liian isolta päätökseltä minun tehtäväkseni.

There is a difference between people and animals-people can control there will. So if you love somebody it feels wrong to be with somebody else. If he would care he would not have whores. There is many better guys out there and you could happier as what he done will always shadow your relationship. Man is just piece of S&&&&
 
Olet oikeassa ja hyvä vertaus tuo. Onhan tämä ahdistava tilanne ja ei tästä oikein eteenpäin tunnu pääsevän, kun rahat on totaalisen loppu jo ennen kuin vuokra on edes maksettu..

Enpä tiedä. Mies yrittää niin kovin, että saataisiin asiat kuntoon ja niin minäkin haluaisin, mutta alan olla todella väsynyt jatkuvaan huolissaan olemiseen ja murehtimiseen.. Olisi niin paljon helpompi jos ei rakastaisi. Vihaan jokaista noista teoista joita mies on minulle tehnyt ja kuinka loukannut, mutta jostain syystä en inhoa miestä. Tuntuu liian isolta päätökseltä minun tehtäväkseni.
Et sinä miestäsi rakasta, vaan sitä ideaalia jonka haluaisit hänen olevan. Siksi susta tuntuu niin ristiriitaselta. Se sun rakastamasi ideaalihahmo on ihana ja täydellinen ja tekee kaiken, ja sit sussa herää viha kun se todellinen mies käyttäytyy just sellaisena kun hän on, eikä sovi sun ideaaliin.

Sitä sun ideaalimiestä ei ole olemassa, joten hänestä sun ei tarvi erota. Nyt sun pitäis vaan erota siitä tosielämän tyypistä, joka väittää rakastavansa ja väittää yrittävänsä kaikkensa, mutta teoissa asti se ei näy.
 
Hankalassa tilanteessa kyllä olet. Itsellä myös kokemusta yhdestä pettäjäsuhteesta ja tuon aikana petti mua yhen mun tuon aikasen parhaan ystävän kanssa. Meidän suhde oli kuitenki niin alkumetreillä ettei tämä ystäväkään tienny vielä, että oltiin yhessä ku haluttiin pitää matalaa profiilia.

Sitten ku päätettiin julkistaa ja julkistettiin selvisi semmonen kuvio, että oli meitä kahta+muutamaa muuta pyöritelly samanaikasesti. Kumma ettei vastustellu sitä julkistamista, vaikka tiesi paljastuvansa. Otin saman tien eron, koska tiesin ansaitsevani parempaa ku semmosen kusipään.

Nyt oon ollu jo kohta 4 vuotta uudessa parisuhteessa, joista 2 vuotta naimisissa. Perheeseen syntyi pieni neiti 2 kuukautta sitten ja menee todella hyvin niin voi mennä myös sinulla, jos uskallat päästää irti. Toki helpommin sanottu kuin tehty, mutta jokainen, joka on itse uskollinen ansaitsee myös sellaisen joka on uskollinen eikä käy huorissa ja petä. Pettäminen ei ole rakkautta vaan paskin mahollinen temppu tehä kumppanilleen. Myös ne naiset on sikoja, jotka menee sänkyyn tietäen, että miehellä on kotona perhe. Suosittelen kuitenki ettet jäisi tuohon suhteeseen vaan antaisit itelles mahollisuuden löytää semmoinen mies, joka näkee vaan sut eikä sitä kiinnosta muiden pyörittely siinä ohessa. Myöhemmin saatat katua, jos et sitä tee, mutta päätös on täysin sinun. Erot ei koskaan ole helppoja, mutta elämä vie eteenpäin ja toisi varmasti sinullekin onnen
 
Enpä tiedä. Mies yrittää niin kovin, että saataisiin asiat kuntoon ja niin minäkin haluaisin, mutta alan olla todella väsynyt jatkuvaan huolissaan olemiseen ja murehtimiseen..

Paitsi että kuulostaa siltä, ettei mies oikeasti ole valmis tekemään ihan kauheasti sen eteen, että saisitte asiat kuntoon. Sanoit, ettei mies suostu pariterapiaan ja on ärsyyntynyt siitä, että epäilet häntä ja haluat keskustella asioista ja tietää kaiken. Parin vuoden suhteen aikana mies on pettänyt luottamuksesi toistuvasti ja jotta tilanne voisi ehkä lähteä korjaantumaan, pitäisi miehen olla valmis avoimeen keskusteluun, ottamaan vastaan myös sinun tunteesi hänen käyttäytymisestään ja pitkäjänteisesti osoitettava, ettei pettäminen (niin fyysinen kontakti, puhelut kuin edes yritykset toisten naisten suhteen) enää jatku. On helppoa sanoa että rakastaa yli kaiken ja haluaa olla yhdessä, mutta puhe on halpaa jos samaa ei osoita kuitenkaan omilla teoillaan.

Vaikka se nyt tuntuu vaikealta, niin jätä mies. Tai vaikka vielä haluaisitkin antaa miehelle tilaisuuden, niin muuttakaa vähintään erillenne ja tee selväksi miehellesi, että sinä kannat vastuun omasta ja lapsiesi hyvinvoinnista, eikä hän mahdu enää siihen yhtälöön, jos hän ei kykene kunnioittamaan sinua ja parisuhdettanne. Pelkään, että muutoin huomaat myöhemmin tuhlanneesi vuosia huonoon parisuhteeseen, jossa mikään ei lopulta muuttunut ja romutit oman itsetuntosi siinä sivussa.
 
Aikamoista settiä noin lyhyen ajan seurustelun aikana. Kuulostaa siltä että mies on "koukussa" huorissa käymiseen, ei ole osannut lopettaa vaikka tapasi sinut. UO velka nyt on vain rahaa, toki se minkä takia velka on kertynyt pitäisi sekin ongelman ydin selvittää, ettei velkaa kerry enempää. Velkojen takia en tuomitse, mutta jos mies ei itse näe tuota seksiongelmaa niin en tiedä voiko tilanteenne ainakaan parantua. Hän on ilmeisen hyvä rakastaja, mutta onko hänestä sitoutumaan ja olemaan aloillaan.
 
Jos ei mies itse halua tehdä parannusta, muuttua, ja hakea apua/ottaa apua vastaan terapian muodossa, niin tilanne ei muutu eikä parane...
Mies vaan jatkaa samaa touhua ja suhun sattuu etkä voi luottaa toiseen. Jos mies ymmärtäisi itse ongelmat, ja oikeasti haluaa hakea apua ja haluaa muuttua, niin silloin ainoastaan teidän suhde voi parantua. Keskustelkaa asioista ja voit sanoa miehellesi että jos yhteisen tulevaisuuden kanssasi haluaa, niin hänen on otettava vastaan apua ja itsekin haluttava muutosta.

Jos mies ei ole suostuvainen muutokseen ja avun hakemiseen niin aika vaikea on tilanne :( koska se on kyllä ratkaiseva tekijä teidän yhteiselon kannalta..
 
Ei tuossa ole kahta sanaa. Jätä se sika, oikeasti. Olet ihan kynnysmatto.
 

Similar threads

S
Viestiä
4
Luettu
708
S
V
Viestiä
23
Luettu
1K
Aihe vapaa
Deleted member 149094
D
S
Viestiä
8
Luettu
631
Aihe vapaa
"aloittaja"
A
K
Viestiä
2
Luettu
384
P
K
Viestiä
1
Luettu
268
D

Yhteistyössä