Mitä 2 kuukauden ikäinen vauva tekee päivisin? Eli miten päivä menee?

["äiti"]

Meillä 2 kk poika on aika tyytymätön tapaus ja ei viihdy hetkeä kauempaa yksin. Mietinkin onko muutkin samanikäiset samanlaisia.

Päivä alkaa 9-10 maissa eli herää, syö ja katsoo hetken mobilea kunnes kyllästyy. Sitten syliin, sitteriin ja taas syliin kun ei halua olla hetkeä kauempaa yksin. Syö, nukahtaa hetkeksi, katselee mobilea kunnes se pysähtyy ja aloittaa kauhean huudon joka loppuu kun mobileen saa liikettä. Päivä jatkuu sylitellen, sitterissä, lattialla jne. muttei viihdy samassa paikassa kauaa ja ainoastaan sylissä voisi olla koko päivän. On siis sylivauva. Illalla kun isä tulee töistä niin saan hetken levätä sylittelystä... loppuillan sitten nukkuukin yleensä.

Mutta mites teillä muilla menee? Tai siis pikkuvauvoilla. Millaisia päivät ovat ja mitä vauvat tekevät?

 

[jepou]

no mein 2 kk vauva herää seiskalta ja tekee mulle aamupalan, tuo sen sänkyyn, hesaria unohtamatta. sitten se vie meidän 5 koiraa ulos. kun tulee sisälle juo pullon maitoa ja imuroi, jonka jälkeen yleensä ehtii nukkua päiväunet. sitten kun herää noin klo 14 käyttää koirat taas ulkona ja menee sitten kauppaan. tekee ruoan. sit katsotaan lasten ohjelmia ja illalla se käy koirat ulkona ja kastelee ulkokukat.

 

["meri"]

Suosittelen kantoliinaa! Siinä meidän muksu viihtyi rauhassa koko päivän kun itse saatoin tehdä omia asioitani (vaikka lukea tätä palstaa...). Siitä se voi katsella maailmaa tai vaikka nukkua koko päivän eikä tarvitse juuri muuta viihdykettä.

 

["Mari80"]

Täysin kuulostaa normaalille 2kk vauvan touhuille. Vauva-vuosi on todella raskas - vauva ei viihdy yksinään (jotkut vauvat saattavat hieman viihtyäkin, mutta sitä on kuitenkaan turha yrittää) eli päivät ovat täysin imetystä/syöttämistä, vaipanvaihtoa ja kantamista.

Kantoliina tai kantoreppu (Manduca!!!) on todella todella kätevä apuvälinen tuohon vaiheeseen, sillä minä sain sen verran tehtyä että sai ruokaa eteensä sentään. Sitteri (babybjörn!!) taas avusti sen verran että pääse käymään suihkussa =)

Jotkut vauvat voivat tuossa vaiheessa nukkua paljon mikä helpottaa äidin päivää, mutta esim meidän vauva nukkui vain muutamat 30 min torkut, tosin onneksi yöt sitten hyvin. Mutta siis päivät olivat todella raskaita ja sitä jatkui ihan sinne 8-9kk asti kunnes osasi kunnolla itse kontata ja ryömiä - silloin vähän helpotti kun vauva jo itse pääsi liikkumaan, eikä tarvinnut koko ajan kantaa.

Tsemppiä vaan - kannattaa oikeasti nyt vaan tyynesti todeta itselleen, että tätä se nyt on ja sitten elää sen kanssa sovussa. Kohta huomaat, että lapsesi on jo meneväinen taapero ja sitten kaipaat tuota ihan pikkuvauva-aikaa jo kovasti =) Usko mua näin siinä käy, vaikkei nyt tuntuisikaan siltä!

 

[¨^]

no mein 2 kk vauva herää seiskalta ja tekee mulle aamupalan, tuo sen sänkyyn, hesaria unohtamatta. sitten se vie meidän 5 koiraa ulos. kun tulee sisälle juo pullon maitoa ja imuroi, jonka jälkeen yleensä ehtii nukkua päiväunet. sitten kun herää noin klo 14 käyttää koirat taas ulkona ja menee sitten kauppaan. tekee ruoan. sit katsotaan lasten ohjelmia ja illalla se käy koirat ulkona ja kastelee ulkokukat.

 

["äiti"]

[QUOTE="meri";24434740]Suosittelen kantoliinaa! Siinä meidän muksu viihtyi rauhassa koko päivän kun itse saatoin tehdä omia asioitani (vaikka lukea tätä palstaa...). Siitä se voi katsella maailmaa tai vaikka nukkua koko päivän eikä tarvitse juuri muuta viihdykettä.[/QUOTE]

Ei toimi meillä. Itku alkaa heti kun laitan kantoliinaan tai -reppuun. Molempia kokeiltu. Itkee siis niin kauan kuin on "ahdistettuna".

 

[No meillä]

Meitin poju herää tuossa 6 aikaan syömään, saattaa valvoakkin, en tiedä kun itse nukahdan syöttäessä (imetän ja ollaan perhepedissä puolet yötä) ylös noustaan siinä 7-9 maissa. Sitterissä meidän pikkupätkä ei viihdy oikeastaan hetkeäkään. Joskus sen saan siihen hetkeksi laitettua. Parhaiten viihtyy sylissä tai sänyssä seurustellen minun kanssani. Lattiallakin, mutta vaatii aikalailla sitä seurustelua, mikä on ina ymmärrettävää. Kylläs itä itsekkin tylsistyis jos joutuis päivät pitkät olemaan yksin, pelkkiä tavaroita tuijotellen..?

Herra nukahtaa parhaiten syliin ja sylissä aika paljon onkin. Kantoliinakin löytyy, mutta ei viihdy naama rintaani päin siinä, joten on vielä kaapissa odottelemassa jämäkämpiä niskalihaksia. Siis liina, ei lapsi

Yksin kun viihtyy, niin laitan esineitä, joita yrittää tavoteilla / huitoa kätösillään, tämä kun ilmeisest lääkäreiden mukaan olis aika ehdotonta ja neuvolassakin suosittelevat lattialla oloa, vaikka käsittääkseni yksikään lapsi ei ole ollut oppimatta kävelemistä ym. hyödyllsiä taitoja, vaikka olisikin paljon sylissä...tai ehkä en ole sitten kuullut?

Meillä sikäli on vaativa lapsi, että parkuu kyllä, jos ei ole tyytyväinen, mutta eipä tuo paljoa vaadi pitää toista tyytyväisenä, ruoka, kuiva vaippa, äipän seura ja syli, niin pitkälle päästään ja unien aikaan on sitä omaa aikaa. Kotihommat on sitten muuten asia erikseen..niistä kun en tykkää ja laiskanlaisesti teen. Ja kun muksu antaa yöt nukkua (herää kerran tai ei ollenkaan) niin ei tarvitse nukkua päikkyjä. Kokemusta on semmoisestakin lapsesta, joka ei nukkunut, ei päivällä eikä yöllä kuin pieniä pätkiä.

Mutta itsestäni ihan kiva, että seurani on nin kaivattua, jotta tulee itku jos sitä ei tarpeeksi saa on tästä aikaa, kun olen viimeksi ollut yhtä suosittu ja haluttu juttelu/hengailu kumppani

 

["äippä"]

Meilläkin oli ihan sylivauva vielä tuolloin, sylissä pitoa ja imetystä oli päivät. Ei viihtynyt vielä tuon ikäisenä Manducassa. Nukkui tosin vaunukävelyn päälle 3-4 tunnin päiväunet parvekkeella vaunuissa, ja sen aikana kerkesin tehdä hyvin kotitöitä ja hengähtää. Sitterissä jaksoi joskus istua kylpyhuoneessa sen aikaa kun kävin suihkussa. Käytännössä istuin päiväuniaikaa lukuunottamatta melkein koko ajan sohvalla vauva sylissä ja katsoin telkkaria tai surffasin miniläppärillä Noin nelikuisestä lähtien alkoi viihtyä paremmin lattialla, kun jaksoi jo olla hyvin mahallaan, ja leikkiä kun oli oppinut tarttumaan esineisiin kunnolla.

 

["äiti"]

Ok eli normaalilta kuulostaa. Eipä siinä sitten mitään. Meillä tuo esikoinen vaatii myös aika paljon aikaa kun muuten tuhoaa koko kämpän touhuillaan ja jos ei ole tuhotöitä tekemässä niin sitten itkee kun ei ole äiti seurana ja keksimässä tekemistä koko ajan. En voi revetä kahteen paikkaan kun pitää koko ajan olla vauvaa syöttämässä tai kantamassa. Mutta joo, ei auta kuin kestää.

 

["äippä"]

Pitikin mainita, että tuo koko päivän sohvalla vauva sylissä istuskelu ei tietty onnistu jos on isompia sisaruksia... Oma vauva söi puolivuotiaaksi asti tunnin välein, ja onkin tullut mietittyä että mitenkähän olisi onnistunut vanhemman lapsen hoito siinä "ohessa"