V
V
"Vieras"
Vieras
Että on saanut lapsen todella nuorena, ja ollut ehkä aika huolimaton. En kuitenkaan millään lailla tuomitse, sillä en edes tiedä tilanteesta sen enempää, eikä minulla ole oikeutta tuomita. Nuo nyt olisivat kuitenkin ne päälimmäiset ajatukset, sillä Suomessa valtaosa tapauksista, jotka täyttävät noi kriteerit, johtuvat luultavimmin huolimattomuudesta/huolettomuudesta.
P
pos
Vieras
suhtaudun kaikkeen lähtökohtaisesti positiivisesti, ajattelen että on varmasti nuorella iällä jo kypsynyt ottamaan vastuuta, kun on joutunut noinkin kovan paikan eteen nuorena, kyllä sitä ihminen kasvaa haasteiden mukana
?
.........
Vieras
V
"Vieras"
Vieras
Toivoisin että olisin itsekin hankkinut hiemna nuorempana lapset, sain ekan 26-vuotiaana. Eli positiivinen mielikuva!
V
"vieras"
Vieras
Mun koulukaveri tuli raskaaksi yläasteen ysillä ja ihan yrittivät lasta saivait lapsen ja toisenkin ja ovat naimisissa ja tärkein työelämässä ja ikää nyt 25 vuotta. ET ei Se elämä mene kaikilla samaa rataa.
Ajattelen, että on saanut nuorena lapsen. Mitään muuta ajatuksia ei tule mieleen, ennenkuin olen tutustunut heihin.
H
hmph
Vieras
V
"Vieras1"
Vieras
Minä olen täyttänyt juuri 26v ja lapsi täyttää 9v syksyllä.
Mulla ei ole ollut vaikea nuoruus. Olen kasvanut rakastavassa ja tasapainoisessa ydinperheessä, jossa oli aina kaikki hyvin. Olen lapsena saanut nähdä, kokea, matkustaa yms. Meidän perheessä ei käytetty alkoholia liikaa tms.
Itsekin olin ensimmäisen kerran humalassa 21veenä. Lapsi oli tuolloin ensimmäistä kertaa yökylähoidossa ja oli kuitenkin lähes 4v. Otin alusta asti vastuun lapsestani ja olen mielestäni hoitanut pojan hyvin. Poika vaikuttaa tasapainoiselta ja rakkautta ei puutu.
Mä olen koulussa aina ollut ns. kympin oppilas ja lukion suoritin pääasiassa kotoa käsin, sillä mulla oli pieni vauva.
Sain ok yo-paperit ja joulukuussa 2012 valmistuin it-tradenomiksi. Vakituinen työ on.
Sain nuorella iällä perintöä, joten taloudellisesti olemme pärjänneet aina. Kaikkea on ollut ja matkustellaan paljon jne.
Olen onnellinen, että elämäni meni näin.
Mulla ei ole ollut vaikea nuoruus. Olen kasvanut rakastavassa ja tasapainoisessa ydinperheessä, jossa oli aina kaikki hyvin. Olen lapsena saanut nähdä, kokea, matkustaa yms. Meidän perheessä ei käytetty alkoholia liikaa tms.
Itsekin olin ensimmäisen kerran humalassa 21veenä. Lapsi oli tuolloin ensimmäistä kertaa yökylähoidossa ja oli kuitenkin lähes 4v. Otin alusta asti vastuun lapsestani ja olen mielestäni hoitanut pojan hyvin. Poika vaikuttaa tasapainoiselta ja rakkautta ei puutu.
Mä olen koulussa aina ollut ns. kympin oppilas ja lukion suoritin pääasiassa kotoa käsin, sillä mulla oli pieni vauva.
Sain ok yo-paperit ja joulukuussa 2012 valmistuin it-tradenomiksi. Vakituinen työ on.
Sain nuorella iällä perintöä, joten taloudellisesti olemme pärjänneet aina. Kaikkea on ollut ja matkustellaan paljon jne.
Olen onnellinen, että elämäni meni näin.
