Mitä ajattelet, jos näkisit n. 5 v. pojan joka puhuisi kuin kaksivuotias?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "a p"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
No miten, kaikkitietävänä, sinun mielestäsi minun pitäisi suhtautua? Esittää ettei lapsi ole paikalla? Tuijottaa suu auki?

Entäpä jos lapsella olisikin oikeasti aivovamma ja vanhempi sitten suuttuisi, kun suhtautuisin lapseen väärin, ehkäpä äiti haluaisikin, että hänen erikoislapseensa suhtaudutaan erikoistavoin? Kaikkia ei vain voi miellyttää.

Minä suhtautuisin, jos puhetta kuulisin, sen tasoisesti, miltä puhe kuulostaisi ( eli apn mukaan vauvakieleltä), kuin vauvaan ja puhuisin siis yksinkertaisesti ja mahdollisesti lässyttäen kunnes joku kertoisi, ettei vika pysyvä. Harmi, jos joku siitä herneet nenuun vetää, mutta tavallinen viisivuotias tai viisivuotiaan näköinen harvemmin terveenä lapsena puhuu kuin vauvat, ne viat on siihen mennessä usein korjattu pitkälti.

No voin ihan lyhyesti neuvoa, kun et näköjään omalla järjellä tajua: kaikille ihmisille puhutaan tasa-arvoisesti ja kunnioittavasti ikään, sukupuoleen tai vammaan katsomatta.
 
Kehitysviivästymä tai vanhempien osalta lapsen kasvun heikko tukeminen. Nopeasti ohimennen ei voi tietää mitä kyse.

Ei voikaan tietää. Lapsen kasvua tuetaan kyllä paljon, hänelle puhutaan paljon, luetaan ja selitetään asioita yms., noiden suhteen saimme puheterapeutilta täyden siunauksen. Kehitysviivästymästä ei ole vielä tietoa, onko siis muussakin viivästymää kuin puheessa. Uskon että keväällä 4 v. neuvolassa saamme lähetteen tutkimuksiin, ellei nyt joku ihme tapahdu sitä ennen.
 
[QUOTE="minttu";27760068]No voin ihan lyhyesti neuvoa, kun et näköjään omalla järjellä tajua: kaikille ihmisille puhutaan tasa-arvoisesti ja kunnioittavasti ikään, sukupuoleen tai vammaan katsomatta.[/QUOTE]

Juuri näin. Itse en ole koskaan edes vauvoille lässyttänyt. Omani ollessani vauva puhuin hänellekin ihan normaalisti, esim. että sinulla taitaa olla nälkä, minäpä annan sinulle ruokaa, sitten pääset päiväunille. :-)
 
Miksi kaikki ristiinnaulitsevat Katylinan hänen vastauksestaan? Rehelliseen kysymykseen rehellinen vastaus. Taustat selvitettynä me tiedämme että ap:n lapsi ei todenäköisesti ole "aivovammainen", mutta lapsen luuleminen muuksi mitä hän on ei ole loukkaavaa.

Onko teidän muiden mielestä "aivovammainen" lapsi sitten muita huonompi. Hävetkää!

:stick:
 
Miksi kaikki ristiinnaulitsevat Katylinan hänen vastauksestaan? Rehelliseen kysymykseen rehellinen vastaus. Taustat selvitettynä me tiedämme että ap:n lapsi ei todenäköisesti ole "aivovammainen", mutta lapsen luuleminen muuksi mitä hän on ei ole loukkaavaa.

Onko teidän muiden mielestä "aivovammainen" lapsi sitten muita huonompi. Hävetkää!

:stick:

Minäkin ihmettelin Katylinan tuomitsemista. Hän vastasi, mitä ajatteli, ja sitähän ap kysyi.
 
Miten se, että oletan lapsella olevan jokin vamma päässään, joka rajoittaa hänen kanssaan kommunikointia ja täten yritän kommunikoida mahdollisimman samalla tavalla, tekee minusta empatiakyvyttömän ja kylmän?

Koko ketjua lukematta, sinähän olit sitä mieltä että vammaisten pitää maailmassa pärjätä täysin samoilla säännöillä kuin muidenkin, mitään erioikeuksia ei saa. Miksi sitten kohtelet kuin vauvaa, jos tyyppi ei ole vauva?
 
[QUOTE="VIERAS";27760203]Koko ketjua lukematta, sinähän olit sitä mieltä että vammaisten pitää maailmassa pärjätä täysin samoilla säännöillä kuin muidenkin, mitään erioikeuksia ei saa. Miksi sitten kohtelet kuin vauvaa, jos tyyppi ei ole vauva?[/QUOTE]

Samaa ihmettelin. Kovin tuntuu olevan ristiriidassa Katylinan jutut joskus
 
[QUOTE="a p";27758623]Siis miten niin puvuu kuin VAUVA? Itse puhuin 2,5-vuotiaana jo pitkiä lauseita kuten poikanikin, muutama tavu vaan saattaa vaihtaa paikkaa ja r puuttuu, jotkut sanat lausuu omalla tavallaan. esim. aamulla saattaisi sanoa vaikka että äiti nousetaan jo ylös, minua ei enää nukuta, haluan kattoa piillettyjä. Ja että äiti, saisinko aamupalaa, haluan luisleipää, banaania ja maitoa.

Eli kuitenkin jonkin verran suppeampi sanavarasto kuin noin 5-vuotiaalla, miltä näyttää, mutta ei todellakaan puhu mitään VAUVAKIELTÄ. Ehkä sinun 2,5-vuotiaasi sitten on sellaista puhunut....;-)[/QUOTE]

eli sun pojallasi ei oikeastaan ole mitään muuta ongelmaa puheessa kuin ärrä-vika? Etköhän sä nyt vähän itse liioittele tuota aikuisten tuijottamista, en usko että 5-vuotiaallakaan ärrä-vika on niin poikkeuksellista että ihmiset kiinnittäis siihen sen suuremmin huomiota. Mun oma poika on nyt 2,5v ja on myös ikäistään isompi kokoinen. En mä oo ainakaan ikinä huomannut että lastani sen ihmeemmin tuijottaisivat häntä vaikka hän puhuu vielä niin omaa kieltään että juurikaan muut kuin minä ja isänsä eivät häntä ymmärrä satunnaisia sanoja enempää.

Muutenkin tää on ihan käsittämättömän tekopyhä ketju. Yhdellä oli pokkaa sanoa ihan suoraan mitä ajattelis, niin muut hyökkää kärppänä haukkumaan ja jeesustelemaan kuinka itse ainakaan eivät moista edes huomais. Lisäksi katylina on moneen otteeseen selventänyt alkuperäistä lausuntoaan, mutta mammat vaan vastailee kuin ekaluokkalaiset: "sä oot tyhmä!", "hullu!" :D tosi rakentavaa keskustelua taas.
 
[QUOTE="a p";27758743]Lisään vielä, että meidän poika myös vilkas. Mutta silti kiltti ja hyvätapainen, ei kuriton. Mutta vikkelä, reipas ja rohkea, välitön, kerrassaan hurmaava pikkumies. Tai "iso" pikkumies. Useasti saa hymyn tuntemattomien huulille vain ihan olemalla oma iloinen itsensä. Saattaa liikkua hypellen, ja lallatella itsekseen. Sitten saattaa äkkiä vaikka levittää kätensä levälleen, juosta muutaman askeleen ja suhista samalla, ja huutaa että äiti kato, mä oon iiiiiso suihkali joka lentää kolkeeeella taivaalla!!! :-D <3[/QUOTE]

eli ihan tavallinen lapsi. Onko hän esikoisesi, vai onko sulla kenties muistakin lapsistas suuruudenhulluja kuvitelmia?
 
Alkuperäinen kirjoittaja mitä mä just luin?;27760539:
eli ihan tavallinen lapsi. Onko hän esikoisesi, vai onko sulla kenties muistakin lapsistas suuruudenhulluja kuvitelmia?

Minunki mielestä ihan normaalilta kuulostaa. Meillä 5 ja puolvuotias oppi just ärrän, ei vielä tule niinkään normipuheeseen mukaan mutta uskon ettei mene kauaa kun tulee. Nykyään lasten odotetaan kehittyvän ihan ihmeellistä tahtia. Ja pitäisi olla samanlainen kuin "kaikki muut".
 
Lisään vielä että ap:lla on kumma käsitys 2-vuotiaitten puheesta. Ei moni kaksvee puhu läheskään tuollasia lauseita, jotkut oppivat ihan ne ekat sanatkin vasta tuolloin.
 
[QUOTE="a p";27759371]


Toivottavasti nyt ymmärsin. Eli EN ole huolissani poikani puheen kehityksestä.[/QUOTE]

et ole huolissasi, mutta muuten vaan vaatimalla vaadit pojallesi ne puheterapiatunnit? Musta alkaa pikkuhiljaa tuntumaan että ap itse tekee pojastaan suuremman ongelman kuin mitä onkaan, ja ehkä jopa jollain tasolla häpeää tätä. :(
 
[QUOTE="sondersson";27760570]Lisään vielä että ap:lla on kumma käsitys 2-vuotiaitten puheesta. Ei moni kaksvee puhu läheskään tuollasia lauseita, jotkut oppivat ihan ne ekat sanatkin vasta tuolloin.[/QUOTE]

No ne 2,5-vuotiaat jotka tunnen, puhuvat aika samoin kuin poikani. Ilman muuta siinä on erittäin paljon eroja. Mutta varmaankin nämä ovat niitä todella aikaisin puhumaan oppineita 2,5-vuotiaita, ja kolmevuotiaana lauseita puhumaan oppineet varmaan puhuvatkin melko samoin kuin sujuvasanaiset 2,5-vuotiaat. :-)
 
Alkuperäinen kirjoittaja mitä mä just luin?;27760581:
et ole huolissasi, mutta muuten vaan vaatimalla vaadit pojallesi ne puheterapiatunnit? Musta alkaa pikkuhiljaa tuntumaan että ap itse tekee pojastaan suuremman ongelman kuin mitä onkaan, ja ehkä jopa jollain tasolla häpeää tätä. :(

Voi hyvänen aika. Tottakai vaatimalla vaadin, kun juuri sitä ennen PÄIVÄKODISSA KAIKKI hoitajat olivat tehneet ison ongelman lapseni puheesta, ja sanoivat suoraan että äkkiä puheterapiaan!! Tämä oli siis kun lapseni aloitti päiväkodin reilu 2-vuotiaana. Kun oltiin jo käyty siellä, aloituskeskustelussa (noin kk hoidon aloituksen jälkeen vasta) selvisi että olivat luulleet lastani 3-4-vuotiaaksi hänen ulkonäkönsä takia. Sen jälkeen siis enää en ole ollut huolissani, kun pojan isän puolella on noita myöhäisiä puhujia, ja kun olen tajunnut että poika tosiaan näyttää paljon ikäistään vanhemmalta. Mielestäni päiväkodissa kuitenkin mokasivat kun eivät katsoneet lapsen ikää papareista, vaan olettivat jopa kaksi vuotta vanhemmaksi. Olin ihan itku silmässä, kun haukkuivat minut melkein pystyyn kun poika puhuu vain yksittäisiä sanoja ja pissaa pääasiassa vaippaan. Ei tuota väärinkäsitystä edes pahoiteltu.

Mutta tuon takia hommasin lapsen äkkiä sinne puheterapiaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mitä mä just luin?;27760539:
eli ihan tavallinen lapsi. Onko hän esikoisesi, vai onko sulla kenties muistakin lapsistas suuruudenhulluja kuvitelmia?

No eihän minulla ole mitään suuruudenhulluja kuvitelmia, vaan niillä jotka naureskelevat lapseni puheelle, tai ihmettelevät tätä. Tätä on tosiaan tapahtunut aika paljon, pitäisi vaan tosiaan sulkea korvat, kun itse tietää paremmin miten asiat ovat.
 
Miten se, että oletan lapsella olevan jokin vamma päässään, joka rajoittaa hänen kanssaan kommunikointia ja täten yritän kommunikoida mahdollisimman samalla tavalla, tekee minusta empatiakyvyttömän ja kylmän?

Vaikka 5-vuotias lapsi puhuisi kuin 2-vuotias, et sinä todellakaan vastaile samalla tavalla. Äh..olkoot.... :headwall:
 
Niin, ja kun joku tuolla kirjoitti että tämä aloitus taitaa olla minulle viihdettä, niin sellaisenahan keskustelupalstojen aloitukset on pakko ottaa, ei kai nyt kukaan tosissaan luule että täältä saa jotain absoluuttista totuutta yhtään mihinkään, kaikki vastauksethan ovat vain eri ihmisten subjektiivisia mielipiteitä. Minua vaan kiinnosti mitä ihmiset yleensä ajattelevat asiasta, kun on aika usein tullut silmien pyörittelyjä yms. vastaan. :-D En minä noita vastauksia mitenkään sen kummemmin ota, kuin eri ihmisten ajatuksina, minulla on omani, rakastan ja arvostan poikaani juuri tällaisena kuin hän on.

Aika huvittavaa on se kun vastauksia lukee, että osan mielestä vaadin lapseltani liikoja ja hän puhuu kuten normaali vähän alle nelivuotias, joidenkin mielestä hänellä taas on pahaa puheenviivästymää ja pitäisi äkkiä vaatia puheterapiaa.

Eli siis tosiaan, vihteenä otan tämän, minusta tämä on hauskaa. ;-D
 
[QUOTE="a p";27758500]Poikani on pian 3 v. 8 kk mutta 107 cm pitkä ja näyttää suunnilleen viisivuotiaalta. Puhe on myöhässä, niin että puhuu tällä hetkellä kuin noin 2,5-vuotias. 3 kertaa olemme käyneet puheterapeutin kontrollissa, 4v. neuvolassa seuraavaksi katsotaan kannattaako puheterapiassa alkaa käydä säännöllisemminkin, vai vieläkö vaan odotellaan. Poika puhuu siis lyhyitä lauseita, epäselvästi, tavut vaihtavat usein paikkaa ja useat sanat lausuu väärin, r puuttuu kokonaan. Ainakaan 3 v. neuvolassa ei epäilty mitään sen ihmeempää syytä, kun suvussa muutkin ovat oppineet myöhään puhumaan.

Kysyn siksi,koska olen huomannut tooooooosi pitkiä katseita.[/QUOTE]

Saattaisin ajatella että siinä toinen samanlainen kun omani. Pitkä lapsi joka oppi hitaasti puhumaan ja edelleen 5v on jotain virhettä puheessa. Aina on luultu ja luullaan vanhemmaksi.
 
[QUOTE="a p";27760622]No eihän minulla ole mitään suuruudenhulluja kuvitelmia, vaan niillä jotka naureskelevat lapseni puheelle, tai ihmettelevät tätä. Tätä on tosiaan tapahtunut aika paljon, pitäisi vaan tosiaan sulkea korvat, kun itse tietää paremmin miten asiat ovat.[/QUOTE]

muistatko enää mistä mun lainaamassa viestissäsi puhuttiin? Sä itse olet nyt luetellut vaikka mitä ihan normaalilasten ominaisuuksia ikään kuin ne olisivat lapsesi ominaisuuksina jotenkin erityisen hienoja ja edistyksellisiä.

Muutenkin ap:n tarina ja jopa lapsen puheen taso on vaihdellut niin moneen kertaan tässä ketjussa, että mä väittäisin ap:n olevan vain huomionkipeä provo.
 
Vaikka 5-vuotias lapsi puhuisi kuin 2-vuotias, et sinä todellakaan vastaile samalla tavalla. Äh..olkoot.... :headwall:

Hih niinpä. Kerran tapasimme yhden tutun jolla oli jalka paketissa ja kyynärsauvat. Lapseni kysyi häneltä että " missi jalka pipi? " Tuttuni sanoi että siksi, koska liukastuin jäisellä kadulla ja minulta murtui jalasta luu. Eli ei todellakaan puhunut kuin kaksivuotiaalle, vaan ihan normaalisti, ja uskon että ihan kuka vaan vastaisi samalla tavalla. Jos joku ei ymmärrä poikani puhetta, tulkkaan sen hänelle. Esim. isäni jolla on lisäksi huono kuulo, ei saa pahemminkaan selvää poikani epäselvästä puheesta ja rakenteeltaan vajavaisista lauseista, tulkkaan ne aina hänelle.

Vielä tarkennan, että kyllä pojallani on puheen viivästymää, mutta en minä väheksy sitä millään tavalla. Enemmän väheksyn niitä jotka tuijottelevat ja kikattelevat ja supisevat että "toi on vammainen kun ei osaa kunnolla puhua" kuten kaksi noin eskari-ikäistä hiljattain leikkipuistossa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mitä mä just luin?;27760679:
muistatko enää mistä mun lainaamassa viestissäsi puhuttiin? Sä itse olet nyt luetellut vaikka mitä ihan normaalilasten ominaisuuksia ikään kuin ne olisivat lapsesi ominaisuuksina jotenkin erityisen hienoja ja edistyksellisiä.

Muutenkin ap:n tarina ja jopa lapsen puheen taso on vaihdellut niin moneen kertaan tässä ketjussa, että mä väittäisin ap:n olevan vain huomionkipeä provo.

En ole provo. Mielipiteensä saa kertoa, mutten enää jaksa inttämistäsi, hyvää tapaninpäivää sinulle. :-)
 
[QUOTE="a p";27760622]No eihän minulla ole mitään suuruudenhulluja kuvitelmia, vaan niillä jotka naureskelevat lapseni puheelle, tai ihmettelevät tätä. Tätä on tosiaan tapahtunut aika paljon, pitäisi vaan tosiaan sulkea korvat, kun itse tietää paremmin miten asiat ovat.[/QUOTE]

Ehkä tuo on sitten hyvin paikkakuntakohtaista tms. Itse en ole törmännyt lapselle naureskeluun tai supatteluun kuin jonkun hassun kerran, harvoin ihmiset edes jaksavat sen pidempää tuijottaa jos lapsi ei satu tekemään mitään ihan erikoista. Siksi tuntuu vähän oudolta että muut leikkipuistoilijat tai kerhoilijat ovat niin kovin kiinnostuneita jonkun vieraan lapsen puheesta kun nuo isommatkaan poikkeamat ei niin hirveästi huomioa vie. Tietty kukin ajattelee mielessään mitä ajattelee mutta ei niin että siihen koettaisi yleisemmin tarvetta puuttua.


Tai no, kun enemmän mietin niin lasten ollessa pienempiä kävelemättömyys herätti huomioa. Poika oppi kävelemään 3v10kk iässä ja joskus 3v paikkeilla yksi naapuri kummasteli miksi hän istuu aina rattaissa kun lähdetään jonnekin, miksei anneta lapsen kävellä itse. :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja mitä mä just luin?;27760679:
Muutenkin ap:n tarina ja jopa lapsen puheen taso on vaihdellut niin moneen kertaan tässä ketjussa, että mä väittäisin ap:n olevan vain huomionkipeä provo.

Vielä tähän, että kerroin kyllä tuolla aikaisemmin että pitkiä lauseita tulee muutamia, nyt ihan viikon aikana on alkanut tulla. en vaan osannut kirjoittaa esimerkkeihin samanlaisia virheitä joita poikani puheessa on, enkä niitä juttuja jotka tekevät puheen epäselväksi. Se on nimittäin yllättävän vaikeaa.
 
Ehkä tuo on sitten hyvin paikkakuntakohtaista tms. Itse en ole törmännyt lapselle naureskeluun tai supatteluun kuin jonkun hassun kerran, harvoin ihmiset edes jaksavat sen pidempää tuijottaa jos lapsi ei satu tekemään mitään ihan erikoista. Siksi tuntuu vähän oudolta että muut leikkipuistoilijat tai kerhoilijat ovat niin kovin kiinnostuneita jonkun vieraan lapsen puheesta kun nuo isommatkaan poikkeamat ei niin hirveästi huomioa vie. Tietty kukin ajattelee mielessään mitä ajattelee mutta ei niin että siihen koettaisi yleisemmin tarvetta puuttua.


Tai no, kun enemmän mietin niin lasten ollessa pienempiä kävelemättömyys herätti huomioa. Poika oppi kävelemään 3v10kk iässä ja joskus 3v paikkeilla yksi naapuri kummasteli miksi hän istuu aina rattaissa kun lähdetään jonnekin, miksei anneta lapsen kävellä itse. :D

Tuo oli kaikkein pysäyttävin tuo pojan päiväkodin alku, hoitajat olivat oikeasti ihan kauhuissaan kun lapseni ei puhunut kuin joitakin sanoja silloin. En minä edes tajunnut että vanhemmaksi luulevat, ja se tuli vasta paljon myöhemmin esiin.

En tiedä johtuisko se että poikani puheeseen kiinnitetään niin paljon huomiota, siitä että hän puhuu aina aika kovalla äänellä ja paljon, ja tosiaan sitä siansaksaakin tulee vielä.
 

Yhteistyössä