Mitä ajattelet jos saa 30- ja 37-vuotiaana lapset?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja minulle paras ikä;28255272:
Sain esikoiseni alle 18v ja lapsia on jälkeen syntynyt vielä neljä ja kaikki 32v ikään mennessä. Minulle näin oli juuri oikea ikä saada lapset. Nyt odottelen heidän kasvamistaan ja esikoinen on pian täysi-ikäinen.

Omat vanhemmat tykkää ja sillee.

Niin kauan kun mulla on ala-ikäsiä lapsia, niin mä haluan ainakin kasvattaa niitä ja olla se äiti, eikä niin että he ovat äitejä tai isiä jo jollekin.

Se on hassua jos joku tuntee tarvetta jo lisääntyä alle 18v, kun on itsekin vasta lapsi, eikä elämää takana.. noh, ympäripyöreesti sanottuna täysi nolla.
 
En mie paasaa siitä jos yli 18-vuotias lisääntyy, sillon on ihan oma valintansa ja hyväksyttävä juttu mun mielestä, vaikka taitaa se 18-19vuotiaskin vielä virallisesti teini olla.

En kuitenkaan pidä ala-ikäisten raskauksista ja synnytyksistä, eikä minusta pidä esimerkiksi hyväksyä sitä että 15v on raskaana ja 16v synnyttää. Lapsihan hän on. Ehdottomasti täytyy olla vastaan.

Miten se sitten käytännössä tapahtuisi?
Pakottamalla aborttiin ja maksamalla mahd. terapiat traumaattisesta kokemuksesta?


T. eräs 16-vuotiaana lapsen saanut ex-teiniäiti
 
Omat vanhemmat tykkää ja sillee.

Niin kauan kun mulla on ala-ikäsiä lapsia, niin mä haluan ainakin kasvattaa niitä ja olla se äiti, eikä niin että he ovat äitejä tai isiä jo jollekin.

Se on hassua jos joku tuntee tarvetta jo lisääntyä alle 18v, kun on itsekin vasta lapsi, eikä elämää takana.. noh, ympäripyöreesti sanottuna täysi nolla.

Eivät tietenkään tykkää.
Kukapa normaalijärkinen vanhempi nyt haluaisi että oma teininsä lisääntyy?
Kaikki ei kuitenkaan aina mene suunnitelmien mukaan ja sitten ei auta kuin sopeutua, kun ei niitä teinejäkään pysty jokahetki vahtimaan ja talutusnuorassa pitämään.
Harva teiniäiti "tuntee tarvetta lisääntyä", vaan tulee vahingossa raskaaksi ja päätyy kamalassa paniikkissa,pakokauhussa ja äärimmäisen vaikeassa tilanteessa valitsemaan kahdesta huonosta vaihtoehdosta vähemmän huonon.
 
:O

Mutta iloitse kuitenkin siitä, että sinulla edes on yksi lapsi! :) joillain ei ole yhtään..

Niinpä!!!!
Jos olisin odotellut 30vuotiaaksi vauvan tekoa niin en olisi saanut heistä ketään!!
Kannattaa huomioida, että terveys ei välttämättä salli lapsen tekoa (sinulle )täydellisessä iässä eli 30v yli.

Minulle, nimenomaan minulle oli paras lapsen saanti ikä alle 18v-32v.
 
[QUOTE="vieras";28255315]Miten se sitten käytännössä tapahtuisi?
Pakottamalla aborttiin ja maksamalla mahd. terapiat traumaattisesta kokemuksesta?


T. eräs 16-vuotiaana lapsen saanut ex-teiniäiti[/QUOTE]

Pakko vain kestää kun omat lapsetkin poksauttelee jo lapsena lapsia. =)

Ainakin voi yrittää valistaa mahdollisimman pitkälle, että ei liian nuorena niitä sänkypuuhia ja ehkäsystä ja yhteiskunnasta pitäisi vielä tehdä sellainen ettei se ihannoi sitä että mitä nuorempana aloittaa seksin, sen hienompaa. Koska oikeasti se ei mene noin. Ei ole mitään hienoa tai ihailtavaa siinä että esimerkiksi 13-vuotias harrastaa seksiä, mikä ei oo varmaan kaukana ollu sinunkaan alottamisiästä kun just olet ala-asteelta päässyt niin sittenhän se on hieno repästä ittensä oikeen isoks naiseks ja mennä jo sänkyyn...
 
[QUOTE="vieras";28255342]Eivät tietenkään tykkää.
Kukapa normaalijärkinen vanhempi nyt haluaisi että oma teininsä lisääntyy?
Kaikki ei kuitenkaan aina mene suunnitelmien mukaan ja sitten ei auta kuin sopeutua, kun ei niitä teinejäkään pysty jokahetki vahtimaan ja talutusnuorassa pitämään.
Harva teiniäiti "tuntee tarvetta lisääntyä", vaan tulee vahingossa raskaaksi ja päätyy kamalassa paniikkissa,pakokauhussa ja äärimmäisen vaikeassa tilanteessa valitsemaan kahdesta huonosta vaihtoehdosta vähemmän huonon.[/QUOTE]

Ainahan tietysti tulee olemaan joku teini joka uhmaa rajoja ja ei usko mitään ja menee pamauttamaan vaan ittensä paksuks kun alottaa seksin liian nuorena, kielloista huolimatta.

Tää on elämää! jee
 
Alkuperäinen kirjoittaja minulle paras ikä;28255357:
Niinpä!!!!
Jos olisin odotellut 30vuotiaaksi vauvan tekoa niin en olisi saanut heistä ketään!!
Kannattaa huomioida, että terveys ei välttämättä salli lapsen tekoa (sinulle )täydellisessä iässä eli 30v yli.

Minulle, nimenomaan minulle oli paras lapsen saanti ikä alle 18v-32v.

Mietimpähän vaan.
 
En mä ajattele mitään erikoista siitä, että joku saa lapsensa 30- ja 37-vuotiaana. Mun mielestäni todella moni (ainakin omassa tuttavapiirissäni) saa nykyään esikoisensakin siinä 40 ikävuoden tienoilla.

Itse olen saanut lapsemme 22-, 25- ja 29-vuotiaana. Nyt olen 35-vuotias ja mies 39-vuotias (vanhenemme tänä vuonna tosin kumpikin vuoden lisää...:D ), eikä meille ole enää lisää lapsia tulossa. Esikoisen syntyessä olimme jo aviossa ja minä olin valmistunut sairaanhoitajaksi, töitäkin olin ehtinyt tehdä jo pitkin opiskeluaikaa. Myöhemmin lasten "ohella" olen ehtinyt lukemaan itseni juristiksi (valmistun keväällä, työpaikka odottaa). Meille on sopinut asioiden tekeminen näin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja minulle paras ikä;28255401:
Sitä saatkin sitten miettiä!

Sairauksia on monia...

Mutta olen iloinen, että olet kuitenkin saanut lapsia ja tuo sun tilanteessasi on varmaan ollut sitten ihan ymmärrettävää, että tuosta syystä ruvennut lisääntymään jo hirveän nuorena. :)

Mut jos kaikin puolin terve tyttö on ja näin, niin voisi sitä lisääntymistä venata kyllä sinne 20v asti ja alkaa sitten katsomaan, kun elämää on vielä vaikka kuinka paljon jälellä ja hyvää ikää jotta kerkiää lisääntyä. :)
 
Empä oo oikein mitään mieltä. Kukainenkin tekee kuin tykkää ja miten onnistuu.

Jos omalle kohalle aattelee, niin aiemmin oisin esikoisen halunnut kuin 30-vuotiaana ja sainkin 26-vuotiaana. Voisin ehkä toisen ja kolmannen lapsen saada 30- ja 37-vuotiaana. Tai no ehkä sen kolmannenkin toivoisin mielellään (nyt alle kolmikymppisenä ajattelen näin, mutta tilanteet muuttuu) viimeistään 35-vuotiaana. :)
 
15-vuotiaan ei kuulu vielä omasta kehostaan määrätä sillein, että menee tuossa iässä suunittelemaan jo raskautta ja pyöräyttää mukulan 16v.

Hän on vielä silloin täysin omien vanhempiensa pikku,pikku,pikku mukula ja heidän vastuullaan ja heidän hoivattavanaan ja kasvatettavana. Eikä mikään pikku aikuinen tai äiti ja isä jo jollekin omalle lapselleen, niin kauan kun on ala-ikänen.

Kyllä sillä muksulla on määräysvalta omasta kehostaan ihan alusta asti.
 
En mä ajattele mitään erikoista siitä, että joku saa lapsensa 30- ja 37-vuotiaana. Mun mielestäni todella moni (ainakin omassa tuttavapiirissäni) saa nykyään esikoisensakin siinä 40 ikävuoden tienoilla.

Itse olen saanut lapsemme 22-, 25- ja 29-vuotiaana. Nyt olen 35-vuotias ja mies 39-vuotias (vanhenemme tänä vuonna tosin kumpikin vuoden lisää...:D ), eikä meille ole enää lisää lapsia tulossa. Esikoisen syntyessä olimme jo aviossa ja minä olin valmistunut sairaanhoitajaksi, töitäkin olin ehtinyt tehdä jo pitkin opiskeluaikaa. Myöhemmin lasten "ohella" olen ehtinyt lukemaan itseni juristiksi (valmistun keväällä, työpaikka odottaa). Meille on sopinut asioiden tekeminen näin.

Hui! Kuulostaa ahkeralta (tuo opiskelu meinaan). Saako kysyä milloin aloitit juristiopinnot?
 
Kyllä sillä muksulla on määräysvalta omasta kehostaan ihan alusta asti.

Niin ei auta kuin hyväksyä se tilanne ja nyökytellä?

Varmasti on määräysvalta moneenkin omaan kehoon liittyvässä asiassa, mutta saa minusta äiti ja isä nyt kuule ihan vähän edes siihen vaikuttaa että meillä ei ruvettais lapsia tekemään ala-ikäisenä tai ettei kulje esimerkiks ihan prostitoidun näköisenä tuolla kadulla.. tai ei ole pakko hyväksyä ala-ikäsellä nappia (lävistystä) naamassa tai tatuointeja kropassa.. niin kauan kun on ala-ikänen, on olettamus meillä se, että lupa noihin asioihin ainakin kysytään, eikä määräillä kehostaankaan vielä ihan miten itse halutaan!
 
[QUOTE="vieras";28255499]Hui! Kuulostaa ahkeralta (tuo opiskelu meinaan). Saako kysyä milloin aloitit juristiopinnot?[/QUOTE]

Saa kysyä. :D Aloitin 2005 syksyllä, mutta olin 1,5 vuotta "vauvalomalla" kesken opiskelujen, kun kuopuksemme, eli tuo kolmas lapsi, syntyi. Virallisesti opiskeluihin on siis kulunut valmistumiseni aikoihin 6,5 vuotta. Nopeampikin valmistuminen olisi ollut mahdollista, mutta meillä oli omakotitalon rakennusprojektikin tässä samassa kasassa (muutettiin jouluna 2012 uuteen kotiin). Ja toki tuo perheellisyys toi omat haasteensa opiskelukuvioihin.
 
Niin ei auta kuin hyväksyä se tilanne ja nyökytellä?

Varmasti on määräysvalta moneenkin omaan kehoon liittyvässä asiassa, mutta saa minusta äiti ja isä nyt kuule ihan vähän edes siihen vaikuttaa että meillä ei ruvettais lapsia tekemään ala-ikäisenä tai ettei kulje esimerkiks ihan prostitoidun näköisenä tuolla kadulla.. tai ei ole pakko hyväksyä ala-ikäsellä nappia (lävistystä) naamassa tai tatuointeja kropassa.. niin kauan kun on ala-ikänen, on olettamus meillä se, että lupa noihin asioihin ainakin kysytään, eikä määräillä kehostaankaan vielä ihan miten itse halutaan!

Jos 14-vuotias ilmoittaa olevansa raskaana ja pitävänsä lapsen, niin eipä siinä paljoa ole tehtävissä. Vai roudaatko muksun sairaalaan ja vaadit aborttia vastoin hänen tahtoaan?
 

Yhteistyössä