Mitä ajattelette meidän (lasten) harrastusmääristä?

[Saaranoora]

Ollaan aktiivinen perhe. Minä ja mies harrastettiin ja liikuttiin paljon jo ennen lapsia. Myös lapsena olen harrastanut niin paljon kuin mahdollista oli.

Nyt olen kotona meidän 1v ja 2,5v lasten kanssa. 2,5v harrasti viime syksyn-kevään (siis 1,5-reilu 2v iässä) äiti-lapsijumppaa, muskaria, perheuintia, äiti-lapsitaidetta ja lisäksi käytiin kerran viikossa seurakunnan perhekerhossa ja pari kertaa viikossa avoimessa päiväkodissa sekä MLL:n perhekahvilassa perjantaisin. Vauvan kanssa kävin muskarissa myös, jumpassa, uinnissa.

Tulevaksi syksyksi on nuo vanhat harrastukset + 2,5v aloittaa myös taaperotanssin, kerran viikossa.

Harrastusten lisäksi käymme pari-kolme kertaa vuodessa ulkomailla, lisäksi pari kertaa vuodessa risteilyllä, kierrämme kesällä Puuhamaat, Muumimaailmat, Lintsit, Tykkimäet, Puuhamaat, Serenat, eläintarhat jne. Talvella Huimalat, Hoplopit yms. Käymme läpi myös paikalliset lapsiperheille suunnatut tapahtumat.

Usein olen kuullut kauhistelua meidän harrastusmääristä ja muista puuhista. Moni kysyy miten jaksamme, mutta totuus on että ilman näitä puuhia jaksaminen olisi vaikeaa, kaipaan näitä ja lapsetkin viihtyy. Missä ongelma?

Kotona aion olla kunnes kuopus vajaa 3v ja senkin jälkeen varmasti harrastamme..

 

[Anatolia]

Ihan normaalia toimintaa minusta, lapsethan ovat kotihoidossa.

Jos päiväkodissa täyttä päivää olevalla lapsella olisi lisäksi kaikenmaailman kerhoja ja jumppia joka ilta, niin se voisi olla jo liikaa.

Jotkut ovat kotona viihtyvää sorttia, toiset ovat sellaisia jotka kaipaavat toimintaa ja tarvitsevat ihmisiä ympärilleen. Mikä kenellekin sopii

 

[..]

onko sulla omat harrasstukset tuohon päälle vielä?

 

[..]

onko sulla omat harrasstukset tuohon päälle vielä?

jatkan vielä että meidän perheelle sopiva tahti on noin yksi happeninki per päivä ja tähän lasketaaan myös kaupassakäynti kerran viikossa. jos on jatkuvasti yli tuon niin ei jaksa. itellä lapset suunnilleen saman ikäiset ku sulla ja ei kyllä oo missään huvipuistoissa käyty, paikallisissa lasten tapahtummissa kyllä ja eläinpuistoissa.

 

[kikatus]

Mulla on lapset 3.5 ja pian 5v.
Kotona oon koska oon sairaslomalla josta jään kohta mammalomalle.
Meillä on joka päivälle yksi juttu, ja kahtena pv viikossa se on kaupassa käynti. Kahta ns harrastusta en jaksa kuskata, seki on tarpeeksi rankka kun haen esikoisen taidekoulusta niin kuopuksen taikkari alkaa.

 

[Rieputarallaa]

Mun lapsi on päiväkodissa, ja siinä on mun mielestä ollut hänelle aktiviteettia tarpeeksi. Nyt 5-vuotiaana aloittaa temppukoulun kerran viikossa, ensi syksynä sitten lisäksi kuvataidekoulu.

Totta kai, jos ei olisi (ollut) hoidossa, harrastusmäärä olisi aivan toinen.

Kannattaisi kuitenkin muistaa, että lapsen päiviä ei saa liiaksi ohjelmoida. Jari Sinkkonen ym. lastenpsykiatrit puhuvat ns. tylsyyden pedagogiikan puolesta. Luovuus kehittyy parhaiten ns. käpylehmäleikeissä - siis jos ei ole mitään erityistä ohjelmaa ja tekemistä eikä edes sadan sortin leluja, vaan lapsen pitää oikeasti käyttää itse päätään viihdyttääkseen itseään. Lisäksi tylsyyden pedagogiikka on tarpeen arjensietokyvyn opettelussa. Aina ei voi olla kivaa ja erityistä ohjelmaa, arki on joskus tylsää. On karhunpalvelus lapselle tarjota hänelle liikaa aktiviteetteja.

 

[halipupu harmaana]

No mikäs siinä jos tuollainen meno teille sopii. Tuli vaan mieleen, että kun lapset kasvaa, niin voi olla että ainakin lasten harrastaminen vähenee jos eivät haluakaan lähteä kotipihasta kavereiden luota minnekään ja toivottavasti annatte silloin lasten olla ja leikkiä kavereiden kanssa.

 

["bbb"]

Mun lapsi on päiväkodissa, ja siinä on mun mielestä ollut hänelle aktiviteettia tarpeeksi. Nyt 5-vuotiaana aloittaa temppukoulun kerran viikossa, ensi syksynä sitten lisäksi kuvataidekoulu.

Totta kai, jos ei olisi (ollut) hoidossa, harrastusmäärä olisi aivan toinen.

Kannattaisi kuitenkin muistaa, että lapsen päiviä ei saa liiaksi ohjelmoida. Jari Sinkkonen ym. lastenpsykiatrit puhuvat ns. tylsyyden pedagogiikan puolesta. Luovuus kehittyy parhaiten ns. käpylehmäleikeissä - siis jos ei ole mitään erityistä ohjelmaa ja tekemistä eikä edes sadan sortin leluja, vaan lapsen pitää oikeasti käyttää itse päätään viihdyttääkseen itseään. Lisäksi tylsyyden pedagogiikka on tarpeen arjensietokyvyn opettelussa. Aina ei voi olla kivaa ja erityistä ohjelmaa, arki on joskus tylsää. On karhunpalvelus lapselle tarjota hänelle liikaa aktiviteetteja.

Meillä ei kans nyt ole harrastuksia pian 5-vuotiaalla kun aloitti päiväkodissa. Tänään alkoi tuttu marmatus että tylsää, ei mitään tekemistä johon totesi että saa sitä joskus tylsää ollakin.
Tyttö haki kaapista 4 tyhjää 1,5 litran limupulloa ja sellaisen Ikean pehmopallon ja aloitti keilaamisen.
On kyllä aina osannut viihdyttää itseään ja onkin aloittanut tuon marmatuksen vasta nyt kun pienempi 3-vuotias aloitti sen.
Meillä kyllä on leluja paljon, ehkä liikaakin, mutta majaleikit ja muut ei leluilla leikittävät tuntuvat olevan suosiossa.

 

[Deleted member 70007]

Jos se teille sopii niin ok.
Meillä en tytön kanssa voinut kuvitellakaan tollasta, vaikka rahat oliskin riittäneet Musta se on mukavaa, jos voisi tehdä noin paljon. Kiva että te voitte. Me ollaan miehen kans vielä lähiaikana molemmat keskipalkkaisessa työssä, eikä ois voitu kuvitellakaan tuollasta. No, meil on suht hidas elämänrytmi eikä tuo meille oikein sopisikaan.

Viikossa tytön ollessa 2.5v oli vaan muskari. Oli vähän sellanen kotihiiri ja helposti väsyvää tyyppiä. Ei jaksanu oikein keskittyä siihen muskariin, vaan meni ihan omiaan. Sitten piti taas ottaa se kiinni kun yritti karata.
Kerran pariin vuoteen ulkomailla käyminen rasitti jo tyttöä. Siis eka yö siellä ja eka yö taas kotona. Siellä oli sit suurin osa ihan kivaa muuten mut noi paikanvaihokset oli suht hankalia. Yks huvipuisto per vuosi. Ne oli kivoja ja siellä vietettiin 2h. Nyt 9-vuotiaana alkaa soittaa pianoa ja ei kaipaa enempää harrastuksia. Noi on aina ollut tuolle likalle hieman hankalia.

Vauvan kans aattelin käydä ne perus vauvauinnit ja muskarit. 3-vuotiaana se yksi harrastus. 5-vuotiaana saa sitten toisen tai vaikka kolmannenkin, jos haluaa. Ala-asteella kartoitetaan taas asiat ihan uudelleen.
Meillä en halua montaa harrastusta. Se on vaan musta kuitenkin pienelle aika raskasta. Meillä on ekankin kans touhuttu kotona ja ollut tarhassa, ja sitten tapailtu kavereita, joiden kans ollaan käyty vaikkapa sirkuksessa ja lastentapahtumissa. Mutta perheet on erilaisia ja meille sopii tää ja teille toi.

 

["vieras"]

Ihan ok jos se teille sopii
Meillä mies käy harrastuksissa 3xvko, minä 4xvko, 12v 5xvko ja 9v 1-2xvko

Kaikilla on ne omat juttunsa ja kuhan muut asiat tulee hoidettua niin mikäs siinä