Luppakorvista ei puhuta mitään, mutta epämuodostumia voi tulla YLIANNOSTUKSESTA!!!
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/suositukset_ja_ohjeet/maksan_ja_maksaruokien_kaytto_raskauden_aikana/raskaus__a-vitamiini_ja_maksan_kaytto/
Raskaus, A-vitamiini ja maksan käyttö
A-vitamiini
A-vitamiini on välttämätön ravintoaine, jolla on keskeinen merkitys monissa elimistön toiminnoissa. A-vitamiini vaikuttaa mm. näkökykyyn, solujen kasvuun ja erilaistumiseen, elimistön puolustusmekanismeihin ja sikiönkehitykseen. Elimistö ei pysty itse valmistamaan A-vitamiinia, joten sitä on saatava ravinnosta. A-vitamiini esiintyy eläinkunnan tuotteissa retinoideina ja kasvikunnan tuotteissa karotenoideina, jotka muuttuvat elimistössä retinoideiksi. A-vitamiini on yleisnimitys retinoidiyhdisteille, joilla on retinolin biologinen aktiivisuus. A-vitamiiniaktiivisuus ilmoitetaan retinoliekvivalentteina (RE). Ravinnossa esiintyvistä karotenoideista suurin A-vitamiiniaktiivisuus on ß-karoteenilla.
A-vitamiini ruoka-aineissa
A-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, joka varastoituu maksaan. Maksan A-vitamiinipitoisuudet ovatkin korkeammat kuin minkään muun ruoka-aineen (Taulukko 1). Muita runsaasti A-vitamiinia sisältäviä ruoka-aineita ovat rasvaiset maitovalmisteet, ravintorasvat ja kananmuna. Karotenoideja on runsaasti tummanvihreissä lehtivihanneksissa sekä oransseissa ja punaisissa kasviksissa, hedelmissä ja marjoissa.
Taulukko 1. Ruoka-aineiden keskimääräisiä A-vitamiinipitoisuuksia. Eläinperäisissä tuotteissa A-vitamiini on retinoidimuodossa ja kasvikunnan tuotteissa karotenoideina.
Ruoka-aine
Keskimääräinen A-vitamiinipitoisuus
(µg RE/100 g)1
Maksa (keskiarvo)
18000
Ruusunmarjasose (sokeroimaton)
1230
Margariini, rasvalevite (keskiarvo)
850
Voi
700
Porkkana
770
Kananmuna
260
Juusto (keskiarvo)
300
Tomaatti
70
Naudanpaisti
25
Kirjolohifile
20
Appelsiini
10
Peruna
< 1
Ruisleipä
< 1
1Lähde: Elintarvikkeiden koostumustietokanta Fineli®, www.fineli.fi
A-vitamiinin puute ja liikasaanti
A-vitamiinin saannissa sekä puute että liikasaanti voivat aiheuttaa terveyshaittoja. A-vitamiinin puute on harvinaista länsimaissa. Sitä vastoin retinoidimuotoisen A-vitamiinin liikasaannin riski on olemassa. Liikasaanti ilmenee lapsilla ja aikuisilla A-vitamiinimyrkytyksenä ja sikiöaikana sikiönkehityksen häiriöinä. Karotenoidien ei ole havaittu aiheuttavan suurinakaan annoksina A-vitamiinimyrkytystä tai sikiönkehityksen häiriöitä. Sen sijaan erityisesti ß-karoteenin pitkäaikainen runsas saanti voi näkyä ihon kellertymisenä, mikä on kuitenkin vaaratonta.
Aikuisilla A-vitamiinimyrkytys on yleensä seurausta retinoideja sisältävien vitamiinivalmisteiden (pillerit, puristeet yms.) liiallisesta käytöstä. Ruoka-aineista johtuvat myrkytystapaukset ovat harvinaisia. Sikiö on kuitenkin hyvin herkkä retinoidien vaikutuksille. Retinoidiannokset, jotka eivät vielä aiheuta oireita äidillä, voivat johtaa sikiön kehityshäiriöihin tai keskenmenoon. Aikuisilla A-vitamiinimyrkytyksen oireet ilmenevät usein vasta pitkään jatkuneen liikasaannin seurauksena, mutta sikiölle jo yksittäinenkin suuri kerta-annos saattaa olla haitallinen. Riski sikiön rakenteellisille kehityshäiriöille on suurin sikiönkehityksen 2.-5. viikolla, mutta myöhemmälläkin altistuksella voi olla haitallisia vaikutuksia etenkin keskushermoston rakenteelliseen ja toiminnalliseen kehittymiseen.
A-vitamiinin saantisuositukset ja rajat
A-vitamiinin saantisuositus on miehillä 900 µg RE päivässä ja naisilla 700 µg RE päivässä. Raskauden aikana saantisuositus on naisilla hieman tavallista suurempi eli 800 µg RE päivässä, sillä A-vitamiinin tarve lisääntyy hieman etenkin loppuraskaudessa. Jos päivittäinen saanti on miehillä alle 500 µg RE tai naisilla alle 400 µg RE, seurauksena saattaa olla puutosoireita. Suomalaisten keskimääräinen A-vitamiinin saanti ruoasta on riittävää.
Koska sikiö on herkkä A-vitamiinin liikasaannille, raskauden aikana retinoidimuotoisen A-vitamiinin pitkäaikaissaannin ei tulisi ylittää 3000 µg RE päivässä. Koska myös yksittäinen suuri kerta-annos voi olla sikiölle haitallinen, kerta-annoksesta saatavan retinoidimuotoisen A-vitamiinin määrän tulisi olla korkeintaan 7500 µg RE.
A-vitamiini ja raskaus
Maksa sisältää hyvin runsaasti retinoidimuotoista A-vitamiinia, joten maksaruokien syönti saattaa johtaa raskaudenaikaisten saantirajojen ylittymiseen. Tämän vuoksi raskaana olevia naisia on 1990-luvulta lähtien kehotettu välttämään maksan syöntiä. Elintarviketurvallisuusvirastossa elokuussa 2007 julkaistu tutkimus osoittaa, että maksan syönnin rajoittaminen raskauden aikana on edelleen perusteltua. Maksa-ateriasta saatavan A-vitamiinin määrä saattaa huomattavasti ylittää turvallisen kerta-annossaannin ylärajan. Kohtuullinen maksamakkaran tai maksapasteijan syönti ei kuitenkaan johda rajan ylittymiseen.
Raskaana olevien naisten tulisi maksaruokien lisäksi välttää retinoidimuotoista A-vitamiinia sisältävien vitamiinivalmisteiden ja kalanmaksaöljyn käyttöä.
Lisää aiheesta palvelussamme
Maksan ja maksaruokien käyttö raskauden aikana
Eviran riskinarviointiraportti "Intake of vitamin A, cadmium and lead via liver foods among Finnish women of fertile age - a quantitative risk assessment" (pdf, 327 kt)
Lisää aiheesta muualla verkossa
Voimassa olevat lapsiperheen ravitsemussuositukset löytyvät kirjasta: Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Helsinki 2004. Tiivistelmä kirjasta, Koko kirja PDF-muodossa