mitä ihmettä mä tuon murkun kanssa teen???

[musta äiti nyt]

Neiti 13v, ollut lähes koko ikänsä ns.kiltti tyttö, saanut koulussa "kiva kaveri" ja hymytyttö palkintoja, nyt viimeset puoli vuotta ollu kaikkea muuta kun hymytyttö...uhmistelee koulussa opettajalle, vänkää perussääntöjä vastaan kotona.
mitään "vakavampaa", (alkoa, tupakkaa tms.) ei kuvioissa ole (tietääkseni) viettää paljon aikaa harrastusporukassa, jossa myös aikuisia mukana.

Nyt pari päivää sitten räsähti sit kotona ekan kerran ihan kunnolla, tyttö kiusas pikkusiskoa, vänkäsi vastaan kaikesta mitä sanottiin, yms. kiellettiin muutaman kerran ihan nätisti ja lopulta mies (joka ei siis ole tytön biologinen isä, ollut tosin meidän elämässä liki 10v, oma isä toki myös tiiviisti tytön elämässä mukana) korotti ääntään ja komensi tyttöä ihan topakasti.
Tästäpä neiti suuttui niin, että ilmoitti, ettei enää halua asua meillä, muuttaa isän luo ja soitti saman tien isälleen, että tulee hakemaan. Ja ettei enää koskaan puhu mulle tai miehelleni. (no, isä oli kyllä fiksu ja sanoi, että selvitelkäähän asiat siellä)
Eilen olin illan töissä niin en nähny tyttö ollenkaan, tänään aamulla myös lähin töihin ennen kun tyttö oli heränny. Mut eilisen illan oli pysynyt huoneessaan puhumatta kenellekään. mies oli yrittäny jututtaa, mut tyttö oli vaan sanonu, ettei aio puhua miehelleni.

Miten tuota lähtis purkaa...tyttö on niin jääräpää. Yritän tottakai ensin ihan asiallista juttelua ja "sovintoa", mut jos ei onnistu, mitenkähän jatkais....kiellän menemästä harrastukseen, ennenkuin kotona asiat alkaa sujua? Vai annanko vaan mököttää, niin kauan kun jaksaa? Olen kun mitään ei ois tapahtunu?
Ihan ihmeissäni oon, ei oo meidän perheen eka murkkuikäinenkään, mut niin erilaista oli tuon vanhemman kanssa, yhteen kyllä otettiin, mut aina säilyi jonkunlainen keskusteluyhteys.

Nyt kun kirjoitin, niiin toihan näyttää aika pikku jutulta, mut tosiaan kun toi tyttö on aina ollu niin kiltti, sille ei varmaan koskaan ennen oo tarvinnu ääntä korottaa, niin tilanne tuntuu nyt itsestä tosi isolta. Ja kun en eilisen päivän aikana päässy asiaa puimaan tytön, enkä miehen kanssa. paha mieli....

 

[tiedän tän]

Yläasteelle siirtymisen ongelmia. Tuollaisen saa kuorestaan ulos lähtemällä shoppaamaan ja ostamalla sille jotain kovasti haluamaansa. Sitten käytte syömässä haluamaansa eli burgerit niin sen jälkeen kaikki on taas enemmän kuin hyvin.

 

[musta äiti nyt]

mut eiks toi shoppiäilemaan lähtö nyt oo vähä niinkun palkinto, hunosta käytöksestä? Kyllähän se varmaan tytön hyvälle mielelle sais toki..

 

["Kaisla"]

Mitä "kiltimpi" tyttö on aiemmin ollut ja mitä tiiviimmät välit teillä ovat olleet sitä kovemmin nyt pyristelee ja kipuilee. Älä siis pelkää.
Itse ehkä käyttäytyisin mahd normaalisti ja mukavasti. Huonoon käytökseen (kiroiluun, oven paiskomiseen jne) suhtautuisin kuitenkin topakasti ja sanoisin, että nuo jää nyt heti pois tai seuraa rankgaistuksia! Muuten kävisin välillä kysymässä ovelta vaikka "onko jälkkäri toiveita kulta? Ai ei ilmeisesti ole, ok " ja olisin niin kuin mökötys ei mua häiritsis. Tai sitten huikkaisin ohimennen "Lähdetkö lenkille/kauppaan kun olet lopettanut mökötyksen?" ja iso hymy perään. Ehkä kävisin pari kertaa huoneessa hieromassa rauhaa ja sanoisin, että olen valmis juttelemaan kun hän on.
Kun tyttö sitten lopettaisi mökötyksen koittaisin puhua asiasta yleisellä tasolla. Siitä kuinka murkkuperheissä tämmöstä tapahtuu, mutta asiallisesti täytyy kuitenkin käyttäytyä. Että pahamielikin voi välillä tulla ja täytyy ehkä hetki mököttääkin, mutta sen jälkeen on aina tärkeä puhua asiat selviksi. Ja sitten kertaisin tilannetta mitä tapahtui ja miksi. Sitä että vanhemmat on vastuussa ja haluavat lapsen parasta jne..

Meillä murkku on jo 16v.. ja samanlaisia kausia on ollut meilläkin. Välillä on taas sama kultainen pikkutyttö ja välillä taas me pilataan sen elämä. Tämmöstä se on vaan

 

[tiedän tän]

mut eiks toi shoppiäilemaan lähtö nyt oo vähä niinkun palkinto, hunosta käytöksestä? Kyllähän se varmaan tytön hyvälle mielelle sais toki..

Joka tapauksessa tulee eteen ostoksia ja niitä voi helposti usuttaa tuohon kohtaan. Otat sitten tietenkin siskonsa mukaan myös ja hänelle ostat myös ja annat tyttöjen shopata niin kauan kuin haluavat. Shoppausreissun jälkeen on kaikki taas enemmän kuin hyvin.

 

["viiraska"]

No vai vielä ostelemaan. Minustakin se on juuri lahjontaa väärässä kohdassa.
Itse menisin murkun huoneeseen juttelemaan. Pysyttelisin paikalla niin sinnikkäästi, että juttelemaan päästään. Kaunii(hko)sti. Ja kyllä, itselläni on murkkuikäisiä, kaksi kpl. Ehkä kaikkien kanssa ei tepsi, mutta mielestäni ainut keino on olla murkulle rehti, selittää miten itse näkee asian, ja usein tarvitsee selittää myös miten murkku kokee tilanteen. Parempi, jos saa murkun kertomaan itse ja sitten muistaa ymmärtää, että kyllä joo, tajuan miten sinä näet, mutta kun minua taas ärsytti se että... Murkuillakin on parempi minä, johon kannattaa vedota. Ja murkku tarvitsee aikaa tunteidensa kääntämiseen. Murkku tarvitsee myös lisääntyvästi valtaa, eli rangaistusten langettaminen ei enää tepsi. Usein olen keskustellut myös seuraamuksista murkun kanssa; miten hän voisi hyvittää vahingon tai mikä olisi oikeudenmukainen seuraamus. Näin kehittyy murkun moraali.
Itse asiassa murkuilla on yleensä kovin ehdoton moraali ja oikeustaju. Sitä kannattaa hyödyntää ja kehittää. Murkku on vain saatava näkemään muitakin kantoja kuin omansa. Tässäkin tilanteessa murkku kokee varmaan ihan aidosti kärsineensä vääryyttä tai kohtuuttomuutta. Ja tuo isäkortti kannattaa leikata poikki heti alkuunsa. Sopia etäisän kanssa, että vaikka mitä tulisi, sinne ei mennä ongelmia pakoon. Ja sitten käydä tyttären kanssa läpi se, miten ongelmat hoidetaan puhumalla, ei pakenemalla. Että riidat on tarpeen riidellä, jotta oppii selvittämään elämän ristiriitoja.

 

["akka"]

Annat sen muuttaa isänsä luo kun kuvittelee että taivas aukeaa siellä.
No ei vaiskaan, mä en olisi tietävinänikään murkun oikutteluista paitsi jos alkaa jotakuta satuttamaan tai paikkoja hajottamaan. Siinä vaiheessa puuttuisin, muuten antaisin olla. Kaikkein eniten se ärsyttää kun aletaan pitämään keskustelutuokioita kun on siinä iässä että koko maailma vituttaa.