Mitä ihmettä teen ton pennun kanssa??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kieroon kasvattaja
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Minä en kannata jäähyä. Tuossa joku jo totesikin, että anna lapsellesi huomiota myös siellä puistossa, se hiekan ym. heittely voi olla myös huomionhakua. Pyydä kiikkumaan tai puuhaamaan jotain muuta sen jälkeen, kun olet napakasti kieltänyt hiekan heittämisen. Jatkuva ei:n hokeminenkaan ei ole järkevää, jos lapsi ei sitä usko.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Minä en kannata jäähyä. Tuossa joku jo totesikin, että anna lapsellesi huomiota myös siellä puistossa, se hiekan ym. heittely voi olla myös huomionhakua. Pyydä kiikkumaan tai puuhaamaan jotain muuta sen jälkeen, kun olet napakasti kieltänyt hiekan heittämisen. Jatkuva ei:n hokeminenkaan ei ole järkevää, jos lapsi ei sitä usko.

Annankin huomiota, kuten jo kirjoitin.
Tänäänkin yritin viedä puoliväkisin lapsen tekemään muuta, mutta ei auttanut.
 
Joo, on helppo olla kannattamatta jäähyä jos on "helpot lapset". Lapsia vaan on erilaisia. Jos huomio jne. ei toimi pitää siirtyä järeämpiin konsteihin.

Ei toki kannata turhaan tapella ja kiellellä. Mutta tässä oli ilmeisesti siitä kyse että on pakko saada jollain taottua kalloon että hiekkaa ei heitellä. Hiekkaa ja kiviä kun voi heitellä muissakin leikeissä kun hiekkalaatikolla.
 
syliin jäähylle jos ei muuten paikalla pysy. Meidän kovapäät ovat useinkin olleet "pakkojäähyllä" sylissä. Huutoa ja mekkalaa riittää aluksi, mutta kovapäisinkin oppii vuosien varrella ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ..:
Joo, on helppo olla kannattamatta jäähyä jos on "helpot lapset". Lapsia vaan on erilaisia. Jos huomio jne. ei toimi pitää siirtyä järeämpiin konsteihin.

Minä, joka siis tuossa yläpuolella vieras-nimimerkillä, en kannattanut enkä kannata jäähyä. Ihminen on laumaeläin ja sosiaalinen eläin, laumasta eristäminen on erittäin julma rangaistus. Minulla on erittäin vilkkaalla ja myrskyävällä tempperamentilla varustettu 2,5-vuotias poika, jonka kanssa saa monesti olla lujilla, silti ei ole koskaan "kasvattaa/kouluttaa/opettaa/ojentaa" häntä jäähypenkillä. Muutenkaan mielestäni lastenkasvatukseen eivät kuulu uhkailu tai kiristys. Lapsen huomion saa kyllä toki varmasti huutamalla ja karjumalla, mutta opetat vain tällöin itse samankaltaisia toimintamalleja kuohuvien tunteiden vallassa olevalle lapselle.

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ..:
Joo, on helppo olla kannattamatta jäähyä jos on "helpot lapset". Lapsia vaan on erilaisia. Jos huomio jne. ei toimi pitää siirtyä järeämpiin konsteihin.

Minä, joka siis tuossa yläpuolella vieras-nimimerkillä, en kannattanut enkä kannata jäähyä. Ihminen on laumaeläin ja sosiaalinen eläin, laumasta eristäminen on erittäin julma rangaistus. Minulla on erittäin vilkkaalla ja myrskyävällä tempperamentilla varustettu 2,5-vuotias poika, jonka kanssa saa monesti olla lujilla, silti ei ole koskaan "kasvattaa/kouluttaa/opettaa/ojentaa" häntä jäähypenkillä. Muutenkaan mielestäni lastenkasvatukseen eivät kuulu uhkailu tai kiristys. Lapsen huomion saa kyllä toki varmasti huutamalla ja karjumalla, mutta opetat vain tällöin itse samankaltaisia toimintamalleja kuohuvien tunteiden vallassa olevalle lapselle.

Kerrotko miten olet saanut oman lapsesi tottelemaan?
:)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Kerrotko miten olet saanut oman lapsesi tottelemaan?
:)

Jos vaikka heittelee hiekkaa, kiellän napakasti ja annan jatkaa leikkiä. Jos heittää toisen kerran, otan pois hiekkalaatikolta ja kerään kaikki hiekkalelut pois. Ohjaan johonkin toiseen leikkiin, esim. kiikkumaan. Jos huutaa ja kiukkuaa, annan huutaa ja kiukuta, en lähde vastaamaan lapselle "samalla mitalla", en karju tms. Tuonikäinen lapsi ei hajoa siihen, ettei saa tahtoaan läpi huutamalla. Joskus huomion kiinnittäminen muuhun leikkiin auttaa ja silloin kun se ei auta, lähden puistosta lapsen kanssa pois. Matkalla, vaikka huutaisikin, yritän rauhoittaa tunnekuohua juttelemalla rauhallisesti niitä näitä ('katsopa miten hienoja autoja/pilviä/risuja/yms) ja kun tunnekuohu on ohi, jutellaan uudelleen siitä, miten hiekkaa ei heitellä ja myös siitä, kun lapselle tuli paha mieli, kun äiti rajoitti ja lähti puistosta pois. Yritän myös olla mahdollisimman paljon lapsen kanssa, helliä, rakastaa ja leikkiä hänen kanssaan, jolloin hän tietää olevansa aina kaikkien tunteidensa kanssa minulle tärkeä ja hyväksytty. Jatkuvaa ei:n hokemista en harrasta, se menettää metrkityksensä jossain vaiheessa (tuhmalla teolla on oltava kuitenkin seuraukset). Yritän itse muistaa, että vaikka tuonikäinen osaakin tehdä tuhmia ja ilkeilläkin, hänellä voi olla siihen syy ja uhmassa lapsen tunteet kuohuu niin voimakkaasti, ettei mikään lässyttäminen, selittäminen, jäähy tms. auta siinä. Tärkeintä on rajat ja rakkaus, helpon/vaikean/tempperamenttisen/viilipytyn/ym. lapsen kanssa. :)
 
Jep, kyllähän mäkin yritän olla lapsen kanssa niin paljon kahdestaan kun pystyn, mutta sitä hieman rajoittaa tuo kuopus.

Mulla ei vaan taida olla tarpeeksi auktoriteettia, lapsi esim. potkii kun estän heittelemästä sitä hiton hiekkaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ..:
Joo, on helppo olla kannattamatta jäähyä jos on "helpot lapset". Lapsia vaan on erilaisia. Jos huomio jne. ei toimi pitää siirtyä järeämpiin konsteihin.

Minä, joka siis tuossa yläpuolella vieras-nimimerkillä, en kannattanut enkä kannata jäähyä. Ihminen on laumaeläin ja sosiaalinen eläin, laumasta eristäminen on erittäin julma rangaistus. Minulla on erittäin vilkkaalla ja myrskyävällä tempperamentilla varustettu 2,5-vuotias poika, jonka kanssa saa monesti olla lujilla, silti ei ole koskaan "kasvattaa/kouluttaa/opettaa/ojentaa" häntä jäähypenkillä. Muutenkaan mielestäni lastenkasvatukseen eivät kuulu uhkailu tai kiristys. Lapsen huomion saa kyllä toki varmasti huutamalla ja karjumalla, mutta opetat vain tällöin itse samankaltaisia toimintamalleja kuohuvien tunteiden vallassa olevalle lapselle.


Minäkin hakuaisin tietää mistä olet enkelin hermosi saanut. ;) Ja ihan yksityiskohtaiset ohjeet kuinka esim. tuon hiekan heittelyn saa loppumaan.

Ja mun mielestä lapsenkin tulee oppia, että jossain kohtaa vaan yksinkertaisesti on se raja, jota ei ylitetä. Aikuisena sen jälkeen ollaan linnassa. Lapsena äiti suuttuu, laittaa jäähylle tai karjaisee. Koska kaikilla ihmisillä on rajallinen sietokyky, myös äideillä.

Loputtomallla ymmärtämisellä se on kyllä lapsi joka taloa pyörittää.

Mutta aina ensin hyvällä. Jäähy ei ole uhkailua, vaan seuraus huonosta käytöksestä. Käytökseen voi lapsi itse vaikuttaa.

 
Alkuperäinen kirjoittaja ..:
Loputtomallla ymmärtämisellä se on kyllä lapsi joka taloa pyörittää.

Edelleen sama vieras täällä. Meillä ei lapsi pyöritä yhtään mitään eikä ketään. :) Lapsella on tiukat rajat, joita voi tarpeen tullen höllentää, kun lapselle tulee ikää lisää. Lehmänhermoja minulla ei ole ja joskus suutunkin ja karjaisen, mutta jonka jälkeen sovittelen lapsen kanssa ja pyydän anteeksi. Lapsenkin on tottakai hyvä nähdä, että aikuisellakin on rajansa jaksamisella ja ettei suuttumista ja aggression tunteita tarvitse peitellä, jotta olisi hyvä ja rakastettu lapsi. Tärkeintä on mielestäni kuitenkin se, että suurimman osan näistä tilanteista jaksaisi pitää hermonsa kasassa - lapsi tarvitsee ja ansaitsee vanhemman, joka ei jatkuvasti polta päreitään, kun tekee tuhmia ja pelleilee. Meilläkin poika pelleilyn osaa ja sujuvasti pyrkii esim. koiraamme kiusaamaan ja räkättää ilkikurisesti päälle, jos kiellän. En silti näe toistuvaa jäähyilyä tai ei:n hokemista tai karjumista vaihtoehtona omalle lapselleni. Mieluummin ohjaan pois kielletystä ja selitän, miksi ja miten tehdään oikein ja millaiset rajat meidän perheessä on.

Ja tuo, ettei jäähy ole mikään uhkailu, niin kyllä valitettavan usein kuulee esim. puistossa juurikin sillä uhkailua ("nyt jos et rauhoitu ja ole kiltisti, äiti nostaa sinut jäähylle" jne.).
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ..:
Loputtomallla ymmärtämisellä se on kyllä lapsi joka taloa pyörittää.

Edelleen sama vieras täällä. Meillä ei lapsi pyöritä yhtään mitään eikä ketään. :) Lapsella on tiukat rajat, joita voi tarpeen tullen höllentää, kun lapselle tulee ikää lisää. Lehmänhermoja minulla ei ole ja joskus suutunkin ja karjaisen, mutta jonka jälkeen sovittelen lapsen kanssa ja pyydän anteeksi. Lapsenkin on tottakai hyvä nähdä, että aikuisellakin on rajansa jaksamisella ja ettei suuttumista ja aggression tunteita tarvitse peitellä, jotta olisi hyvä ja rakastettu lapsi. Tärkeintä on mielestäni kuitenkin se, että suurimman osan näistä tilanteista jaksaisi pitää hermonsa kasassa - lapsi tarvitsee ja ansaitsee vanhemman, joka ei jatkuvasti polta päreitään, kun tekee tuhmia ja pelleilee. Meilläkin poika pelleilyn osaa ja sujuvasti pyrkii esim. koiraamme kiusaamaan ja räkättää ilkikurisesti päälle, jos kiellän. En silti näe toistuvaa jäähyilyä tai ei:n hokemista tai karjumista vaihtoehtona omalle lapselleni. Mieluummin ohjaan pois kielletystä ja selitän, miksi ja miten tehdään oikein ja millaiset rajat meidän perheessä on.

Ja tuo, ettei jäähy ole mikään uhkailu, niin kyllä valitettavan usein kuulee esim. puistossa juurikin sillä uhkailua ("nyt jos et rauhoitu ja ole kiltisti, äiti nostaa sinut jäähylle" jne.).

Käsitin että ap on toiminutkin suurin piirtein tarkoittamallasi tavalla, mutta ei auta.

Jäähy toimii niin että kerran kielletään ja sitten joutuu jäähylle jos ei tottele. Jäähyn tarkoitus on että lapsi miettii tekemisiään ja hoksaisi missä tekee väärin. Jäähyjä ei tarvita jatkuvasti kun ne oikein totutetaan. Niillä kiristäminen tai moneen kertaan uhkailu vie koko idean jäähystä.

En kehoita ketään lapsille karjumaan, uhkailemaan tms. Mutta se kuuluu myös ihmisen luontoon. Ja ei kai kukaan äiti huvikseen lapsilleen karju. Alun perin heitin karjumisen lähinnä vitsinä. Ja miten ihmeessä yhtäkkiä puhutaan jatkuvasta karjumisesta lapselle?

On vaan lapsia, joille pitää olla yksinkertaiset jämäkät ohjeet. Jos teet näin - niin sitten tapahtuu näin. Jos et tottele kieltoa - niin joudut jäähylle. Jäähy toteutetaan jämäkästi, mutta jopa lempeästi. Lasta pelottamatta.

 
Älä hyvä ihminen häpeile ja nolostele lapsesi käytöstä. Jokaikinen lapsi siellä puistossa käyttäytyy joskus noin, ehkä et ole vaan itse ollut näkemässä. Turhaa kulutat energiaa siihen. Musta toi jäähylle laitto ihan hyvä keino, meillä ainakin vielä tehoaa. Ja ihan tasapainoiselta vaikuttaa eikä oo saanu traumoja.
 

Yhteistyössä