mitä mä teen ton 6 vuotiaan kanssa??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kaisa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kaisa

Vieras
voin suoraan sanoa,että en tule ton pojan kanssa yhtään toimeen!
JOKA asiasta lässyttää vastaan ja kiusaa pientä veljeään.se on tyytyväinen vaan silloin,ku veikka itkee ja äiti itkee.ja itken vähintään 2 kertaa päivässä tuon pojan takia :( on vaa niin ilkeä :(
 
Täällä on kanssa pian 6v. täyttävä poika joka saa kyllä hyvin kiristettyä hermoja joka päivä, olen ajatellu et jotenkin ikään liittyy, toivottavasti. Eilen menetin totaalisesti hermoni tuolla pihalla, poika näki kun naapuri alko peruuttaan autoo pihasta ja juoks suoraan eteen. eikä lähteny vaikka kuinka karjuin, naureskeli vaan. No minähän ampasin siihen ja poika kipas karkuun. :kieh:
Sillon mentiin sisälle ja puhuttelu alko, ja toivottavasti meni perille että toisten ei samaa tee. Siltä hölmöilyltään kun ei välillä ajattele yhtään mitä voi seurata. |O
 
Älä polta hihojasi äläkä ratkea lapsen edessä. Meillä poika tuossa 5-6 vuotiaana testasi rajojaan ja koitti että missä menee se raja että vanhemmat saavat hepulin. Otettiin nollatoleranssi kaikkeen ei-sopivaan käytökseen, rangaistuksina lelutakavarikko, jäähy. Ja toisaalta kaikki mistä vähänkin pystyi antamaan positiivista palautetta niin sitä annettiin sekä paljon lähesyyttää ja rakkautta, sen ikäinen on kuitenkin vielä kovin pieni. Kyllähän se oman aikansa otti kun vaihe helpotti. Yleensä lapset purkavat omaa pahaa oloaan juuri kiukuttelemalla ja kiusaamalla ja 6-vuotias alkaa tajuamaan aika suuri asioita ja päässä käy melkoinen myllerrys. Älä sorru ottamaan henkilökohtaisesti niitä ilkeyksiä, lapsi ei vaan osaa muotoilla sanoiksi sitä että pelottaa ja on epävarma olo.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Weatherwax:
Älä polta hihojasi äläkä ratkea lapsen edessä. Meillä poika tuossa 5-6 vuotiaana testasi rajojaan ja koitti että missä menee se raja että vanhemmat saavat hepulin. Otettiin nollatoleranssi kaikkeen ei-sopivaan käytökseen, rangaistuksina lelutakavarikko, jäähy. Ja toisaalta kaikki mistä vähänkin pystyi antamaan positiivista palautetta niin sitä annettiin sekä paljon lähesyyttää ja rakkautta, sen ikäinen on kuitenkin vielä kovin pieni. Kyllähän se oman aikansa otti kun vaihe helpotti. Yleensä lapset purkavat omaa pahaa oloaan juuri kiukuttelemalla ja kiusaamalla ja 6-vuotias alkaa tajuamaan aika suuri asioita ja päässä käy melkoinen myllerrys. Älä sorru ottamaan henkilökohtaisesti niitä ilkeyksiä, lapsi ei vaan osaa muotoilla sanoiksi sitä että pelottaa ja on epävarma olo.

just näin,kirjoitit asiallista tekstiä =) meillä kans on talossa 6v. poika ja kyllä saa lujana välillä olla
 

Yhteistyössä