V
vieras
Vieras
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Mit%C3%A4+me+oikein+pelk%C3%A4%C3%A4mme/1135254437994
Mitä me oikein pelkäämme?
16.3.2010 3:00
A A Helsingin Sanomat
Suomi otti 1970-luvun lopulla vastaan pienen ryhmän Vietnamin venepakolaisia. Viimeisen osan matkastaan pakolaisleiriltä Suomeen venepakolaiset lensivät Finnairin vuorolennolla Helsinkiin. Kun kone saapui Suomen ilmatilaan, koneen kapteeni käänteli konetta siten, että kaikilta istuimilta oli helppo nähdä alla oleva saaristo, ja kuulutti koneessa istuville pakolaisille: tervetuloa uuteen kotimaahan.
Yhden sukupolven aikana on tapahtunut suuri asennemuutos. HS-gallupin mukaan nyt lähes 60 prosenttia suomalaisista katsoo, ettei Suomeen pitäisi enää ottaa uusia maahanmuuttajia (HS 15. 3.). Kun vastaajat jaetaan eri puolueiden kannattajiin, maahanmuuttovastaisin mieliala on vallalla perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Toiseksi maahanmuuttovastaisin puolue on tällä mittarilla sosiaalidemokraatit. Selvästi maahanmuuttomyönteisin puolue on vihreät, ja toiseksi myönteisin gallupin erottelussa on kokoomus.
HS-gallupin kysymys "Pitäisikö Suomeen ottaa lisää maahanmuuttajia?" on oikeastaan mieletön. Toisin sanoen siinä tiedustellaan, saako ulkomailta enää muuttaa Suomeen. Mutta niin tulehtuneet asenteet nyt ovat, että enemmistö suomalaisista ei vastauksensa mukaan halua tänne enää yhtäkään ulkomaalaista - me haluamme olla omissa oloissamme.
Suomalaiset luultavasti pitävät ongelmallisimpina maahanmuuttajina halvemman työvoiman maista tulevia työntekijöitä, jotka erilaisten jobbarien välityksellä täyttävät suomalaisia työmaita. Kun taloudellinen epävarmuus kasvaa, myös nyrpeys näitä ihmisiä kohtaan kasvaa.
Toinen maahanmuuttajavastaisuutta kasvattava ryhmä on turvapaikanhakijat. Heitä tulee Suomeen yhä muihin EU-maihin verrattuna vähän, mutta heidän määränsä on kasvanut nopeasti.
Turvapaikkaa hakevat tulevat pääosin Euroopan ulkopuolelta vieraista kulttuureista. Kielteisiä asenteita heitä kohtaan kasvattaa epäluulo: ajatellaan, että turvapaikkaoikeudella tullaan tänne elämään suomalaisen veronmaksajan siivellä. Jokainen turvapaikan tai oleskeluluvan saanut, joka täällä työllistyy, hälventää työllään tätä epäluuloa. Näin maahanmuuttajan tekemä työ voi sekä lisätä että vähentää epäluuloja.
Näiden ryhmien lisäksi maahanmuuttajia ovat suomalaisissa oppilaitoksissa opiskelevat ulkomaalaiset, suomalaisissa yrityksissä tai oppi- ja tutkimuslaitoksissa työskentelevät oman alansa asiantuntijat sekä suomalaisten kanssa avioituneet ulkomaalaiset.
Yhä tiiviimmin yhteen kietoutuvassa maailmassa on mieletöntä vaatia, että ovet on pantava kiinni. Me tarvitsemme kansainvälistä vuorovaikutusta, ja kansainvälisen yhteisön jäsenenä Suomella on velvollisuus kantaa osansa suojelua tarvitsevien pakolaisten aiheuttamasta taakasta.
Sen sijaan mielekästä on tukkia turvapaikkapolitiikan porsaanreiät ja pyrkiä Euroopan unionissa nopeasti yhteiseen turvapaikkakäytäntöön. Sellaiset hakemukset, jotka ovat ilmeisen turhia, pitää saada vähentymään.
Tärkeätä on edistää maahanmuuttajien sopeutumista. Suomalaisilta tämä vaatii sen ymmärtämistä, että edes turvapaikanhakijat eivät ole mikään yksi suuri ryhmä, vaan heidänkin joukossaan on ihmisiä ja aatteita laidasta laitaan. Suomalaisilla on puolestaan oikeus odottaa, että maahanmuuttajat kunnioittavat tämän maan sääntöjä ja perinteitä.
Mutta lisäksi on kysyttävä, mistä kasvava maahanmuuttovastaisuus perimmältään kertoo. Kyse on myös muutoksen pelosta. Maailman muuttuessa meidänkin on silti muutettava omia asenteitamme, tuli tänne yhtään ulkomaalaista tai ei. Poliitikkojen haaste on tarjota muutoksessa eläville ihmisille kestävä arvopohja.
Mitä me oikein pelkäämme?
16.3.2010 3:00
A A Helsingin Sanomat
Suomi otti 1970-luvun lopulla vastaan pienen ryhmän Vietnamin venepakolaisia. Viimeisen osan matkastaan pakolaisleiriltä Suomeen venepakolaiset lensivät Finnairin vuorolennolla Helsinkiin. Kun kone saapui Suomen ilmatilaan, koneen kapteeni käänteli konetta siten, että kaikilta istuimilta oli helppo nähdä alla oleva saaristo, ja kuulutti koneessa istuville pakolaisille: tervetuloa uuteen kotimaahan.
Yhden sukupolven aikana on tapahtunut suuri asennemuutos. HS-gallupin mukaan nyt lähes 60 prosenttia suomalaisista katsoo, ettei Suomeen pitäisi enää ottaa uusia maahanmuuttajia (HS 15. 3.). Kun vastaajat jaetaan eri puolueiden kannattajiin, maahanmuuttovastaisin mieliala on vallalla perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Toiseksi maahanmuuttovastaisin puolue on tällä mittarilla sosiaalidemokraatit. Selvästi maahanmuuttomyönteisin puolue on vihreät, ja toiseksi myönteisin gallupin erottelussa on kokoomus.
HS-gallupin kysymys "Pitäisikö Suomeen ottaa lisää maahanmuuttajia?" on oikeastaan mieletön. Toisin sanoen siinä tiedustellaan, saako ulkomailta enää muuttaa Suomeen. Mutta niin tulehtuneet asenteet nyt ovat, että enemmistö suomalaisista ei vastauksensa mukaan halua tänne enää yhtäkään ulkomaalaista - me haluamme olla omissa oloissamme.
Suomalaiset luultavasti pitävät ongelmallisimpina maahanmuuttajina halvemman työvoiman maista tulevia työntekijöitä, jotka erilaisten jobbarien välityksellä täyttävät suomalaisia työmaita. Kun taloudellinen epävarmuus kasvaa, myös nyrpeys näitä ihmisiä kohtaan kasvaa.
Toinen maahanmuuttajavastaisuutta kasvattava ryhmä on turvapaikanhakijat. Heitä tulee Suomeen yhä muihin EU-maihin verrattuna vähän, mutta heidän määränsä on kasvanut nopeasti.
Turvapaikkaa hakevat tulevat pääosin Euroopan ulkopuolelta vieraista kulttuureista. Kielteisiä asenteita heitä kohtaan kasvattaa epäluulo: ajatellaan, että turvapaikkaoikeudella tullaan tänne elämään suomalaisen veronmaksajan siivellä. Jokainen turvapaikan tai oleskeluluvan saanut, joka täällä työllistyy, hälventää työllään tätä epäluuloa. Näin maahanmuuttajan tekemä työ voi sekä lisätä että vähentää epäluuloja.
Näiden ryhmien lisäksi maahanmuuttajia ovat suomalaisissa oppilaitoksissa opiskelevat ulkomaalaiset, suomalaisissa yrityksissä tai oppi- ja tutkimuslaitoksissa työskentelevät oman alansa asiantuntijat sekä suomalaisten kanssa avioituneet ulkomaalaiset.
Yhä tiiviimmin yhteen kietoutuvassa maailmassa on mieletöntä vaatia, että ovet on pantava kiinni. Me tarvitsemme kansainvälistä vuorovaikutusta, ja kansainvälisen yhteisön jäsenenä Suomella on velvollisuus kantaa osansa suojelua tarvitsevien pakolaisten aiheuttamasta taakasta.
Sen sijaan mielekästä on tukkia turvapaikkapolitiikan porsaanreiät ja pyrkiä Euroopan unionissa nopeasti yhteiseen turvapaikkakäytäntöön. Sellaiset hakemukset, jotka ovat ilmeisen turhia, pitää saada vähentymään.
Tärkeätä on edistää maahanmuuttajien sopeutumista. Suomalaisilta tämä vaatii sen ymmärtämistä, että edes turvapaikanhakijat eivät ole mikään yksi suuri ryhmä, vaan heidänkin joukossaan on ihmisiä ja aatteita laidasta laitaan. Suomalaisilla on puolestaan oikeus odottaa, että maahanmuuttajat kunnioittavat tämän maan sääntöjä ja perinteitä.
Mutta lisäksi on kysyttävä, mistä kasvava maahanmuuttovastaisuus perimmältään kertoo. Kyse on myös muutoksen pelosta. Maailman muuttuessa meidänkin on silti muutettava omia asenteitamme, tuli tänne yhtään ulkomaalaista tai ei. Poliitikkojen haaste on tarjota muutoksessa eläville ihmisille kestävä arvopohja.
