Mitä mieltä: 7 vuotias kaveri tulee kutsumatta kylään? (pk seutu)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Mother"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

"Mother"

Vieras
Eli mitä mieltä siitä että 7 vuotias kaveri tulee yksin soittamaan ovikelloa ja sanoo tulevansa kylään. Lapsi ei vielä tunne kelloa eikä tiedä ruoka-aikojaan, eikä osaa kysyä voiko tulla kylään. Sanoo vain tulevansa. Kun tulee nälkä pyytää ruokaa jne.
Ei halua mennä kotiin syömään. Ei myöskään näytä osaavaan liikkua turvallisesti liikenteessä. Ryntäilee ja kehuu ajavansa suojatien yli täysillä pysähtymättä.
 
Sinä määrittelet säännöt teillä. Jos saa tulla luvallasi. Jos pyytää ruokaa, voit sanoa, että meillä ei ole ruoka-aika nyt tai jos on ja ellet halua tarjota, sanot, että mene kotiin syömään jne. Perheitä on erilaisia. Sinä kuitenkin määrittelet ne rajat ja puitteet missä lapset teillä on, myös vieraat lapset. Voi olla pk seudulla harvinaista, mutta täällä meilläpäin lähellä maaseutua on ihan tavallista, että lapset kulkevat naapurista toiseen kyläillen kavereilla.
 
[QUOTE="eräs";27114001]Sinä määrittelet säännöt teillä. Jos saa tulla luvallasi. Jos pyytää ruokaa, voit sanoa, että meillä ei ole ruoka-aika nyt tai jos on ja ellet halua tarjota, sanot, että mene kotiin syömään jne. Perheitä on erilaisia. Sinä kuitenkin määrittelet ne rajat ja puitteet missä lapset teillä on, myös vieraat lapset. .[/QUOTE]
Peesaan tätä.

Täälläkin lapset kulkee kaverin ovelta toiselle. Ja minä sitten omalta osaltani päätän sen, kuka saa meille milloinkin tulla, vai saako kukaan, ja kenelle tarjoan ruokaa vai tarjoanko kenellekään. Oletan, että lapsella on vanhempansa lupa tulla meille (kysyn aina että onko sulla lupa, enkä nää syytä uskoa että lapsi valehtelisi jos sanoo että on).

Me vanhemmat emme koskaan soittele toisillemme ja sovi eskari- tai kouluikäisten kyläilyistä päiväsaikaan. Yökyläilyistä kyllä, ei niistäkään ihan aina tuttujen lasten ja tuttujen perheiden suhteen.

Ja asutaan niinkin maalla kuin Turussa.
 
Näin olekin toiminut. Että kun olemme lähdössä jonnekin tai joku homma kesken tai muita vieraita sanonut että nyt ei sovi. Eli ollaan menty meidän mukaan, silloin kun mitään ei ole sovittu etukäteen.
Kaverini mielestä meidän tulisi kuitenkin antaa lapselle ruokaa silloin kun tämä pyytää.
En halua toimia niin, koska en halua että lapsi oppii siihen.

Syy tähän käytökseen lienee vanhemmissa. Kun lapsi näkee että joku tulee avaamaan oven, lapsi soittaa oveltamme omalla puhelimellaan kotiin ja kysyy puhelimesta, saako hän tulla meille kylään. Ja saa aina kotijoukoilta luvan. Hän siis kysyy sitä lupaa väärältä taholta. Ensinhän pitäisi kysyä sopiiko että tulee kylään.

Tunnen lapsen perheen. Ovat tavallaan "julkkiksia". Perheellä on asiat hyvin. Rahaa kuin roskaa, luulisin. Ainakin puitteet on hyvät.
Olen jutellut äidin kanssa ja äiti kertoo lapsen olevan vapaa-ajan "kavereiden luona." Eli mitään maksullista kerhoa tai hoitopaikkaa lapsella ei enää ole. Äitinsä mukaan selviää jo itsekin.
Minun mielstäni lapsi ei näytä selviävän. On kovin tapaturma-altis, eikä osaa liikkua vielä turvallisesti liikenteessä. Liikennekäyttäytyminen on holtitonta.

Lisäksi äiti itse ehdottaa aktiiviesesti että lapsi tulisi meille kylään, jotta hän itse pääsee golfaamaan, ravintolaan tai purjetimaan.
Jos lapsi käyttäytyy meillä ollessaan huonosti, ja äitinsä saa tiedon siitä, äiti sanoo vain lapselleen rangaistukseksi sen että meidän lapsi ei nyt sitten pääsekään heidän lapsen luokseen leikkimään.
Eli rangaistus on omituinen. Eikö sen pitäis olla että äiti ei enää päästä lastansa meille?
 
Kyllä meille voi tulla kylään kutsumattakin. Tosin tyttöni osaa kyllä ilmoittaa asiasta etukäteen minulle.
Viikonloppuna paljastui, että koululaiseni on mennyt pari kertaa kylään koulukaverinsa luokse ilman lupaani. Vaikka olen tuosta kieltänyt. Haluan tietää, missä muksuni liikkuu ja myös sen, että tämän kaverin vanhemmille myös lapseni kyläily sopii.

Jos meille tulee koulukavereita kylään koulun jälkeen, tarjoan kyllä välipalaa kavereillekin. Viimeistään seitsemältä on aika lähteä meiltä kotiin...
 
Viimeksi muokattu:
[QUOTE="Mother";27114134]Näin olekin toiminut. Että kun olemme lähdössä jonnekin tai joku homma kesken tai muita vieraita sanonut että nyt ei sovi. Eli ollaan menty meidän mukaan, silloin kun mitään ei ole sovittu etukäteen.
Kaverini mielestä meidän tulisi kuitenkin antaa lapselle ruokaa silloin kun tämä pyytää.
En halua toimia niin, koska en halua että lapsi oppii siihen.

Syy tähän käytökseen lienee vanhemmissa. Kun lapsi näkee että joku tulee avaamaan oven, lapsi soittaa oveltamme omalla puhelimellaan kotiin ja kysyy puhelimesta, saako hän tulla meille kylään. Ja saa aina kotijoukoilta luvan. Hän siis kysyy sitä lupaa väärältä taholta. Ensinhän pitäisi kysyä sopiiko että tulee kylään.

Tunnen lapsen perheen. Ovat tavallaan "julkkiksia". Perheellä on asiat hyvin. Rahaa kuin roskaa, luulisin. Ainakin puitteet on hyvät.
Olen jutellut äidin kanssa ja äiti kertoo lapsen olevan vapaa-ajan "kavereiden luona." Eli mitään maksullista kerhoa tai hoitopaikkaa lapsella ei enää ole. Äitinsä mukaan selviää jo itsekin.
Minun mielstäni lapsi ei näytä selviävän. On kovin tapaturma-altis, eikä osaa liikkua vielä turvallisesti liikenteessä. Liikennekäyttäytyminen on holtitonta.

Lisäksi äiti itse ehdottaa aktiiviesesti että lapsi tulisi meille kylään, jotta hän itse pääsee golfaamaan, ravintolaan tai purjetimaan.
Jos lapsi käyttäytyy meillä ollessaan huonosti, ja äitinsä saa tiedon siitä, äiti sanoo vain lapselleen rangaistukseksi sen että meidän lapsi ei nyt sitten pääsekään heidän lapsen luokseen leikkimään.
Eli rangaistus on omituinen. Eikö sen pitäis olla että äiti ei enää päästä lastansa meille?[/QUOTE]

Kaverini? Oliko tämä vieraan lapsen äiti kaverisi vai ihan vaan joku toinen, jolle olet asiasta puhunut?

Tuosta puhelinsoitosta: voihan olla, että äiti on käskenyt hänelle soittamaan, että saako jäädä eikä tuon ikäinen lapsi tajua vielä, että miten hänen pitäisi toimia tuollaisessa tilanteessan.

Äidin käytös kuulostaa siltä, että käyttää teitä ilmaisena hoitopaikkana. Etenkin tuo "rangaistus" huonosta käytöksestä on just sellainen, että iteltään ei halua sitä pois, että lapsi on poissa jaloista :D

Tohon liikennekäytökseen en oikein tiedä mitä sanoa. Muistan kun yksi poikani kaveri jo 5-vuotiaana poljeskeli tuolla yleisillä teillä yksikseen. Eikä täälllä maalla ole mitään pyöräteitä ja poika ei tosiaan yhtään hallinut tuota ajamista liikenteen seassa...
 
Istafra, teidän tilanne vaikuttaa normaalilta. Mutta tämä meidän on jotekin erilainen.
Se mikä minua häiritsee on se että lapsen vanhemmat olettavat että on ok toimia noin.

Lapsi tulee äitinsä kanssa myös syntymäpäiville, johon häntä ei ole kutsuttu, kuokkavieraana.
Eräs juhlat järjestänyt äiti joutu noloon tilanteeseen kun näin tapahtui. Juhlat järjestäneellä oli hyvä peruste, hän pystyi kutsumaan vain oman lapsensa tarharyhmän. Ei muissa ryhmissä olijoita. Eikä halunnut jättää ketään kutsumatta tästä ryhmästä. Eli rajausperuste oli järkevä. Äiti oli kuullut kutsuista ja tuli lapsensa kanssa kutsumatta.
 
Meillä kolme koululaista 7v, 9v ja 11v ja kyllä nuo koululaiset ja samon heidän kaverinsa kulkevat päivittäin toisillaan kylässä ja jopa useamman kerran. Ihan samoin kuljettiin minun lapsuudessa lähikavereilla. Minun lapsuudessa oltiin "hukassa" useita tunteja kerrallaan. Aamulla lähdettiin ulos ja illalla tultiin sisälle. Siinä välissä käytiin tosin kotona syömässä. Välillä oikeaan aikaan, välillä reilusti myöhässä ruokailusta. Kavereiden luona ei syöty koskaan, vaan omassa kodissa eikä muutenkaan ruokia tarjoiltu.
 
[QUOTE="Mother";27114267]Istafra, teidän tilanne vaikuttaa normaalilta. Mutta tämä meidän on jotekin erilainen.
Se mikä minua häiritsee on se että lapsen vanhemmat olettavat että on ok toimia noin.

Lapsi tulee äitinsä kanssa myös syntymäpäiville, johon häntä ei ole kutsuttu, kuokkavieraana.
Eräs juhlat järjestänyt äiti joutu noloon tilanteeseen kun näin tapahtui. Juhlat järjestäneellä oli hyvä peruste, hän pystyi kutsumaan vain oman lapsensa tarharyhmän. Ei muissa ryhmissä olijoita. Eikä halunnut jättää ketään kutsumatta tästä ryhmästä. Eli rajausperuste oli järkevä. Äiti oli kuullut kutsuista ja tuli lapsensa kanssa kutsumatta.[/QUOTE]

Tuo rangaistus kuulostaa oudolle minunkin korvissani ( äiti sanoo vain lapselleen rangaistukseksi sen että meidän lapsi ei nyt sitten pääsekään heidän lapsen luokseen leikkimään.
Eli rangaistus on omituinen. Eikö sen pitäis olla että äiti ei enää päästä lastansa meille?). Ja kuokkavierailla en edes kehtaisi :)

Voithan rajoittaa tämän kaverin pääsyn teille esimerkiksi max yhteen kertaan viikossa? Minustakin kuulostaa siltä, että teitä pidetään lapsen kätevänä hoitopaikkana.
 
Ihan omalle kaverilleni puhuin, ulkopuoliselle. Ja hän sanoi, että anna ruokaa lapselle, joka on nälissään.
Lapsi osaa esittää toivomuksiakin mitä haluaa syödä. Jotenkin siis tuntuu että lapsi on tottunut siihen että muut pitävät hänestä huolta. Minua huolestuttaa tuollainen "rohkeus" täällä pk seudulla.

Nimenomaan, äiti on varmaan käskenyt soittamaan jos pääsee kylään. Mutta äiti ei näytä ymmärtävän että lasensa ei hallitse tilanteita. Ei siis ole vielä KYPSÄ itse pyrkimään kylään ja soittelemaan ovikelloja. Mitä jos olemme juuri lähdössä emmekä voikaan ottaa häntä ja hän jo soittaa kotiin ja pyytää luvan? Ikävä alkaa soitttelemaan äidille ja ottamaan vastuuta tuosta lapsesta.

Kyllä, en halua ottaa vastuuta tuosta lapsesta! Mutta jotakin vähäosaista köyhää tai muuten avun tapreessa olevaa lasta kyllä auttaisin. Ja ottaisin vastuuta tarpeen mukaan. Mutta en halua siksi ottaa vastuuta, että se röyhkeästi työnnetään minulle!!!!
 
[QUOTE="Mother";27114323]Ihan omalle kaverilleni puhuin, ulkopuoliselle. Ja hän sanoi, että anna ruokaa lapselle, joka on nälissään.
Lapsi osaa esittää toivomuksiakin mitä haluaa syödä. Jotenkin siis tuntuu että lapsi on tottunut siihen että muut pitävät hänestä huolta. Minua huolestuttaa tuollainen "rohkeus" täällä pk seudulla.

Nimenomaan, äiti on varmaan käskenyt soittamaan jos pääsee kylään. Mutta äiti ei näytä ymmärtävän että lasensa ei hallitse tilanteita. Ei siis ole vielä KYPSÄ itse pyrkimään kylään ja soittelemaan ovikelloja. Mitä jos olemme juuri lähdössä emmekä voikaan ottaa häntä ja hän jo soittaa kotiin ja pyytää luvan? Ikävä alkaa soitttelemaan äidille ja ottamaan vastuuta tuosta lapsesta.

Kyllä, en halua ottaa vastuuta tuosta lapsesta! Mutta jotakin vähäosaista köyhää tai muuten avun tapreessa olevaa lasta kyllä auttaisin. Ja ottaisin vastuuta tarpeen mukaan. Mutta en halua siksi ottaa vastuuta, että se röyhkeästi työnnetään minulle!!!![/QUOTE]

No mitä jos yrittäisit puhua sille äidille? Onko mahdoton ajatus? Sanoisit vaikka, että teillä on tehty uudet säännöt ja vieraita vaan kerran viikossa...

Tosin josko toi äiti oikeasti lapsineen kuokkii synttäreille niin eipä se puhuminen tommoselle tapaukselle varmaan mitään auttaisi :D
 
Äidin mukaan tuo lapsi siis on "kavereidn luona". Eli kaverit toimivat hoitopaikkana. Sanon hoitopaikkana, koska tuota lasta ei siis voi jättää ilman valvontaa. Hän jätää ovet ja hanat auki. (ulko-ovet ja pakastimen ovet). Minusta tuntuu että emme ole ainoa ilmainen hoitopaikka.
Eikä meistä sellaista tulekaan, koska minulla on näin "nurja" asenne : )
 
Nyt on käynyt jo monta kertaa niin että olemme olleet lähdössä juuri jonnekin kun lapsi on tulllut vastaan ja ilmoittanut että tulee meille kylään.
En ole enää häntä kutsunut meille, koska olen ymmärtänyt että vastakutsua ei koskaan tule. Ja lapsi yrittää itsekin sitten kovin aktiivisesti meille kutsumatta, jos kutsumme joskus hänet. Ja minusta ei tuohon rooliin ole.
Muuten kyllä tykkään siitä että lapsen käyvät kylässä meillä, mutta tuo kyseinen lapsi on niin raskas hoidettava. Siis häntä pitää pitää todella silmällä koko ajan, että hän ei tee hölmöyksiä.
Se siinä kutsumatta tulemisessa hankalaa onkin, jos olen varannut itselleni jotakin tekemistä ja lapsi tulee, niin jodun pitämään häntä silmällä. Oma lapsemme ei tarvitse kotona valvontaa, eli oman lapsen kanssa voin tehdä työtä, mutta jos tuo kaveri tulee kylään, niin silloin minun pitää olla varautunu siihen että en voi tehdä muuta kuin valvoa tuota lasta.
Tätä äitinsä ei ymmärrä. : (
 
Peesaan tätä.

Täälläkin lapset kulkee kaverin ovelta toiselle. Ja minä sitten omalta osaltani päätän sen, kuka saa meille milloinkin tulla, vai saako kukaan, ja kenelle tarjoan ruokaa vai tarjoanko kenellekään. Oletan, että lapsella on vanhempansa lupa tulla meille (kysyn aina että onko sulla lupa, enkä nää syytä uskoa että lapsi valehtelisi jos sanoo että on).

Me vanhemmat emme koskaan soittele toisillemme ja sovi eskari- tai kouluikäisten kyläilyistä päiväsaikaan. Yökyläilyistä kyllä, ei niistäkään ihan aina tuttujen lasten ja tuttujen perheiden suhteen.

Ja asutaan niinkin maalla kuin Turussa.


Juuri näin. Meidän 7-vuotiaan taloudessa tuo ovikello soi yhtenään, ja porukkaa lappaa sisään-ulos sen mukaan kuin sallitaan.

Ruoka-aikaan kehotan syömään joko meidän pöytään tai kotiinsa, tilanteen mukaan.
 
Lex, tuo kuulostaa ihan hyvätltä. Ja noin meilläkin tilanne voisi toimia. Mutta ongelma on se, että tuo kyseinen lapsi on niin työläs valvottava. Hän siis tarvitsee valvontaa. Hän menee jääkaapille, jättää pakastimen auki, vetää tavaraa kaapista.

Haluan että siitä on sovittu etukäteen milloin hän tulee kylään, että voin järjestää niin että pystyn valvomaan häntä. Jos hän tulee ylllättäen, minun pitää passittaa hänet kotiin, tai sitten muutaa omia suunnitelmia. Aina omien suunnitelmien muutaminen ei ole mahdollista. Enkä edes halua ryhtyä siihen.
Lapsen äiti ei ymmärrä että lapsi ei vielä selviydy ilman valvontaa. En myöskään saa lasta totelemaan, eli hän saattaa juosta autotielle ja on ollut pari vaaratilannetta että on ollut jäädä auton alle. En halua ottaa vastuuta tuosta lapsesta. Varsinkaan näin epämääräisesti, että mitään ei ole sovittu lapsen vanhempien kanssa.
Meidän osalta asia ratkennee niin, että kun huomaa että meille huonosti pääsee kutsumatta, tuskin lapsi enäät tulee. Vaan menee soittamaan naapuriston muita ovikelloja. : )
Mutta se mikä suretaa on, että tämä kaveruus katkeaa kokonaan.
 
Ja on todella vaikea mennä sanomaan tuolle äidille, että sen lapsi ei selviydy, tai syy miksi en halua ottaa häntä mukaan, kun hän lastaan tarjoaa mukaan, on juuri se, että äiti itse ei näytä ymmärtävän että lapsensa tarvii hoitajaa.

Viimekädessä tässä voi sanoa olevan kyseessä erilainen näkökanta. Äidin mielestä lapsi selviää ja minun mielestä ei. Näen että hän ei selviydy. Mutta mitä sitten jos jotakin tapahtuu? En halua olla vastuussa. Enkä voi asialle oikein mitään.
 
[QUOTE="Mother";27114486]Lex, tuo kuulostaa ihan hyvätltä. Ja noin meilläkin tilanne voisi toimia. Mutta ongelma on se, että tuo kyseinen lapsi on niin työläs valvottava. Hän siis tarvitsee valvontaa. Hän menee jääkaapille, jättää pakastimen auki, vetää tavaraa kaapista.

Haluan että siitä on sovittu etukäteen milloin hän tulee kylään, että voin järjestää niin että pystyn valvomaan häntä. Jos hän tulee ylllättäen, minun pitää passittaa hänet kotiin, tai sitten muutaa omia suunnitelmia. Aina omien suunnitelmien muutaminen ei ole mahdollista. Enkä edes halua ryhtyä siihen.
Lapsen äiti ei ymmärrä että lapsi ei vielä selviydy ilman valvontaa. En myöskään saa lasta totelemaan, eli hän saattaa juosta autotielle ja on ollut pari vaaratilannetta että on ollut jäädä auton alle. En halua ottaa vastuuta tuosta lapsesta. Varsinkaan näin epämääräisesti, että mitään ei ole sovittu lapsen vanhempien kanssa.
Meidän osalta asia ratkennee niin, että kun huomaa että meille huonosti pääsee kutsumatta, tuskin lapsi enäät tulee. Vaan menee soittamaan naapuriston muita ovikelloja. : )
Mutta se mikä suretaa on, että tämä kaveruus katkeaa kokonaan.[/QUOTE]

Nyt mä en oikeen käsitä? Lapsi siis kuitenkin tajuaa sen, jos sä sanot sille, että "tänään ei sovi ja tänään meille ei voi tulla"? Ja mikähän siinä on, että et voi niin sanoa? Ei se kaveruutta kokonaan katkaise, jos lapsi ei joka päivä teillä rieku. Lapsi voi tulla niinä päivinä, kun sinulle sopii ja piste.
 
[QUOTE="Mother";27114529]Ja on todella vaikea mennä sanomaan tuolle äidille, että sen lapsi ei selviydy, tai syy miksi en halua ottaa häntä mukaan, kun hän lastaan tarjoaa mukaan, on juuri se, että äiti itse ei näytä ymmärtävän että lapsensa tarvii hoitajaa.

Viimekädessä tässä voi sanoa olevan kyseessä erilainen näkökanta. Äidin mielestä lapsi selviää ja minun mielestä ei. Näen että hän ei selviydy. Mutta mitä sitten jos jotakin tapahtuu? En halua olla vastuussa. Enkä voi asialle oikein mitään.[/QUOTE]

Sä analysoit ihan liikaa. Älä ota lasta kylään äläkä mukaan mihinkään, jos koet siitä olevan liikaa vaivaa/huolta.
 
[QUOTE="Mother";27114486]Lex, tuo kuulostaa ihan hyvätltä. Ja noin meilläkin tilanne voisi toimia. Mutta ongelma on se, että tuo kyseinen lapsi on niin työläs valvottava. Hän siis tarvitsee valvontaa. Hän menee jääkaapille, jättää pakastimen auki, vetää tavaraa kaapista.

Haluan että siitä on sovittu etukäteen milloin hän tulee kylään, että voin järjestää niin että pystyn valvomaan häntä. Jos hän tulee ylllättäen, minun pitää passittaa hänet kotiin, tai sitten muutaa omia suunnitelmia. Aina omien suunnitelmien muutaminen ei ole mahdollista. Enkä edes halua ryhtyä siihen.
Lapsen äiti ei ymmärrä että lapsi ei vielä selviydy ilman valvontaa. En myöskään saa lasta totelemaan, eli hän saattaa juosta autotielle ja on ollut pari vaaratilannetta että on ollut jäädä auton alle. En halua ottaa vastuuta tuosta lapsesta. Varsinkaan näin epämääräisesti, että mitään ei ole sovittu lapsen vanhempien kanssa.
Meidän osalta asia ratkennee niin, että kun huomaa että meille huonosti pääsee kutsumatta, tuskin lapsi enäät tulee. Vaan menee soittamaan naapuriston muita ovikelloja. : )
Mutta se mikä suretaa on, että tämä kaveruus katkeaa kokonaan.[/QUOTE]

Mitä jos opettaisit lapsen tavoille, siis jos et halua kieltää lastasi leikkimästä hänen kanssaan.

Kerrot vieraalle selvät säännöt ja sanot että jos niitä ei noudateta joutuu lähtemään pois. Luulis pikku hiljaa oppivan.
 
Vierass kirjoitti: "Nyt mä en oikeen käsitä? Lapsi siis kuitenkin tajuaa sen, jos sä sanot sille, että "tänään ei sovi ja tänään meille ei voi tulla"? Ja mikähän siinä on, että et voi niin sanoa? Ei se kaveruutta kokonaan katkaise, jos lapsi ei joka päivä teillä rieku. Lapsi voi tulla niinä päivinä, kun sinulle sopii ja piste."

Vastaan vierass -nimimerkille. Joudun sanomaan lapselle että hänen äiti jo varmasti odottaa häntä, että hänen pitää mennä kotiin syömään, että lähdemme kauppaan ja hän ei voi tulla mukaamme. jne. Lapsi on sitkeä ja väittää vastaan, mutta onhan hänen lopulta uskottava.
Minusta on ikävä käännyttää ja häitistää häntä pois, mutta onhan niin tehtävä.

Tähän asti olenkin kutsunut kaveria meille silloin kun meille sopii, ja valvonut häntä ja tarjonnut ruokaa jne. Mutta nyt toivosin jo vierailujen olevan enemmän vastavuoroisia, juuri sen vuoksi koska tuo lapsi on työläs. Mutta vastavuoroisuutta ei ole tulossa. Äitinsä lähettää lapsen soittamaan ovikello silloin kun tarvii saada lapsi jonnekin pois omien harrastustensa jaloista. Pidän kuitenkin tuosta lapsesta ja haluaisin säilyttää hänet lapseni kaveripiirissä, mutta hän on työläs. Minua on alkanut häiritä tilanne, josta olen tässä kertonut. Eli lapsen äidin asenne. Ja "röyhkeys". Ja se että vastavuoroisuutta ei ole.
Äiti sanoo, että heille voi tulla myös leikkimään, mutta kun lopulta suoraan kysyn, että sopiiko että tulee vaikka tänään, niin tilanne kääntyykin niin että äiti tarjoaa lastaan aina meille "leikkimään".
Se olisi ok. jos lapsi ei ollisi niin työläs. Mutta on kovin työläs.

Joku vastasikin jo hyvin. Analysoin liikaa. Pitää kylmästi vain ajatella omaa etuaan. Ja käännyttää jatkossakin ovelta, silloin kun ei sovi. Eikä kutsua työlästä lasta ollekaan. Varsinkaan kun vastakutsut ovat tiukassa...
 
jkljkm, ehdotuksesi on hyvä, yrittää opetaa lasta tavoille. Mutta en jaksa ryhtyä urakkaan. Siksi koska äidilleen tuollainen "röyhkeä" käytös on luonteenomaista ja tavallista. Niin monessa, monessa asiassa.
Voisin luetella kymmeniä tilanteita... siis miten tuo äiti ei ota huomioon muita ihmisiä, vaan itsensä. Ei ota huomioon muita lapsia, vain itsensä ja oman lapsensa.
Tuo kuokkiminen on yksi esimerkki. Kun oli sovittu että se syntympäiväsankarin äiti kutsuu vain sen oman lapsen ryhmän, niin miltä tuntui muiden ryhmien lapsista, kun yksi sitten toisesta rymästä olikin synttäreillä, siis tämä jonka äitisä vei sinne kuokkimaan kutsumatta.

Jne. jne. Minusta ei ole opettamaan itsestäänselvyyksiä tuolle lapselle. Olen tyrmistynyt tuosta "röyhkeydsstä". Toivottavasti joku muu naapureista hoitaa homman. : )
 
Minä pamauttaisin asiat joista en pidä, suoraan päin äidin näköä. Röyhkeät ihmiset eivät oikein muuten tunnu oppivan, ikävä kyllä. Eivätkä sitten myöskään pidä siitä, ettei asiat enää sujukaan aivan heidän pillinsä mukaan kuten on ollut tapana :saint:

Mutta ehkäpä joskus menee jotakin jakeluun. Jos tarpeeksi moni samasta aiheesta avautuu.
EHKÄ.
 

Yhteistyössä