Mitä mieltä olen ensi vuoden kotona vai menenkö töihin?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
3 päiväkoti-ikäistä lasta, joista vanhin menee eskariin. Kahdella vanhimmalla lapsella on paljon puhevaikeuksia, joten he käyvät erityislapsina pk:ssa. Heillä on paljon kaikenlaisia erityismenoja ja kuskaamisia mm. puheterapeutti, sairaalan lisätutkimukset ja kokouksia.

Mietin onko järkeä mennä töihin vai olla vielä vuosi pienimmän kanssa kotona? Isommat ovat vähän lyhyemmän päivän päiväkodissa. En tiedä saanko töitäni kunnolla tehtyä, jos viikoittain on jotain ylimääräistä menoa enkä pysty tekemään lyhennettyä työpäivää.

Mitä tekisitte?
 
jäisin kotiin, jos se vain on mitenkään mahdollista. pärjäät itse henkisesti paremmin kun olet lapsillesi läsnä eikä työkiireet ja -huolet stressaa sinua. lapset on niin vähän aikaa pieniä.

anna aikaa heille ja itsellesi niin pärjäätte kaikki paremmin!
 
Minulla on vammainen lapsi, jolla oli viikottaisia terapioita jopa neljä. Lisäksi on pari muuta lasta. Menin töihin, kun vanhin lapsi oli eskarissa ja nuorin oli 2 v 8 kk. Terapiat ovat järjestyneet päiväkodissa tai taksilla (ilman avustajaa) on menty terapeutin luo. Minulle tämä oli hyvä ratkaisu. Lapsilla oli kiva päiväkoti, joten päivän aikana lasten asioista ei tarvinnut huolehtia. Oman jaksamisen kannalta töissä käynti oli minulle parempi vaihtoehto.

Minä jäisin kotiin, jos nuorin on vielä alle 2-vuotias. Mutta jos on jo vanhempi, niin töitäkin voisi harkita. Riippuu tietysti siitäkin, millaista työtä teet ja miten terapiat voidaan järjestää.
 

Yhteistyössä