Mitä mieltä olet tästä?

["aloittaja"]

Ystävälläni on neljä lasta. Minulla on kaksi. Olen itsekin hyvällä omallatunnolla käyttänyt äitiysvapaat ja ollut myös hoitovapaalla lasten ensimmäiset vuodet. Minusta on hyvä tukea lasten kotihoitoa, myös jos olisi mahdollista tukea pienten lasten pienryhmähoitoa tms, antaisin mieluusti veroeuroni tarkoitukseen. En siis ole lapsiperhe-etuuksia vastaan.

Ystäväni on äkäinen, kun tulot kuuden hengen perheessä jäävät pieniksi. Itse hän on kotona pienimmän takia, kuten hän sanoo, vakituinen työ hänellä kuitenkin olisi. Lasten isä on myös kotona, työttömänä. Kehkeytyi keskustelua siitä, että ystäväni mielestä heille (ja muille isoille perheille) pitäisi maksaa lisää. Kuulemma tämän neljännen lapsen jälkeen on rahallinen pakko mennä takaisin töihin, vaikka lisälapset olisivat toivottuja. Ystävä katsoo siis tulevansa yhteiskunnan taholta väärin kohdelluksi.

Kinaa syntyi siitä, että en millään osaa olla samaa mieltä. Kotiäidin leipä ei ole leveä, mutta jos se olisi, kuka hitto muka enää töihin menisi? Viipyisin minäkin kotona, jos rahallisesti tulisimme toimeen. Valtionkassa ei kuitenkaan ole pohjaton ja raha hupenee, jos jokainen kökkii kotona tukien varassa.

Minun nähdäkseni kotimainen sosiaaliturva mahdollistaa lähes kenelle tahansa perheenlisäyksen. Mutta se ei voi olla olemassa sitä varten, että sen turvin jokainen voisi perheensä kokoa kasvattaa rajoittamattomasti. Suurperheet ovat heidän etuoikeutensa, joilla on varaa perheensä elättää, tahi jotka tyytyvät siihen laihaan valtion tarjoamaan leipään.

Ystävän mielestä hän on veronmaksaja siinä kuin muutkin, mutta kolmen vuoden työuralla ei millään ole maksettu niin paljoa veroja, että heidän kuuden hengen perheensä saisi monien, monien vuosien vain "omansa takaisin". Minun mielestäni kelan etuuksista menevä vero ei ole varsinaisesti tulo- vaan lahjavero. Etuus tulee tavallaan ilmaiseksi, sillä ei ole määritelty, paljonko tuottavaa työtä sen saadakseen pitää tehdä.

Kuten sanottu, minusta kotiäiti (tai -isä) on ilman omia säästöjä todella ahtaalla, mutta valinta on oma. En kiristäisi etuusjärjestelmää, mutta en myöskään ole kärkäs sitä kritisoimaan. Minusta ystävällänikin on varteenotettava vaihtoehto: jättää työtön isä kotiin lasten kanssa ja mennä itse töihin. Tämä ajatus tekee kuitenkin minusta itsekkään paskiaisen, joka on kateellinen, kun meillä on ollut varaa "vain" kahteen lapseen.

 

["mama"]

Olen kanssasi samoilla linjoilla mutta se asia minusta on erittäin epäreilua saman maan kansalaisille että toisissa kunnissa maksetaan kuntalisää ja toisissa ei. Tuet pitäisi olla ihan kaikille samat.

 

["vieras"]

Todennäköisesti on kuitenkin niin, että ystäväsi palkka jää pienemmäksi kuin etuudet ja silti joutuu hakemaan sossusta. Eli siksi ei ole innokas palaamaan töihin.

 

["äitix3"]

[QUOTE="mama";25015027]Olen kanssasi samoilla linjoilla mutta se asia minusta on erittäin epäreilua saman maan kansalaisille että toisissa kunnissa maksetaan kuntalisää ja toisissa ei. Tuet pitäisi olla ihan kaikille samat.[/QUOTE]

Tuo minuakin ärsyttää. Ihmeellistä et noin voi edes olla!

Ja sitten toisaalta täällä maksetaan kyllä kuntalisää yksityisen hoidon tukeen, miksi ihmeessä?

 

["Kerttu"]

Joo, kyllä se niin on, että jokaisen tulisi elättää oma perheensä. Ei taitaisi olla vanhempia, jättäisivät selliasen edun käyttämättä jos lasten kotihoidosta maksettaisiin pitkään iso summa. Kotihoidon kuntalisää tulisi minunkin mielestäni maksaa kaikissa kunnissa saman verran. Miksi ystäväsi perheessä on neljä lasta, onko mies ollut pitkään työtön? Totta kai se on jonkun käytävä töissä eli jos ei hänen miehensä niin sitten ystäväsi.

 

[emppu75]

joiltakin osin samaa mieltä ap:n kanssa, se töihin, jolla töitä ja suurperheen isi voi hoidella lapsia kotona, jos lapset halutaan kotona pitää... kuntalisää pitäisi mielestäni maksaa jokaisessa kunnassa saman verran, jos yleensä maksetaan...

 

["aloittaja"]

Sen aikaa, mitä mies on ollut kuvioissa, eli kauan, hän on ollut pätkätyössä tai työtön. Se ei liene yksinomaan hänen ongelmansa nykyään. Lapset ovat kaikki toivottuja, ystäväni haaveena on suurperhe, tosin en tiedä, miten suuri sen sitten pitäisi olla.

Ilmeisesti kuitenkin ystäväni työhönmeno lisäisi perheen tuloja, muutenhan hän jäisi kotiin uutta vauvaa yrittämään. Joskus aiemmin on ollut puhetta, että raha ei ole hänelle tärkeä asia, kun taas minä myönnän sen vain tiettyyn pisteeseen asti. Rakkaus on uusia merkkifarkkuja tärkeämpää, mutta jos ruoka on loppu, asian korjaa vain raha, pelkkä rakkaus ei riitä. Ilmeisesti kaveri törmää parasta aikaa juuri tuohon ongelmaan. Aika rassaava tilanteen pitää olla, että hän käy haukkumaan minua jutustelun päätteeksi.

 

["vieras"]

Tuet, etuudet ja palkat ovat sellaisia aiheita, että jos on toisen kanssa eri mieltä, niin on usein fiksumpaa välttää koko aihetta. Kaverini valitti opiskelijana, miten vähän sai rahaa - ei kuitenkaan halunnut tehdä töitä, koska ei tykännyt mistään työstä. Nyt opettajana valittaa, että saa liian pientä palkkaa.