Mitä mieltä olette siitä jos nainen on 6-7cm miestä pidempi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kysymys
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Joku alkukantainen vaisto, mutta en ole koskaan kattonut lyhyitä miehiä. Siis omaan makuun kuuluu pitkä äijä (mies 192 cm). Ehkä se juontaa juurensa johonkin kivikauteen, jolloin koolla on voinut olla jotain merkitystäkin... Sitä haluaa tuntea itsensä pieneksi miehen rinnalla tmv. :D

Mutta voin hyvin kuvitella, että kokoero vois olla toissijainen asia, jos muuten naksahtaa täysillä, ei ole vain omalle kohdalle sattunut.
 
Ei herätä mitään tunteita. Mä olen kokonaisen sentin miestäni lyhyempi ja käytän usein korkokenkiä joilla olen reippaasti miestäni pitempi. Minulle miehen pituus ei ole ominaisuus, jolla olisi juurikaan merkitystä (160+ on hyvä :) )
 
Ihailen sitä miestä, kun sillä on rautainen itsetunto. Jotkut kuvittelee, että sillä on jotain merkitystä, jos nainen on pidempi, mutta mies, joka seurustelee selkeästi pidemmän naisen kanssa viis välittää ympäristön turhista mielipiteistä.
 
Ennen en katsellutakaan lyhyitä miehiä ja ajattelin etten semmoista itselleni huolisi. Mieli muuttui kun tapasin nykyisen avokkini. Ollaan saman pituisia ja itse viihdyn useinkin korkeissa koroissa, jolloin pituusero tulee selvästi. Ei häiritse enää ollenkaan. Enkä ole jaksanut miettiä miltä muiden silmään näyttää :D
 
Me ollaan myös mieheni kanssa tällaisia "pikkuihmisiä", minä 164cm ja mies sentin pidempi. Kun pidän (ja se on lähes aina) korkkareita, olen miestäni pidempi.

Ennen meidän suhdetta ja suhteen alussakin vielä asia mietitytti joskus, mutta nykyään (yhdessä oltu 7v) se ei haittaa yhtään. On vain mukavaa, että mahdutaan molemmat hyvin "pieniin tiloihin", esim. samalle muhkealle nojatuolille istumaan tai paljon pitkiä lentoja tehneinä, hyvin sinne lentokoneistuimien taakse i"han miten sattuu" -asentoihin...

Jännä juttu on se, että omassa lapsuudenperheessäni isäni on yli 180 senttinen ja jostakin syystä meillä aina puhuttiin, että miehen PITÄÄ olla pitkä! Paras ystäväni sanoi aina (ennen), että lyhyet on "kanantaluttajia"... Sitten kuvioihin tuli tosiaan tämä nykyinen mieheni. Sen verran ovat sentään älynneet, että yhtään kommenttia eivät ole pituudesta sanoneet.... MUTTA...
minun miehenipä onkin Pieni SUURI Mies :)
 
Ajattelen, että siinä vaaditaan molemmilta aika hyvä itsetunto. Itselläni yksi pitkä parisuhde lopulta kaatui osittain siihen, että oma itsetuntoni ei kestänyt olla isompi kokoinen kuin mitä mies oli. Olimme lähes samanmittaiset, mutta minä olin tukavempi. Alkoi vähitellen tuntumaan äärimmäisen epänaiselliselta. Miestä samankokoisuutemme ei haitannut, mutta toisaalta eipä hän minua kehunutkaan koskaan kauniiksi, naiselliseksi jne. Aloin tuntemaan itseni ihan norsuksi - itsetunto romahti.

Ystäväni on ainakin 15cm pidempi kuin miehensä ja painaakin varmasti kaksi kertaa enemmän ja kieltämättä tilanne on herättänyt ajatuksia mielessäni, mutta koskaan en ole tietenkään sanonut sanaakaan ystävälleni asiasta. Kai se on vain rakkautta sitten - ei se koko kaikkea määrää.
 
No ei oikeastaan mitään, tiedän muutamia pariskuntia joissa nainen on pidempi muten oo asiaa oikeastaan aikaisemmin edes ajatellut.

Mä oon itse niin lyhyt että omalla kohdalla tuo ei olis mahdollista ellen sit olis jonkun lyhytkasvuisen kanssa mutta mikäs siinäkään jos muuten tykkäis :D
Ja mä kyllä tykkään pitkistä (180cm+) miehistä.
 
No en mitään. Olen seurustellut useiden itseäni lyhyempien kanssa.
Kaikissa miehissä on ollut jotain ihan muuta vikaa, joten vähiin kävisi vaihtoehdot, jos pituuden perusteella karsisi.
 

Yhteistyössä