Mitä mieltä olette tälläsestä?

[palautetta kiitos]

Tulevalle vauvalle miettiny seuraavaa juttua,kuulostaa hurjan oudolle mutta mietin lapsen tulevaisuutta.

Miehen kanssa ihan suomalaisia,ei siis mitään sellasia "siteitä" ulkomaille tai vieraaseen kieleen,mutta ollaan mietitty että mies puhuu englantia ja minä suomea vauvalle.
Lapsesta tulis pienestä pitäen siis kaksikielinen ja aikanaan englanninkieliseen tarhaan yms..

Tulevaisuutta ajatellen nyt kun ollaan EU:ssa ja olishan se hyödyllistä osata sujuvasti muitakin kieliä kuin vain sitä omaa.

Onko tää ihan piposta vedetty ajatus?Mies puhuu todella hyvin englantia ja osaa sitä erinomaisesti

 

[vieras]

Joidenkin tutkimusten mukaan lapselle kannattaa puhua vain omaa äidinkieltään.

 

[vieras]

Ei, ei ja ei... Toisen pitää olla syntyperäinen puhuja, ei mikään koulu-työpohjalta puhuttu englanti toimi lapsen kasvattamisessa kaksikieliseksi. Sanavarasto voi olla hyvä ja kieliopinkin voi tuntea, mutta tarvitaan erilaista kielen tuntemusta, jotta sillä voi ilmaista myös tunteitaan. Jani Sievinen vouhkas tätä samaa silloin, kun edellisen liiton lapset syntyivät, ja silloin monenmoiset asiantuntijat tyrmäsivät ajatuksen. Panostakaa mieluummin siihen, että laitatte lapsen vieraskieliseen päiväkotiin/kielikylpyyn tms. tai sitten ala-asteiässä jo kaksi kieltä kouluohjelmaan.

 

[vieras]

Luultavasti lapsen puheen kehitys tulee ainakin viivästymään tuollaisen takia. Miksei lapsi voi opetella kieliä vasta tarhassa tai koulussa?

 

[Kyy]

Varmasti hyödyllistä, jos englanti on kuin toinen äidinkieli miehellesi. Ei siis rajoita kommunikaatiota vauvan ja myöhemmin lapsen kanssa.

 

[asiantuntija]

Ei, ei ja ei... Toisen pitää olla syntyperäinen puhuja, ei mikään koulu-työpohjalta puhuttu englanti toimi lapsen kasvattamisessa kaksikieliseksi. Sanavarasto voi olla hyvä ja kieliopinkin voi tuntea, mutta tarvitaan erilaista kielen tuntemusta, jotta sillä voi ilmaista myös tunteitaan. Jani Sievinen vouhkas tätä samaa silloin, kun edellisen liiton lapset syntyivät, ja silloin monenmoiset asiantuntijat tyrmäsivät ajatuksen. Panostakaa mieluummin siihen, että laitatte lapsen vieraskieliseen päiväkotiin/kielikylpyyn tms. tai sitten ala-asteiässä jo kaksi kieltä kouluohjelmaan.

Beesi tähän!

 

[vieras]

Jokaisen pitäisi puhua lapselleen omaa äidinkieltää eri asia kaksikieliset perheet.Voi olla myöhemmin vaikeuksia

 

[Cassyput]

En suosittele, jos englanti ei ole miehesi äidinkieli.

 

[vieras]

Saattaa tulla puolikielinen kielipuoli. Isä joutuu kuitenkin puhumaan Suomea lapsen kuullen useissa tilanteissa ja se sotkee koko jutun. Olisi eri asia, jos jompikumpi olisi todella vieraskielinen ja puhuisi aina sitä "toista" kieltä.

 

[muuttanut]

Tuttuni harrastaa tuota lapsensa kanssa. Asuvat silloin ulkomailla kun lapsi synty ja edelleen tekevät vaikka ovat jo asuneet pitemmän aikaa suomessakin. Kovin oudolta vaikuttaa toisinaan. Mut olen vaan ajatellu et kukin tavallaan.

 

[vieras]

Ei, ei ja ei... Toisen pitää olla syntyperäinen puhuja, ei mikään koulu-työpohjalta puhuttu englanti toimi lapsen kasvattamisessa kaksikieliseksi. Sanavarasto voi olla hyvä ja kieliopinkin voi tuntea, mutta tarvitaan erilaista kielen tuntemusta, jotta sillä voi ilmaista myös tunteitaan. Jani Sievinen vouhkas tätä samaa silloin, kun edellisen liiton lapset syntyivät, ja silloin monenmoiset asiantuntijat tyrmäsivät ajatuksen. Panostakaa mieluummin siihen, että laitatte lapsen vieraskieliseen päiväkotiin/kielikylpyyn tms. tai sitten ala-asteiässä jo kaksi kieltä kouluohjelmaan.

Beesi tähän!

kielenopettaja olen täysin samaa mieltä, ehdoton ei =)

 

[Kaksikielisen äiti]

Höpönlöpö. Jos miehesi puhuu natiivin tasoisesti englantia, niin go for it! Muille lasten kuullen saa tottakai miehesi puhua suomeakin, mutta johdonmukaisuus säilytettävä, eli isä puhuu lapselle aina englantia, äiti suomea.

 

[halipupu]

Peesi edellisille, natiivi pitää olla, jotta olisi lapselle hyötyä. Enganninkieliseen leikkikouluun toki voitte lapsen laittaa ja kotona puhua hyvää suomea molemmat.

 

[v]

Noooo... periaatteessa kuullostaa ihan hyvältä idealta, mutta kuinka se käytännössä toimisi... en oikein usko siihen...

 

[vieras]

Höpönlöpö. Jos miehesi puhuu natiivin tasoisesti englantia, niin go for it! Muille lasten kuullen saa tottakai miehesi puhua suomeakin, mutta johdonmukaisuus säilytettävä, eli isä puhuu lapselle aina englantia, äiti suomea.

Mutta mikäs sitten on se "natiivin taso" ja kuka sen määrittää? Väittäisin, että ilman useamman vuoden oleskelua ko. maassa ei olla riittävällä tasolla.

 

[höh]

Aivan päätön ajatus. Englantia oppii kaikki Suomessa ihan vaan elämällä normaalisti ja koulussa. Eri asia jos opettaisitte saksaa, ranskaa, venäjää..

 

[Kaksikielisen äiti]

Ja edelliseen lisään kuitenkin, että jos miehesi englanti on "erinomainen" enemmänkin työmielessä, mutta ei välttämättä natiivin tasoa, niin harkitsisin kunnolla. Moni lapsi on oppinut kielen silti menemällä vieraskieliseen päiväkotiin ja jatkamalla siitä eteenpäin esim. engl. koulussa.

 

[vieras]

Nykypäivänä kannattaisi ennemminkin kannustaa lapsia opiskelemaan saksaa, ranskaa ja venäjää - englantia oppii jokainen väistämättä, mutta näiden "harvinaisempien" kielten taitajista on työelämässä todellinen pula. Erikoisemman kielen osaaminen on tapa erottua muista työnhakijoista, englannin hyvä osaaminen on perusedellytys, joka ei ole mitenkään erityistä. Asian vierestä mutta kumminkin...

 

[ä]

Höpönlöpö. Jos miehesi puhuu natiivin tasoisesti englantia, niin go for it! Muille lasten kuullen saa tottakai miehesi puhua suomeakin, mutta johdonmukaisuus säilytettävä, eli isä puhuu lapselle aina englantia, äiti suomea.

Mutta mikäs sitten on se "natiivin taso" ja kuka sen määrittää? Väittäisin, että ilman useamman vuoden oleskelua ko. maassa ei olla riittävällä tasolla.

Niin, se onkin ihan hyvä kysymys, onko ap:n miehellä oikeasti vastaavanlaista käyttökokemusta kielestä?

 

[Cassyput]

Ihminen ei koskaan pysty ilmaisemaan tunteitaan toisella kielellä samalla skaalalla kuin äidinkielellään. Vaikka osais kuinka hyvin.

 

[Myy-80]

En usko, että tollasesta haittaa olis... Tuttavaperheen mies on tanskalainen ja puhuu lapsille omaa äidinkieltään. Perheen äiti on suomalainen ja puhuu lapsille suomea. Vanhemmat puhuvat keskenään enimmäkseen englantia. Lasten puheen kehitys on edennyt ihan normaalisti ja vaihtavat puhekieltään sujuvasti. Jos siis kielitaito on hyvä, tuskin on merkitystä onko kyseessä oma äidinkieli vai opittu. Rohkeesti vaan.

 

[vieras]

Tuttavaperheen mies on tanskalainen ja puhuu lapsille omaa äidinkieltään. Perheen äiti on suomalainen ja puhuu lapsille suomea.

Mutta kumpikin puhuu omaa äidinkieltään. Se on ihan ok.
Tässä taas ei ollut kyse sellaisesta tilanteesta.

 

[v]

En usko, että tollasesta haittaa olis... Tuttavaperheen mies on tanskalainen ja puhuu lapsille omaa äidinkieltään. Perheen äiti on suomalainen ja puhuu lapsille suomea. Vanhemmat puhuvat keskenään enimmäkseen englantia. Lasten puheen kehitys on edennyt ihan normaalisti ja vaihtavat puhekieltään sujuvasti. Jos siis kielitaito on hyvä, tuskin on merkitystä onko kyseessä oma äidinkieli vai opittu. Rohkeesti vaan.

No todellakin on merkitystä onko opittu vai äidinkieli! Ja esimerkkitapauksessasi nimenomaan molemmat puhuvat lapsille äidinkieltään, eli ihan eri juttu kyseessä. Miksi ihmeessä pitää tavoitella erikoisuutta tällä tavalla, kun lapsi saa paljon paremman kielitaidon jollain muulla tässä ketjussakin esitetyllä tavalla (päiväkoti, kielikylpy jne.)?!

 

[EI]

No ei missään nimessä! Saattaa äkkiseltään kuulostaa helpolta idealta ja toimivalta. Mutta mietis kun ne tilanteet lapsen kans ei ole työtä tai puhumista vaan.. Siinä pitää tunteet olla mukana, ja tunnekieli on usein se äidinkieli eikä siihen auta osata toista kieltä edes kiitettävästi jos ei ole äidinkieli.
Lapsen kans tilanteet on nopeita, tunteita täynnä ja vaihtuvia. Se kieli mitä lapselle puhut on tultava sydämestä, ei siihen riitä että osaat sitä.

 

[ei]

Ei kannata puhua kahta kieltä, varsinkaan jos englanti ei edes ole äidinkieli. Lapsi ei osaa sitten kumpaakaan kieltä täydellisesti.