Mitä mieltä olette tästä mun ja miehen viime öisestä keskustelusta...?

[dana]

Lapsi 3v oli kuumeessa (nukkumaan mennessä lähes 39 ja lääke annettu tuntia ennen unille menoa), me vanhemmat mentiin nukkumaan klo 23, minä heräilin vähän väliä lapsen ähinään ja höpötykseen (unissaan sekoili). Sitten klo 2.39 juuri kun nukahdin, heräsin taas ja kuulin kun lapsi itkee ja huutaa selvästi "isiii, tule tänne", huusin hänelle että äiti tulee niin vastaus kuului "eiku isi!".

Keskustelu miehen kanssa (aika lailla sanasta sanaan):

Minä: Herätys, Kaisa huutaa isiä. Äiti ei kelpaa.
Mies: Mitä vittua, mene sinä sinne, mä en jaksa. On aamulla töihin meno.
(Kävin lapsen huoneessa ja äiti ei tod. kelvannut, en tiedä miksi.)
Minä: Kaisa haluaa isin ja itku yltyy vaan. Sitä paitsi kyllä minäkin menen aamulla töihin!
Mies (tosi äkäisenä): Saatana, on se nyt kumma kun ei saa nukkua!
Minä: Anteeksi, en minä sille voi mitään, että Kaisa on hereillä ja haluaa isin sinne.
(Mies menee kiroillen lapsen huoneeseen.)
Minä: Onko Kaisalla kuumetta?
Mies: On. Tosi kuuma iho.
Minä: No annatko lääkettä?
Mies: Ei se tarvii. Anna sit aamulla.
Minä: No jos on kuumetta niin olisi hyvä antaa nyt, kun on kuitenkin hereillä.
Mies: Voi saatana, eikö se jouda ottaa aamuun. Mä haluan nukkua.
Minä: Onko sillä kuumetta?
Mies: Ei oo.
Minä: No justhan sanoit että on.
Mies: No on sillä mutta en jaksa antaa kun pitäs päästä nukkumaan. Kyllä se Kaisa pärjää yön, vaikka on kuumetta.
(Minä hermostuin ja kävelin lapsen huoneeseen.)
Minä: Mene sinä siitä pois ja anna minun hoitaa tämä.
Lapsi: Äiti antaa lääkettä, paha olo.

Mies poistuu kiroillen ja ovia paiskoen nukkumaan. Minä mittaan kuumeen (39,8 astetta) ja annan kuumelääkkeen, lapsi nukahtaa melkein heti ja itse jään valvomaan vähäksi aikaa lapsen vierelle ja nukun koiranunta loppuyön lapsen huoneessa lattialla.

Sellainen kohtaus oli meillä viime yönä... En ymmärrä miksi mies ei välitä lapsestaan sen vertaa, että voisi mennä käymään lapsen luona, kun lapsi nimenomaan isänsä sinne haluaa. Päiväaikaan kuitenkin on mielestäni hyvä isä. Mies on äkäinen kuin karhu, jos minä hänet yöllä herätän ja vakiovastauksena tulee 1) väsyttää, 2) on aamulla töitä ja 3) antaa olla, ei lapsi tarvii apua... Se on mun mentävä lähes aina, tai sitten tulee tällainen kohtaus. Kyllä muakin väsyttää, varsinkin kun mä oon herkkäuninen ja just nukahtanut. On mullakin aamulla aikainen herätys töihin mutta ei mies siitä välitä.

Onko tuollainen normaalia käytöstä miehillä? Olinko minä väärässä?

 

[4n äiti]

no ei meillä tollasta ole. oisko ihan hyvä keskustella miehen kanssa tästä, eikä ruotia netissä. me kun olemme kaikki yksilöitä ja unenpuute vaikuttaa ihmisiin niin eri tavoin.

 

[normia oli]

Kyllä mäkin olen ärtynyt jos mut kesken unien revitään ylös.Mä olisin sanonu lapselle että isi nukkuu ja äiti on tässä nyt ja annetaan isin nukkua.

 

[ap]

no ei meillä tollasta ole. oisko ihan hyvä keskustella miehen kanssa tästä, eikä ruotia netissä. me kun olemme kaikki yksilöitä ja unenpuute vaikuttaa ihmisiin niin eri tavoin.

On me keskusteltu, mutta ei se muuta mitään. Sama jatkuu. Mies sanoo, että tarvii unta enemmän kuin minä (mistä se sen tietää...). Tuntuu, että välittää vain itsestään (yöaikaan). Ajattelin nyt vain täällä kysyä onko tää outoa muiden mielestä vai onko muillakin samanlaista.

 

[ap]

Kyllä mäkin olen ärtynyt jos mut kesken unien revitään ylös.Mä olisin sanonu lapselle että isi nukkuu ja äiti on tässä nyt ja annetaan isin nukkua.

Ai, tarkoitatko sitä että sen on oltava AINA äiti kun isin pitää antaa nukkua?

 

[äö]

Ymmärrän miestäsi sikäli, että itse olen kuin perseelle ammuttu karhu, jos minut herätetään keskellä yötä. Lasten myötä lempeyttä on tullut ja en toimisi kuten miehesi. Mutta miehet kai edelleen olettaa, että äiti hoitaa nämä sairaat lapset.

 

[x]

Meillä aivan samanlaista. Ja tätä jatkunut yli kolme vuotta. Jos en mene, niin sitten ei mene kukaan. Siinä sitä sitten olisi huudatusunikoulu.

Mies yrittää selittää, että hän tarvii unensa. Ei auta, vaikka minä yritän sanoa, että niin minäkin. Miehellä on vaihtoehto, minulla ei.

 

[Milla]

Tottakai on ärtynyt, tai ainakin minä olen ihan helvetin kiukkuinen, jos herätetään kesken unien. Mikä on normaali ja mikä ei...ehkä ei kannattaisi kaikki miehen lauseita niin syvällisesti pohjia ääriään myöten, varsinkaan tuollaisessa tilanteessa tapahtuvia...tai leimata häntä nyt huonoksi isäksi yöllisen vuoksi.
Kyllä mä suosittelen ihan juttelemaan hänen kanssaan. Että sua jäi vaivaamana tällainen.

 

[Aurinkokunta]

Mie aattelisin niin, että jos jompikumpi kuitenkin sit aamulla jäi lapsen kanssa kotiin, niin ois voinut hoitaa yölläkin lasta.
Jos molemmat menee töihin, niin sit yöllä nousee se, kumpi on kärsivällisempi, kumpi herää ensin tai jotenkin niin - suotta kuitenkaan molemmat valvoo, valvottais sit ennemmin vaikka puoliks se yö, jos tarve vaatii.

Mie voin olla julmakin, mutta en oikein sellaista ymmärrä, että oli se lapsi terve tai sairas, niin pomputellaan (siis lapsi "vaatii" ) äiti-isi-ei kun äiti-tai sittenkin ehkä isi...

 

[vieras]

Meillä mies valvoo yleensä koko yön jos lapset ovat kipeitä. Minä tarvitsen enemmän unta, mies tulee toimeen vähemmällä vaikka käykin töissä.

 

[?]

no ei meillä tollasta ole. oisko ihan hyvä keskustella miehen kanssa tästä, eikä ruotia netissä. me kun olemme kaikki yksilöitä ja unenpuute vaikuttaa ihmisiin niin eri tavoin.

On me keskusteltu, mutta ei se muuta mitään. Sama jatkuu. Mies sanoo, että tarvii unta enemmän kuin minä (mistä se sen tietää...). Tuntuu, että välittää vain itsestään (yöaikaan). Ajattelin nyt vain täällä kysyä onko tää outoa muiden mielestä vai onko muillakin samanlaista.

Oletko sä töissä?

 

[Jehnny Tightlips]

Jos nyt ymmärsin oikein, niin sinä olit tuossa tilanteessa kuitenkin jo hereillä ja mies nukkui, joten isän herättäminen tuossa kohtaa ei olisi ollut välttämätöntä.

 

[kuka jäi kotiin?]

kukas teillä sitä kuumeista lasta sit jäi kotiin hoitamaan, jos molemmat menossa aamulla töihin?

meillä hoitaa se lapsen, joka herää (yleensä se olen minä) ellei sitten mies ole jäämässä lapsen kanssa kotiin sairaspäivää viettämään

 

[toinen vieras]

Kyllä mäkin olen ärtynyt jos mut kesken unien revitään ylös.Mä olisin sanonu lapselle että isi nukkuu ja äiti on tässä nyt ja annetaan isin nukkua.

Ai, tarkoitatko sitä että sen on oltava AINA äiti kun isin pitää antaa nukkua?

no mä olen niin kiltti, että jos jo heräisin, niin menisin hoitamaan enkä herättäis toista. niin mun mieskin tekee, jos mä satun nukkumaan sikeämmin...

 

[normia oli]

Kyllä mäkin olen ärtynyt jos mut kesken unien revitään ylös.Mä olisin sanonu lapselle että isi nukkuu ja äiti on tässä nyt ja annetaan isin nukkua.

Ai, tarkoitatko sitä että sen on oltava AINA äiti kun isin pitää antaa nukkua?

No mä en jaksais tuhlata energiaani väsyneenä siihen tappeluun kumpi sen lapsen rauhoittaa.Sä olet noussut yöllä,mene siis päivällä nukkumaan kun lapsikin nukkuu.Mies menee sentään töihin.

 

[minä]

Itse olen aivan hiiltynyt yöheräilystä, jos sille ei ole oikeaa syytä. Ja mielestäni se, että toinen on jo hereillä lapsen luona, mutta lapsi kiukuttelee ja haluaa toisen vanehemman, ei ole syy herättää toista uniltaa.
Minulta ainakin pääsisi ärräpäitä. Kyllä ne lapset osaavat vanhempiaan pompottaa, jos siihen lähtee mukaan.

 

[äö]

no ei meillä tollasta ole. oisko ihan hyvä keskustella miehen kanssa tästä, eikä ruotia netissä. me kun olemme kaikki yksilöitä ja unenpuute vaikuttaa ihmisiin niin eri tavoin.

On me keskusteltu, mutta ei se muuta mitään. Sama jatkuu. Mies sanoo, että tarvii unta enemmän kuin minä (mistä se sen tietää...). Tuntuu, että välittää vain itsestään (yöaikaan). Ajattelin nyt vain täällä kysyä onko tää outoa muiden mielestä vai onko muillakin samanlaista.

Oletko sä töissä?

No, vaikea vastata, koska jos meillä on lapsi sairas, niin minä menen ja hoidon, koska itse tahdon. Mies voi rauhassa nukkua. Mies osallistuu kuitenkin muuten mielestäni hienosti lastenhoitoon. Ja jos lapsi ehdottomasti vaatisi isän,niin kaipa hän mensisi, mutta minä siellä huoneessa loppuyön nukkuisin.Koska olen lasten sairastelujen suhteen hermoherkkä ja haluan hoitaa ne itse.

 

[hm]

Lapsi 3v oli kuumeessa (nukkumaan mennessä lähes 39 ja lääke annettu tuntia ennen unille menoa), me vanhemmat mentiin nukkumaan klo 23, minä heräilin vähän väliä lapsen ähinään ja höpötykseen (unissaan sekoili). Sitten klo 2.39 juuri kun nukahdin, heräsin taas ja kuulin kun lapsi itkee ja huutaa selvästi "isiii, tule tänne", huusin hänelle että äiti tulee niin vastaus kuului "eiku isi!".

Keskustelu miehen kanssa (aika lailla sanasta sanaan):

Minä: Herätys, Kaisa huutaa isiä. Äiti ei kelpaa.
Mies: Mitä vittua, mene sinä sinne, mä en jaksa. On aamulla töihin meno.
(Kävin lapsen huoneessa ja äiti ei tod. kelvannut, en tiedä miksi.)
Minä: Kaisa haluaa isin ja itku yltyy vaan. Sitä paitsi kyllä minäkin menen aamulla töihin!
Mies (tosi äkäisenä): Saatana, on se nyt kumma kun ei saa nukkua!
Minä: Anteeksi, en minä sille voi mitään, että Kaisa on hereillä ja haluaa isin sinne.
(Mies menee kiroillen lapsen huoneeseen.)
Minä: Onko Kaisalla kuumetta?
Mies: On. Tosi kuuma iho.
Minä: No annatko lääkettä?
Mies: Ei se tarvii. Anna sit aamulla.
Minä: No jos on kuumetta niin olisi hyvä antaa nyt, kun on kuitenkin hereillä.
Mies: Voi saatana, eikö se jouda ottaa aamuun. Mä haluan nukkua.
Minä: Onko sillä kuumetta?
Mies: Ei oo.
Minä: No justhan sanoit että on.
Mies: No on sillä mutta en jaksa antaa kun pitäs päästä nukkumaan. Kyllä se Kaisa pärjää yön, vaikka on kuumetta.
(Minä hermostuin ja kävelin lapsen huoneeseen.)
Minä: Mene sinä siitä pois ja anna minun hoitaa tämä.
Lapsi: Äiti antaa lääkettä, paha olo.

Mies poistuu kiroillen ja ovia paiskoen nukkumaan. Minä mittaan kuumeen (39,8 astetta) ja annan kuumelääkkeen, lapsi nukahtaa melkein heti ja itse jään valvomaan vähäksi aikaa lapsen vierelle ja nukun koiranunta loppuyön lapsen huoneessa lattialla.

Sellainen kohtaus oli meillä viime yönä... En ymmärrä miksi mies ei välitä lapsestaan sen vertaa, että voisi mennä käymään lapsen luona, kun lapsi nimenomaan isänsä sinne haluaa. Päiväaikaan kuitenkin on mielestäni hyvä isä. Mies on äkäinen kuin karhu, jos minä hänet yöllä herätän ja vakiovastauksena tulee 1) väsyttää, 2) on aamulla töitä ja 3) antaa olla, ei lapsi tarvii apua... Se on mun mentävä lähes aina, tai sitten tulee tällainen kohtaus. Kyllä muakin väsyttää, varsinkin kun mä oon herkkäuninen ja just nukahtanut. On mullakin aamulla aikainen herätys töihin mutta ei mies siitä välitä.

Onko tuollainen normaalia käytöstä miehillä? Olinko minä väärässä?

No tavallaan ymmärrän, koska itse olen todella ärtsy, ollut aina, jos minut herätetään keskellä yötä. Mutta voi olla, että tilanne muuttuisi, jos minulla olisi lapsia. Minäkin saatan kiroilla ja haistatella jopa, jos joku herättää yöllä. Mutta en siis halua tavallaan tahallani, sitä kun puoliunessa hermoilee, niin ei sitä ajattele sen pidemmälle..Valitettavasti :/

 

[cadetta]

jos isä töissä ja äiti kotona ....en herättäisi miestä

 

[ap]

Mie aattelisin niin, että jos jompikumpi kuitenkin sit aamulla jäi lapsen kanssa kotiin, niin ois voinut hoitaa yölläkin lasta.
Jos molemmat menee töihin, niin sit yöllä nousee se, kumpi on kärsivällisempi, kumpi herää ensin tai jotenkin niin - suotta kuitenkaan molemmat valvoo, valvottais sit ennemmin vaikka puoliks se yö, jos tarve vaatii.

Mie voin olla julmakin, mutta en oikein sellaista ymmärrä, että oli se lapsi terve tai sairas, niin pomputellaan (siis lapsi "vaatii" ) äiti-isi-ei kun äiti-tai sittenkin ehkä isi...

Kumpikaan ei jäänyt aamulla lapsen kanssa kotiin vaan mummo tuli aamulla lapsen hoitajaksi. Siksi kumpikin tarvitsi unensa. Itse sain yön aikana unta ehkä 4h ja mies nukkui varmaan 6-7h. Kyllä nyt vähän väsyttää töissä... huoh. Minä se joka kerta herään lapsen huutoon, mies ei herää vaikka pommi räjähtäis vieressä... onko se sit niin, että mä kun herään kuitenkin niin mun täytyy JOKA KERTA olla se joka valvoo puoli yötä / koko yön sairaan lapsen kanssa vaikka viikon ajan? Kyllä alkaa työt kärsimään... :/

Ei meilläkään lapsi määrää kumpi tulee häntä hoitamaan, ajattelin nyt vain sitäkin, että kun itse valvoin alkuyön ja olen lähes joka kerta aikaisemmin (lapsi sairastelee usein) valvonut ja mies on saanut nukkua yönsä rauhassa. Viime yönä olisin halunnut itse nukkua, varsinkin kun lapsi halusi isänsä luokseen. Mutta ei...

 

[ap]

no ei meillä tollasta ole. oisko ihan hyvä keskustella miehen kanssa tästä, eikä ruotia netissä. me kun olemme kaikki yksilöitä ja unenpuute vaikuttaa ihmisiin niin eri tavoin.

On me keskusteltu, mutta ei se muuta mitään. Sama jatkuu. Mies sanoo, että tarvii unta enemmän kuin minä (mistä se sen tietää...). Tuntuu, että välittää vain itsestään (yöaikaan). Ajattelin nyt vain täällä kysyä onko tää outoa muiden mielestä vai onko muillakin samanlaista.

Oletko sä töissä?

Olen, niinku jo aikaisemmin kerroin.

 

[ap]

Jos nyt ymmärsin oikein, niin sinä olit tuossa tilanteessa kuitenkin jo hereillä ja mies nukkui, joten isän herättäminen tuossa kohtaa ei olisi ollut välttämätöntä.

Ei kyse olekaan vain tuosta eilisestä. Vaan kaikista mahdollisista öistä joita on paljon... aina se olen minä joka valvoo lapsen kanssa ja mies vain raivoaa kun ei saa nukkua... Vaikka mä olisin loppu niin että nukahdan istualleni enkä jaksa seuraavaa päivää töissä niin mies vaatii yöunensa.

 

[bb]

Meillä nousee yöllä se, kumpi sattuu herämään tai jos lapsi huutaa jompaa kumpaa, niin huudeltava menee. Käytännössä useammin mies kuin minä. En ymmärrä miksi pitäisi herätellä toista, vaan sen takia kun lapsi haluaa toisen, eikä tinen kelpaa. Silloin lapselle sanotaan, että minä olen tässä nyt, ja annetaan toisen nukkua ja ennen kaikkea käy itsekin nukkumaan. Pelkkä kuume ei ole mikään perustelu antaa lapselle keskellä yötä lääkettä, vaan uni toimii paljon paremmin siihenkin. Muutenkin jo lähtöajatuksena pitäisi olla saada lapsi mahdollisimman nopeasti takaisin nukkumaan, eikä haahuilla ympäriinsä herättämässä muitakin. Miehesi puolella kyllä nyt tässä asiassa olen.

 

[ap]

Kyllä mäkin olen ärtynyt jos mut kesken unien revitään ylös.Mä olisin sanonu lapselle että isi nukkuu ja äiti on tässä nyt ja annetaan isin nukkua.

Ai, tarkoitatko sitä että sen on oltava AINA äiti kun isin pitää antaa nukkua?

no mä olen niin kiltti, että jos jo heräisin, niin menisin hoitamaan enkä herättäis toista. niin mun mieskin tekee, jos mä satun nukkumaan sikeämmin...

Meillä mies ei herää ikinä vapaaehtoisesti. Vaikka joskus (tosi harvoin) sattuisi kuulemaan yöllä lapsen itkun niin jatkaa unia ja odottaa, että mä menen.

 

[ap]

Kyllä mäkin olen ärtynyt jos mut kesken unien revitään ylös.Mä olisin sanonu lapselle että isi nukkuu ja äiti on tässä nyt ja annetaan isin nukkua.

Ai, tarkoitatko sitä että sen on oltava AINA äiti kun isin pitää antaa nukkua?

No mä en jaksais tuhlata energiaani väsyneenä siihen tappeluun kumpi sen lapsen rauhoittaa.Sä olet noussut yöllä,mene siis päivällä nukkumaan kun lapsikin nukkuu.Mies menee sentään töihin.

Päivällä nukkumaan töissäkö? Kyllä minäkin olen nyt töissä, eikä täällä voi nukkua.