Mitä mieltä olette tilanteesta (miehen omistamassa talossa asumisesta)?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "annikki"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="annikki";30475658]Minun ideat ovat tosi vaikeasti toteutettavissa kyllä. On kyllä ihan osaava mies ja jos joku muu pyytäisi talkoisiin, niin intopinkeänä siellä olisi keksimässä miten asiat tehtäisiin.[/QUOTE]
No kyllä kuulostaa, että teillä tosiaan on ongelmia muuallakin kuin tuossa asumisessa. Mies ei ihan periaatteesta arvosta sinua, mielipiteitäsi ja toiveitasi?

Mitenkäs olisi, jos hankkisit oman asunnon ja sitten sieltä käsin katselisit sitä parisuhteen tilannetta uudelleen? Jos jotain pelastettavaa on, se tuskin tuossa talossa ja noilla asenteilla on tapahtumassa, vaan tarvitsette ihan alusta asti yhteisen kodin, jossa molemmilla on yhtä paljon sananvaltaa. (Hitto jos mun mies alkais määrätä, milloin saan lämmittää saunaa ja voinko siirtää kaappia paikasta a paikkaan b, niin olis kyllä vakavan keskustelun paikka.)
 
Kuullostaa että ap:n ukko on hommannut itselleen alivuokralaisen saadakseen lisää toloja. Vielä miellyttävämpää miehen puolelta että saa tältä alivuokralaiselta pilluakin silloin tällöin + siivousapua.
 
[QUOTE="feministi";30475648]mies ei halua että seinät maalataan = arvoton mielipide -> mies on narsistiidioottisika
nainen haluaa maalata seinät = arvokas mielipide -> mies on naristiidioottisika[/QUOTE]

No kyllä miehellä on korvien välissä jotakin vikaa jos nainen ei saa edes saunaa lämmittää ilman miehen lupaa.
 
Juokse nainen kun vielä voit!

Nykyisen mieheni kanssa yhteenmuutto tapahtui niin, että mies muutti minun asuntoon. Yhteinen päätös tämä (mun asunto oli isompi ja sijainti parempi) ja yhdessä valittiin kumman huonekalut laitettiin kun oikeastaan kaikki oli molemmilla. Multa tais jäädä sohva, kirjahylly, ruokapöytä, sänky oli miehen. Tai siis yhteisiähän niistä sen yhteenmuuton puolesta tuli. Asunto oli mun nimissä, mies maksoi vastikkeen. Muutama vuosi asuttiin näin, sitten tarvittiin lisää tilaa ja ostettiin yhteinen suurempi asunto. Yhdessä sisustettiin, mulla ehkä vahvempi mielipide (tai ehkä miestä ei niin kiinnostanut eri vaihtoehtoja tutkia) ja parista vaihtoehdoista sitten yhdessä valittiin mieluisat uudet huonekalut ja maalit ja mitä nyt pitikin hankkia.

Epäreilua tuo tuollainen asuminen sinun kannaltasi on. Vaikuttaa että miehesi voisi hetkenä minä hyvänsä käskeä sinut muuttamaan pois. En kyllä alkais mistään saunanlämmityksestä kiistelemään, kyllä aikuisella pitää olla oikeus kotonaan saunoa jos huvittaa. Kyllä mäkin aika usein ehdotan miehelle että miten ois sauna, mutta jos hänellä ei saunafiilistä niin saatan käydä yksinkin.

Mitä jos ehdottaisit että pitäisitte remppatalkoot? Jos mies kerran käy välillä talkoissa auttamassa, sais varmaan teillekin apuja. Tai keksisi ainakin toisen tekosyyn, koska toi ammattimiehen palkkaaminen tapetointia tai maalausta varten on kyllä aika horjuva mikäli perusterveistä aikuisista puhutaan..
 
No en mäkää tykkäis jos mun sisustama talo tultas uudestaa sisustamaan joten....

Jos yhteen muuttaa niin kyllä siinä pitäis molempien mieltymykset ottaa huomioon, että molemmat tuntee kodin omakseen. Varsinkin jos jomman kumman eksä on siellä ennen häärännyt sisustuksen parissa, niin eiköhän olisi aika mennä elämässä eteenpäin.

Kyllä minä hävitin suurimman osan miehen eksän hommaamista kodinjutuista mm tapetit lähti vaihtoon ja se oli miehelle enemmän kuin ok.
 
Ukko kovalla työllä hankkinut talon ja sitten akka tulee päsmäröimään ja pilaamaan sisustuksen. Ukko on oikeassa.
Mikä hemmetin ukko?

Mutta niin, ei tuo kovin hyvältä parisuhteelta kuulosta, jos ukko omistaa kaiken ja määrää kaiken ja akka on vaan joku, joka tulee päsmäröimään ja pilaamaan sisutusta (ja maksaa kivasti puolet elämisestä ja vielä vuokraa).

Ukko voinee olla ihan yksinään oikeassa, akan kannattaa muuttaa omaan kotiin.
 
[QUOTE="annikki";30475394]Eli olemme miehen kanssa seurustelleet nyt 4 vuotta. Muutin miehen omistamaan asuntoon vuosi sitten. Nyt minua alkaa ottamaan päähän se, että täällä on asuttava täysin miehen ehdoilla. Mitään ei saa muuttaa omaksi mieleisekseni. Huonekalut, jotka hän oli ostanut ex-vaimonsa kanssa ovat hänen mielestään hyvät, uusia ei osteta. Omat huonekaluni jouduin myymään ja antamaan pois, eihän ne tänne sopineet kun miehen huonekalut olivat jo paikallaan. Hänen huonekalujaan en saa edes siirtää, ne ovat kuulema jo hyvällä paikalla.

Seiniä ei saa maalata tai uudelleen tapetoida, ellen maksa ammattimiehelle, joka tulee sen tekemään. Ja väri- ja tapettivalinnat olisivat miehen. Verhoja olen saanut vaihtaa. Mitään tauluja tai hänen lastensa valokuvia ei saa siirtää tai muuttaa, esim. laittamallal uusiin kehyksiin. Omien lasten kuvia ei mielellään saa laittaa olohuoneeseen. Lemmikkiä en saa ottaa. Pitää kysyä lupa jos haluaa esim. saunan lämmittää, sehän on miehen. Sanoin miehelle, että ei tämä minun kodiltani tunnu, niin hän ihmetteli kovasti. Saanhan täällä asua, hän sanoi. Loukkaantui oikein ja piti mykkäkoulua, kun olen niin kiittämätön ettei hänen tarjoamansa talo kelpaa. Hyvä talohan se on, hänen ja exänsä rakentama. Uuteen hän ei halua lähteä muuttamaan, eikä huvita enää toista taloa rakentaa.

Edellisessä liitossa, joka muuten kyllä ei toiminut, sain täysin vapaat kädet sisustuksen ja kodinhoidon suhteen. Täällä ei. Siivota saan ja maksaa oman osuuden laskuista, sekä ylimääräistä asumisesta. Pihaa saan laittaa, siitä hän ei paljon mukise, mutta ei mitään pensaita tai muuta saa istuttaa, joka hänen ruohonleikkuutaan häiritsee. Hävettää tämä tilanne, kun koko sukumme naiset (minä mukaanlukien) ollaan sisustushörhöjä, ja nyt asun ruskeassa pömpelissä missä ei saa mitään laittaa. Kaatuuko tämä suhde tähän?[/QUOTE]

En ehdi nyt lukea koko ketjua, mutta tuollainen tilanne on huono. Minusta se olisi ok, että saisi asua ilmaiseksi ilman oikeutta alkaa maalailla ja uudelleen sisustaa. Mutta kyllähän nyt jotain verhojen vaihtoja voisi silti tehdä, kun ne eivät asuntoa muuta miksikään pysyvästi.

Vuokraa en suostuisi tuollaisessa tilanteessa maksamaan, vaan joko asuisin omassa asunnossa tai sitten saisin myös laittaa kotia.

Ei minusta tuon takia erota tarvitse, mutta ehkä sinulla voisi olla oma asunto. Mieluummin maksaisit omaa asuntolainaa kuin vuokraa miehelle, mikä kartuttaa hänen omaisuuttaan. Parisuhteessahan ei tarvitse asua yhdessä.
 
Kuulostaa ihan minun miesystävältäni. Kerrankin taistelimme maljakosta pöydällä, edes sitä ei saanut siirtää hyllyyn viemästä vähäistä pöytätilaa. Muutenkin kuulen jatkuvasti että "hän tekee omassa mökissään mitä haluaa", kuten siivoaa keskellä yötä päissään tai lämmittää kamiinaa niin että mökki on savua täynnä, lämpöä 40 astetta ja joudun lähtemään keskellä yötä autoon yrittämään nukkua. Saati sitten se ettei uskallakaan nukkua kun tuollaista tapahtuu.
Varmasti ei saisi mitään sisustusjuttua ostaa, on niin pihi että kaikki on turhaa. Paitsi hänen viinansa.
Jopa vessapaperista on narissut. Ja se minun saunan lämmittämiseni varmaankin veisi puita niin paljon ettei sitä kovin usein voisi tehdä.
Mies on jonkun kerran kosinut. Eipä kiinnosta enää vakava suhde. Muuttaisi varmaan ilmaiseksi minun asuntooni ja rupeaisi vinkumaan missä pitää säästää. Hänen mielestään minun pitäisi säätää pattereita pienemmälle poissaollessani ja sammuttaa lämminvesivaraajakin kuulemma.
Olen useasti miettinyt että taas olen aivan koiran asemassa, jollen huonommassa. Ap:n tulevaisuus ei kuulosta kyllä hyvältä sekään.
 
Jo tämä sais mut nostaan kytkintä...
Ja omien lasten huonetta ei saanut sisustaa, vaikka hänen omiensa huone on laitettu. Se on valkoinen, eikä sen seiniä saanut mitenkään koskea. Sinnekin olen sentään verhot saanut laittaa. Ja varoa tietysti pitää, ettei hänen huonekaluihinsa tule naarmuja tai kynän jälkiä. Jos on jotain minun lasten aiheuttamia tahroja niin näyttävästi käy ne kyllä hinkkaamassa ja huokailemassa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mörköäiti;30475770:
En ehdi nyt lukea koko ketjua, mutta tuollainen tilanne on huono. Minusta se olisi ok, että saisi asua ilmaiseksi ilman oikeutta alkaa maalailla ja uudelleen sisustaa. Mutta kyllähän nyt jotain verhojen vaihtoja voisi silti tehdä, kun ne eivät asuntoa muuta miksikään pysyvästi.

Vuokraa en suostuisi tuollaisessa tilanteessa maksamaan, vaan joko asuisin omassa asunnossa tai sitten saisin myös laittaa kotia.

Ei minusta tuon takia erota tarvitse, mutta ehkä sinulla voisi olla oma asunto. Mieluummin maksaisit omaa asuntolainaa kuin vuokraa miehelle, mikä kartuttaa hänen omaisuuttaan. Parisuhteessahan ei tarvitse asua yhdessä.
En luvatta ole mitään mennyt tekemäänkään. Minä hölmö kun luulin, että yhdessä kotia tehtäisiin meidän näköiseksi. Mutta kun ei mitään saa muuttaa, koska se oli jo ennestään hyvä. Eli minä saan täällä asua, mutta sen ei tarvitse näkyä missään. Ja minun pitäisi olla tyytyväinen, enkä saa valittaa. Jos valitan, niin olen kiittämätön ämmä, joka voi kyllä vapaasti muuttaa pois jos ei kelpaa. Pitää kai sitten tehdä niin, niin saa pitää rakkaan kotinsa omanaan eikä tule akka siihen päsmäröimään. Jos tämä on asenne, että minun omaan sulla ei ole asiaa koskea, saat pölyt pyyhkiä ja puunata, mutta siihen sun oikeudet loppuukin, niin ei se aikuiselle naiselle ehkä riitä.
 
Tämä ketju on osoitus taas naisten vaatimuksista; ellei kaikki mene kuten nainen haluaa, vikaon miehessä.

Asun itse omassa talossa ja jos joskus muuttaisin yhteen, ei mies todellakaan tekisi mitään vastoin tahtoani. Tuo saunan lämmitys tosin oli vähän outo juttu, kyllä saunoa saa kun haluaa. Mutta olen panostanut sisustukseen, siihen ei mitään äijäefektejä tulisi. En myöskään jakaisi miehen kanssa talon omistajuutta, miehiä voi tulla ja mennä mutta talo on ja pysyy - minulla.

Onneksi meille itsenäisille ihmisille on vastaavia olemassa. Minä ihmettelen, miten miehesi kestää määräilevää käytöstäsi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Nainenmyös;30475801:
Tämä ketju on osoitus taas naisten vaatimuksista; ellei kaikki mene kuten nainen haluaa, vikaon miehessä.

Asun itse omassa talossa ja jos joskus muuttaisin yhteen, ei mies todellakaan tekisi mitään vastoin tahtoani. Tuo saunan lämmitys tosin oli vähän outo juttu, kyllä saunoa saa kun haluaa. Mutta olen panostanut sisustukseen, siihen ei mitään äijäefektejä tulisi. En myöskään jakaisi miehen kanssa talon omistajuutta, miehiä voi tulla ja mennä mutta talo on ja pysyy - minulla.

Onneksi meille itsenäisille ihmisille on vastaavia olemassa. Minä ihmettelen, miten miehesi kestää määräilevää käytöstäsi.

Mitä olen määräillyt? Kysynyt olen ja rajat on annettu. Kyselin vain, että mitä mieltä olette. Ei täällä ole mitään minun mieleen muutettu, paitsi ne verhot, jotka sain muuttaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Nainenmyös;30475801:
Tämä ketju on osoitus taas naisten vaatimuksista; ellei kaikki mene kuten nainen haluaa, vikaon miehessä.

Asun itse omassa talossa ja jos joskus muuttaisin yhteen, ei mies todellakaan tekisi mitään vastoin tahtoani. Tuo saunan lämmitys tosin oli vähän outo juttu, kyllä saunoa saa kun haluaa. Mutta olen panostanut sisustukseen, siihen ei mitään äijäefektejä tulisi. En myöskään jakaisi miehen kanssa talon omistajuutta, miehiä voi tulla ja mennä mutta talo on ja pysyy - minulla.

Onneksi meille itsenäisille ihmisille on vastaavia olemassa. Minä ihmettelen, miten miehesi kestää määräilevää käytöstäsi.

Kuulostaa aika kamalalta, että kompromisseja ei voi tehdä ollenkaan ja toisella ei ole oikeutta tuntea oloaan kotoisaksi ja että se ei edes kiinnosta toista osapuolta. Tuollainen käytöshän on nimenomaan tässä tapauksessa mieheltä täyttä diktatuuria, nainenhan ei määräile yhtään mitään, vaan on oikein kynnysmatto. Kuten kaikki jotka sinunkin kanssa tulisivat asumaan noin sairailla ehdoilla. Aika ankeaa heittää oma omaisuus pois yhteenmuuttessa kun toisen omaisuus on arvokkaampi ja tärkeämpi ja vielä kehdata pyytää maksua siitä. Miksi edes muuttaa yhteen jos elämä ei olekaan yhteinen?

Häiriintyneitä käsityksiä parisuhteesta, jos yhteisen kodin sisustaminen on "vasten tahtoa tekemistä", eikä itsestäänselvä paikka kompromisseille ja yhteisen elämäntavan hakemista.

Meillä mies ensin muutti luokseni. Sitten osti oman talon ja minä möin omani ja muutin sinne, joten molemmista on kokemusta. Kummassakin tapauksessa olemme eläneet niin kuin talo olisi meidän molempien, viis siitä kumpi sen omistaa.
 
[QUOTE="annikki";30475808]Mitä olen määräillyt? Kysynyt olen ja rajat on annettu. Kyselin vain, että mitä mieltä olette. Ei täällä ole mitään minun mieleen muutettu, paitsi ne verhot, jotka sain muuttaa.[/QUOTE]

Pitäis olla aikuiselle akalle jo selvää että se kuka omistaa kiinteää omaisuutta, se myös määrää mitä sille tehdään. Taisit luulla että pääset osaksi ukon omaisuutta mutta nyt katkerana valitat kun ukko pitääkin omaisuudesta kiinni.
 
Tuskinpa kukaan luokseni muuttaakaan, kun olen päässyt itsenäisen elämän makuun :) Minulle sopisi hyvin vaikka ap:n kaltainen mies, joka asuu myös omassa talossaan. Naimisiinkaan en halua juuri siksi, että ei todellakaan "kaikki ole yhteistä" vaikka parisuhteessa olisin. Ei varmaan persaukisille väliä, mutta itse haluan varmistaa omaisuuteni pysymisen minulla ja ennenkaikkea lapsillani, ettei eron myötä mies veisi osaa mennessään. Näin ajattelen kahden avoeron jälkeen, en enää haluaisi uudelleen rakentaa tai sisustaa parisuhteen päätyttyä, kun olen nyt itselleni ja lapsilleni kodin rakentanut.
 
Pitäis olla aikuiselle akalle jo selvää että se kuka omistaa kiinteää omaisuutta, se myös määrää mitä sille tehdään. Taisit luulla että pääset osaksi ukon omaisuutta mutta nyt katkerana valitat kun ukko pitääkin omaisuudesta kiinni.
Mikä päähänpinttymä sulla on? Nyt ei puhuta omaisuudesta niinkään, vaikka olen tarjoutunut lainanmaksajaksikin. Siis ajattele, tarjouduin ottamaan lainaa ja maksamaan hänen talostaan puolet! Sitten olisimme tasavertaisia. En minä hänen taloaan halua. Haluan kodin hänen kanssaan.

Mutta ihan pienetkin myönnytykset hänen puoleltaan olisivat tehneet minut onnelliseksi. Vaikka se, että voisin pistää olohuoneen järjestyksen uusiksi, niin kuin minulla on ollut tapana tehdä pari kertaa vuoteen edellisessä kodissa. Ihan omaksi huvikseni. Nyt ei käy. Tai että vaihdan keittiön ruokailuryhmän ja laitan muutaman maton uusiksi. Mutta ei käy, vaikka en tykkää siitä pöydästä yhtään. Se ei ole minun keittiö, ja on elettävä sen kanssa jos meinaan tässä talossa asua. Tämä alkaa ahdistaa minua, mutta mies ei ymmärrä tätä yhtään eikä koe, että hänen täytyy mitenkään tulla puolitiehen vastaan.
 
Sanoit että olet maksanut osan laskuista ja lasket tämän vuokraksi. Kerro nyt ihan tarkkaan mitä olet maksanut? Rivien välistä voi lukea että asut käytännössä ilmaiseksi ja että haluamiasi remontteja et olisi kuitenkaan itse valmis rahoittamaan.
 
Sanoit että olet maksanut osan laskuista ja lasket tämän vuokraksi. Kerro nyt ihan tarkkaan mitä olet maksanut? Rivien välistä voi lukea että asut käytännössä ilmaiseksi ja että haluamiasi remontteja et olisi kuitenkaan itse valmis rahoittamaan.

Ilmaseksi en täällä elä, mutta varmasti halvemmalla kuin omillani. Siinä olet oikeassa. Eli olen päsmäröivä, määräilevä sekä siivellä eläjä myös. Kylläpä tämä onkin vähän hullu kuvio sitten.
 
[QUOTE="annikki";30475844]Mikä päähänpinttymä sulla on? Nyt ei puhuta omaisuudesta niinkään, vaikka olen tarjoutunut lainanmaksajaksikin. Siis ajattele, tarjouduin ottamaan lainaa ja maksamaan hänen talostaan puolet! Sitten olisimme tasavertaisia. En minä hänen taloaan halua. Haluan kodin hänen kanssaan.

Mutta ihan pienetkin myönnytykset hänen puoleltaan olisivat tehneet minut onnelliseksi. Vaikka se, että voisin pistää olohuoneen järjestyksen uusiksi, niin kuin minulla on ollut tapana tehdä pari kertaa vuoteen edellisessä kodissa. Ihan omaksi huvikseni. Nyt ei käy. Tai että vaihdan keittiön ruokailuryhmän ja laitan muutaman maton uusiksi. Mutta ei käy, vaikka en tykkää siitä pöydästä yhtään. Se ei ole minun keittiö, ja on elettävä sen kanssa jos meinaan tässä talossa asua. Tämä alkaa ahdistaa minua, mutta mies ei ymmärrä tätä yhtään eikä koe, että hänen täytyy mitenkään tulla puolitiehen vastaan.[/QUOTE]

Ota köyhä ukko joka asuu vanhassa talossa, varmasti saisit täydet kädet sisustaa asunnon mieluisaksi. Mieti jos sun omistamaan asuntoon muuttais heviukko joka maalaisi seinät mustaksi ja laittaisi kaikenmaailman luurankoja ja pääkallojuttuja pitkin huonetta, niin kuka nyt haluaa että huonetta sotketaan.
 
Enkä ole missään vaiheessa vaatinut, että mies kustantaa minun mieliteot, vaan olen ollut yhdessä niihin osallistumassa. Helpompaa olisi omassa asunnossa asuminen. Tämän keskustelun kautta on kyllä tuo mykkämieheni sisäinen maailma avautunut myös.
 

Yhteistyössä