Mitä mieltä, onko pettämistä? Miten päästä yli?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Petetty?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

Petetty?

Vieras
Tapailimme miehen kanssa talvella 2012 ja tästä sai alkunsa nuorimmainen lapseni, vauva nyt 4kk. Erosimme rv13 minun halustani, koska mies oli työtön siivellä elävä alkoholisti. Raskausaikana en halunnut olla häneen yhteydessä, mutta mies pommitti rakkaudentunnustuksillaan viikoittain. Mies hommasi itselleen työpaikan ja lopetti juomisen, koska halusi olla osana perhettä. 2kk ennen laskettua-aikaa aloimme jälleen pitämään yhteyttä ja viimeisen kuukauden mies käytännössä eli luonnamme. Suhteemme oli palannut jälleen intiiminkanssakäynnin tasolle. Isä oli mukana synnytyksessäkin, koko kolmen vuorokauden ajan. Vauvan ollessa 2kk päätimme vaihtaa isompaan asuntoon ja tällöin mies "virallisesti" muutti luoksemme asumaan.

Nyt vauvan ollessa 4kk näin vahingossa facebookin viestiketjun jossa mies on ehdottanut seksiä vauvamme ollessa 4vuorokauden ikäinen. Muissa viesteissä nainen on ollut aloitteen tekevä osapuoli, ja viestien sisältö on sekstististä. Viimeisimmässä viestissä mies kyllä kertoo asuvansa nykyään minun ja lasten kanssa, mutta tekee sen vähätellen "ei meillä silloin mitään suhdetta ollu kun lapsi sai alkunsa, ja nyt tää nyt vain on menny näin...". Nainen on soitellutkin miehelle mutta mies ei ikinä ole vastannut läsnäollessani hänelle.


Mitä mieltä muut on?

Miehen mielestä emme olleet yhdessä viellä lapsen syntymähetkellä, koska hän kuunelma eli yhä pelossa koska hänet heitetään taas pihalle (kuten raskausaikana). Ja halusi varuilta pitää lämpimänä välit myös sinne suuntaan. Mies ei myönnä ikinä harrastaneen seksiä hänen kanssaan, mutta on lähtenyt naisen matkaan baarista.
Onko tämä ollut pettämistä jos mies on ehdottanut, mutta naiselle ei aikataulu käynyt. Eli itse tekoa ei tapahtunut. Mies vetoaa myös paniikkiin ja varpajaisten humalaan teon motiiviksi. Mies kiistää ettei olisi voinut toteuttaa todellisuudessa ehdotuksiaan. Viesteistä kävi ilmi ettei nainen aijemmin ole halunnut vakavaa suhdetta, mutta mahdollisesti lapsen syntymän aikaan olisi voinut kelvata.


Minusta teko on yhtä sikamainen kun kahden naisen yhtäaikainen tapailu. Kaikkein pahimmalta tuntuu että mies on voinut himoita toista naista kun minä olen juuri muutama päivä aijemmin synnyttänyt hänen esikoislapsen, ja olin vauvan heikon voinnin vuoksi yhä sairaalassa. Mies ei ole joutunut olemaan myöskään ilman seksiä kotonakaan synnytyksestä huolimatta kahta viikkoa kauemmin. Minä olen aina elänyt uskossa että seksielämämme on kummallekkin tyydyttävää.
Miten minun pitäisi voida jatkaa tästä? Ennen tuota viestiä olin maailman onnellisin nainen. Mieheni hemmottelee minua, eikä voi pitää näppejään erossa minusta jos olemme samassa huoneessa. Osoitimme hellyyttä ja näytimme rakkautemme.
Nyt tunnen oloni vain likaiseksi halvaksi lohdukepalkinnoksi.
Jos en olisi nähnyt tuota viestiä en ikinä olisi saanut tietää mitä melkein tapahtui.
Toisaalta mistä voin tietää ettei tilanne toistu? Miten voin luottaa mieheeni enää?
En haluaisi erota, lastenkaan vuoski. Mutta miten suhteemme voi jatkua jos väliltämme puuttuu luottamus ja kunnioitus?
 
Minä en suvaitsisi moista. Kuullostaa,ettei miehesi ole kovinkaan henkisesti tasapainossa. Et halua erota lapsen vuoksi, mutta tässä tapauksessa juurikin lapsen vuoksi se olisi järkevää. Haavat paranee ja löydät vielä ihanan miehen joka sinua arvostaa!
 
Kerro miehellesi mitltä sinusta tuntuu, näytä tunteesi. Mies on tehnyt paljon muuttuakseen ja se kertonee jotain. Voi olla ettei ole tosiaan tuntenut oloaan varmaksi tuossa vaiheessa ja siksi pitänyt tätä varalla vaikka se väärin olikin. Mä ehkä koettaisin vielä jatkaa, lapsella olisi hyvä olla ehjä koti. Mutta mies sitoutuu sitten kunnolla ja jos ikinä vielä aiheuttaa sulle edes epäilyksiä sitoutumisestaan niin se olis siinä sitten. Ja tuolle naiselle voisin sanoa päin naamaa että painuu helvettiin teidän elämästä ja jättää miehen rauhaan. Tai laittaisin miehen sen sanomaan.
 
Mies on oikeasti yrittänyt parhaansa. SIkojahan ne kaikki on mutta sille ei mitään voi. Anna vielä tilaisuus, voi olla että ensi kertaa mieskin yrittää tosissaan jonkin asian saada järjestykseen elämässään. Onko sanonut edes olevansa pahoillaan tapahtuneesta?
 
Mies ei aluksi ymmärtänyt miksi niin asiasta loukkaannuin. Mutta kun käänsin tilanteen toistepäin, ymmärsi hän asian, tai sen että hänestä tuntuisi erittäin paskalle jos minä olisin tuon tehnyt.
 
mä olisin itkenyt ja raivonnut tuossa tilanteessa niin että mies todellakin tajuiaisi tehneensä väärin. Sä kuulostat järkevältä, puhuttehan asioista tarpeeksi, tunteista myös? Onko miehellä jokin naistenmiehen maine, onko ollut paljon irtosuhteita? Onko ulkoisesti naisten mieleen, siis hyvännäköinen tapaus? Nämä kaikki seikat vaikuttaisivat siihen miten suhtausuisin häneen jätkossa. Jos tulee paljon houkutuksia niin voi helpommin toimia niiden mukaan. Kuinka vanha mies on, käykä vielä ulkona baareissa? Baareilut pitäs jättää perheellisenä lähes kokonaan. Siis vaan mun mielipide, mutta mitä nyt olen seurannut elämää niin ei sieltä baarista enä perheellisenä saa mitään. Mies sitoutuu tosissaan teihin ja menette naimisiin ja baareilut ja muut naiset saa jäädä. Se on joko kaikki tai ei mitään. Mun mielestä näin.
 
Minä itkin ja raivosin, lasten nähden :(. Minä pursusin vihaa, jota en saanut pidettyä sisälläni millään. Näin vain miten mies varautui kokoajan lyönteihin (en ikinä ole edes yrittänyt lyödä häntä!). Me puhumme paljon tunteistamme. Mies on 38 vuotias, hyvä vartaloinen/urheilullinen. Aijemmin takanaan on vain yksi pidempi (12v) parisuhde joka rikkoi häntä melkolailla. Mies aloitti juomisen tämän suhteen vuoksi.
 
Mies ei käy baareissa, mutta saattaa töistä palata myöhään/töidenjälkeen mennä omia menoja. En tiedä paljonko irtosuhteita miehellä on ollut, enkä tiedä haluanko tietää. Minään "naisten miehenä" en häntä osaisi pitää. Tähän asti hän on tuntunut luotettavalta ja erittäin yksiavioiselta. Naimisiin menosta ja uudesta vauvahaaveesta puhuimme pari päivää ennen tätä, mutta nyt tuntuu etten voisi mennä naimisiin miehen kanssa johon en luota. Saatika tehdä toista lasta hänelle. Se sormus ei pettäjää hidasta.
 
Tiiäkkö ku on sellanen juttu keksitty kuin EHKÄISY. Käytä sitä jatkossa jooko ettet enempää lapsia hanki tohon tilanteeseen, järjetöntä että aikuiset ihmiset lisääntyy vaan tilanteesta välittämättä
 
Onhan tuo selkeästi pettämistä ja miehen perustelu vain selittelyä ja vähättelyä. Et kai tosissaan anna tuollaisen selityksen mennä läpi?
Ja kyllä mies ymmärtää, mitä on tehnyt, tuo on vain tyypillinen rektio pettäjälle. Yritetään vähätellä ja peitellä tekosia, ollaan muistamatta ja leikitään ettei mitään olisi tapahtunutkaan.

Itse en pystyisi antamaan anteeksi, en jatkaisi suhdetta. Olen nytkin parisuhteessa, jossa mies on pettänyt ja asia on vuosia sitten selvitetty, joten en ole sitä mieltä, ettei pettämisestä voisi selvitä. Kuitenkin tuo ajankohta on loukkaavin ja pahin, mitä ikinä voin kuvitella. Että olisin juuri synnyttänyt miehelle lapsen, joka itselleni on maailman tärkein päivä ja tapahtuma; jos mies olisi silloin vongannut toiselta naiselta seksiä ja ollut valmis pettämään, ylipäätänsä miettinyt tuollaisia asioita juuri kun oma lapsi syntynyt, niin en edes harkitsisi anteeksiantoa, en pystyisi.
 
Voi itku. Mä en osaa sanoa sun puolesta mitä pitäisi tehdä. Jos tuntuu ettei pääse yli eikä pysty anteeksi antamaan niin silloin on parempi jatkaa yksin se on ainakin fakta. Joskus aika voi auttaa mutta kestääkö katsella miestä siinä lähellä silloin. Mielestäni AP on kypsä suhteeseen, tuollaiseen kun ei voi varautua milllään, toista ei voi tuntea täysin. Koeta purkaa vihasi silloin kun lapset eivät ole paikalla, ja se loputon puhuminen auttaa. Mä en haluaisi uskoa pahaa ihmisistä ja alkoholisteilla on usein jotain ikäviä kokemuskia takana mikä ajaa ne juomaan. Se tuntuu olevan sitten se helpoin ratkaisu vaikka sillä saa asiansa aina pahemmin sekaisin. En halua puolustella miestäsi mutta jos ei todellakaan tajunnut olevansa parisuhteessa silloin...? Elämäntilanteenne on ehkä ollut silloin vähän sekava. Miehen jättäminen on täysin oikeutettua ja ymmärrettävää. Miehen kanssa jatkaminen olisi´sinulta suuri teko joka voisi pitää teidät yhdessä perheenä. Helppoa se ei tule olemaan jos päätät jaktaa. Pariterapia tms voi olla tarpeen siinä tapauksessa. Hyvää jatkoa sinulle ja hyvää uutta vuotta.
 
Mun on nyt pakko olla erimieltä ja sanoa että ei ole pettänyt.

Teidän suhteenne on ollut senluokan veivaamista, on-off-on-off, että oletteko rehellisesti sanottuna itsekään tienneet milloin olette yhdessä ja milloin ette?

Koko raskauden ajan et ole halunnut olla yhteydessä mieheen, joka on epätoivoisesti rakkaudentunnustuksillaan yrittänyt olla yhteydessä sinuun?

Sinuna tekisin näin:
- Aloitatte nyt puhtaalta pöydältä, selkeillä säännöillä, joko olette yhdessä (olkaa!) tai ette ole, erolla ei enää kertaakaan uhkailla.

- Teillä on yhteinen lapsi, sinuna pyrkisin kaikin voimin antamaan anteeksi ja unohtamaan, koska "pettäminen" (jota ei siis mielestäni tapahtunut) on tapahtunut niin epäselvässä tilanteessa ettei kukaan tainnut olla kartalla missä mennään.

- Mies on parantanut tapansa, teot kertovat enemmän kuin tuhat sanaa.

- Teet selväksi miehelle että koska nyt on pelisäännöt laadittu ja tilanne on selvä, et hyväksy minkäänlaista vispiläkauppaa toisten kanssa ja haluat täyden avoimuuden suhteeseenne.

- Anna teidän perheelle mahdollisuus, anna sille lapselle mahdollisuus lähi-isään. :)
 
Älkää tehkö enään lapsia ja älkää menkö naimisiin mutta olkaa yhdessä sillä onhan tämä mies lapsesi isä ja kait nyt kaikki hjelppi on tarpeen..vai ekkös halua tätä miestä elämääsi olleskaan..noh katto vähän aikaa miltä näyttää..ota iisisti..tehty mikä tehty mutta kait sitä on jatkettava elämää ja kato miten tilanne kehittyy..
 
Seksistinen viestinvaihto ei kylläkään viittaa mitenkään lämpimiin väleihin viestinvaihtajien välillä. Seksismi on loukkaavaa.

Seksuaalissävytteiset viestit on asia erikseen, niistä tässä kuitenkin taisi olla kyse?
 
Mun mielestä mies kuulostaa hyvältä muuten, hienosti muuttanut elämäänsä jne. Keskittyisin ajattelemaan niitä hyviä puolia ja lapsia myös. Onhan tuo törkeästi tehty mutta sinuna antaisin miehelle tilaisuuden.
 
Osaatteko lukea. Mies oli jo käytännössä kuukauden ennen synnytystä ap:n luona asumassa ja vielä synnytyksessä mukana. Elikä mun mielestä se oli jo aika tiivistä seurustelua. Eli mulle tuo olis pettämistä.
En sano etteikö joku vois antaa anteeksi.
 
[QUOTE="Merri";29397582]Lisään vielä, että ap:n ja miehen välit oli jo intiimit. Eikä mitään on-off. Repikää siitä. Ei tossa ole mitään ap:n haukumista eikä miehen puolustelua.[/QUOTE]

Mutta vaikuttaa siltä että mies on seurustellut/tapaillut sen toisen naisen kanssa siinä välissä kun ap ei ole halunnut olla missään yhteydessä mieheen, eli tavallaan ap on se toinen nainen, jonka kanssa mies on pettänyt sitä viestittelynaista?

Mies ei kuitenkaan ole asunut ap:n kanssa yhdessä tuolla seksiehdotushetkellä, vaan ovat ennemminkin "tapailleet".

Mun mielestä niin epätoivoisen sekava soppa, ollaan yhdessä, ei olla, joten vaikea tuomita petoksesta, varsinkin kun mitään seksiä ei edes ole ollut, pelkkiä ehdotuksia.

Ja eniten tässä ajattelen sitä lasta, mun mielestä tämä tilanne on niin hatara kaikinpuolin, että ehkä lapsensa vuoksi ap voisi hiukan nöyrtyä ja antaa perheelle mahdollisuuden. Ja jos mies vielä hölmöilee, niin laakista pihalle.
 
Onko pettäminen sitten joku kuolemaan verrattava juttu, kait noista asioista pääsee yli ja jatkettava elämää..Turha parkuminen pois..Sun on mietittävä haluakkos sä olla sen miehes kansa jamitä se sanoo..
 

Yhteistyössä