mitä mieltä, onko ystäväni outo?

[yh]

Aika erikoista... Itselläni on myös "isätön" lapsi, eli isä ei ole lapsen elämässä ollut koskaan mukana. Heti kun lapsi oppi puhumaan niin alkoi kutsumaan ystäväpariskunnan miestä isiksi, mutta minä luonnollisesti korjasin heti että "Mikko" on "Onnin" isä eikä sinun, muut kuin Onni kutsuvat Mikkoa Mikoksi. Ei lapsi tätä kyllä ihan heti tajunnut. Ehkä ystäväsi ei ole rohjennut selittää asiaa kunnolla lapselleen jos vaikka pelkää että lapsi alkaa sitten kysellä omasta isästään?

 

["vieras"]

Oliskohan lapsi alkanut kyselemään isänsä perään ja äiti ei oikein osaa/halua kertoa lapselle totuutta? Kaikenlaista pajunköyttä jotkut lapsilleen suoltavat. Lapsuudenystäväni isä oli jättänyt perheensä ja tuohon aikaan se oli vielä tosi arka juttu. Äiti oli sitten sepittänyt tarinan, että ystäväni isä on merimies ja aina merillä. Ystäväni oli vakuuttunut, että isä vielä joku päivä palaa takasin meriltä ja oli tosi tosi ylpeä rohkeasta isästään, joka kiertää ympäri maailmaa...

Vai voisko olla kyse vaan siitä, että kun teidän lapsi kutsuu isäänsä isäksi, tämä äiti ei halua sekoittaa lastaan vaan sanoo vähän lapsekkaasti myös miestäsi isäksi.

 

[a.pp]

Ilmeisesti tässä voisi olla kyse semmoisesta että ystäväsi lapsi kutsuu miestäsi isiksi, koska hänen kaverinsa (lapsesi) tekee niin. Esim minun lapseni piti nimenä sanaa sisko, kun eräs tuttu esitteli meille siskonsa, ja lapseni kutsui sitten tätä henkilöä siskoksi vaikkei ollut tämän nimi. Kaverisi tietysti voisi korjata asian ja pyytä lastaan sanomaan miestäsi esim "kallen isi". Ehdota tuota kaverillesi, voisi käydä kivuttomammin niin? jos et halua riidellä..
Tulee kyllä mieleen että kaverisi on hiukan erikoinen tapaus..

Siis tietenkin minä sen ymmärrän että kaverini lapsi kutsuu miestäni isäksi koska omanikin tekee niin, eikä kyse olekaan siitä. Se ei haittaa miestä eikä minua jos tämä pieni lapsi kutsuu miestä isiksi. Kyse on siitä kun tämä kaverini, lapsen äiti, puhuu lapselleen miehestäni kuin tämä olisi lapsen isä.
Puhuu siis lapselleen " Voit sinä pyytää isiä leikkimään. Pyydä isiä antamaan se lelu sieltä hyllyltä. " jne. Eli kaverini puhuu lapselleen kutsuen miestäni tämän isäksi.
Voi ei, olen huono selittämään ja olen tosi huono kirjoittamaan oikeita sanoja..ts kirjallisesti ilmaisemaan itseäni :/

 

[Komppaan neljän äitiä]

Komppaan neljän äitiä. Eli sanoisin sille vieraalle lapselle selvästi ja ystävällisesti että KALLEN isä. "KALLEN iskähän se sieltä tulee".
Ja samoin tuolle lapsen äidille, aina kun hän puhuu miehestäsi isänä, että "niin meidän KALLEN isä osti tämän pyörän." Puhuisitte koko ajan miehestäsi isänä vain lapsesi nimellä genetiivin kanssa.
Puhetapa tartuu tuohon 3 v vieraaseen lapseen. Ja äitiinsäkin, kun ette puhu yleisesti isistä vaan vain "KALLEN isästä" (tai mikä lapsenne nimi nyt onkaan.)

 

[a.pp]

Minun miestäni ei kukaan kutsu isäksi tai isiksi. Eivät edes hänen lapsensa.
Olisikohan minun pitänyt huolestua siitä, että entisen naapurin silloiset 4 lasta kutsuivat miestäni samalla sanalla kuin omanikin.

No kun kyse ei siis ollut siitä.
Vaan siitä että tämä ystäväni, tämä lapsen äiti, nimittää miestäni lapsensa isäksi.
Mä olen väsynyt eli saatoin tajuta pointtisi kyllä väärinkin, eli älä pahastu jos en tajunnut että tajusit

 

[Kommaan edelleen neljän äitiä]

Erityisesti sanoisin tuolle lapsen äidille, aina kun puhuu isistä lapselleen ja tarkoittaa miestäsi, että "MEIDÄN KALLEN isä."
Joka kerta. Kyllä se siitä parin kerran jälkeen tajuaa. Ja jos ei tajua niin puhetapa tarttuu lopulta, että sun ei tarvi lopulta joka kerta korjata.
Ja jos joudut korjaamaan niin siten joudut. : )

 

[a.pp]

[QUOTE="vieras";25385134]No olisin antanut miehen räjähtää, enkä olisi mennyt väliin hyssyttelemään, miksi ihmeessä teit niin? Toisaalta tuli mieleen sellainenkin vaihtoehto, että tietääkö ystäväsi miehesi etunimen?[/QUOTE]

En tiedä, en halua että kaveri loukkaantuu koska en oikein osannut ennen tätä iltaa ajatella asiaa näin outona tai hämmentävänä kun sen nyt koen, vasta kun mies alkoi puhua siitä miltä hänestä tuo tuntuu niin tajusin. Aiemmin ei ole muuta puhetta ollut kuin että se ärsyttää miestäni ym.

Kyllä ystäväni tietää mieheni etunimen, kutsun miestäni etunimellä eli taatusti tietää.

 

[a.pp]

Komppaan neljän äitiä. Eli sanoisin sille vieraalle lapselle selvästi ja ystävällisesti että KALLEN isä. "KALLEN iskähän se sieltä tulee".
Ja samoin tuolle lapsen äidille, aina kun hän puhuu miehestäsi isänä, että "niin meidän KALLEN isä osti tämän pyörän." Puhuisitte koko ajan miehestäsi isänä vain lapsesi nimellä genetiivin kanssa.
Puhetapa tartuu tuohon 3 v vieraaseen lapseen. Ja äitiinsäkin, kun ette puhu yleisesti isistä vaan vain "KALLEN isästä" (tai mikä lapsenne nimi nyt onkaan.)

Kiitos vinkistä.
Täytyy tosiaan varmaan alkaa tehdä näin. Minä itse kutsun miestäni yleensä etunimellä, joten siksikin on hassua että kaverini puhuu hänestä isinä. Ömph.
Alan hämmentyä koko tilanteesta entistä enemmän :S
Mut kiitos vinkistä !

 

["sss"]

Voitko ajatella että korjaat hänen puhettaan sanomalla miehesi nimen aina kun kaverisi puhuu miehestäsi isänä, niin että VILJO". Tai että Meidän KALLEN isä.
Jos teet niin niin mitähän tapahtuu...?

 

["zzz"]

Mä olen joskus varastanut kaverin mummin, alkamalla kutsua sitä mummiksi, koska kaikki muutkin tekee niin. : D
Eli ottanut mummin yleisnimeksi. Lopetin vasta kun se perhe alkoi puhua ANUN mummista. : D Aloin itsekin käyttää sitten sitä nimeä.

 

[a.pp]

[QUOTE="vieras";25385181]Oliskohan lapsi alkanut kyselemään isänsä perään ja äiti ei oikein osaa/halua kertoa lapselle totuutta? Kaikenlaista pajunköyttä jotkut lapsilleen suoltavat. Lapsuudenystäväni isä oli jättänyt perheensä ja tuohon aikaan se oli vielä tosi arka juttu. Äiti oli sitten sepittänyt tarinan, että ystäväni isä on merimies ja aina merillä. Ystäväni oli vakuuttunut, että isä vielä joku päivä palaa takasin meriltä ja oli tosi tosi ylpeä rohkeasta isästään, joka kiertää ympäri maailmaa...

Vai voisko olla kyse vaan siitä, että kun teidän lapsi kutsuu isäänsä isäksi, tämä äiti ei halua sekoittaa lastaan vaan sanoo vähän lapsekkaasti myös miestäsi isäksi.[/QUOTE]

No tätä minäkin mietin, kaverini on kuitenkin jonkun verran ollut ahdistunut mitä kertoo lapselleen isästään. Lapsi on tavannut muutaman kerran isänsä mutta kaverini ei ole kertonut lapselle tämän miehen olevan lapsen isä, koska ei halua että lapsi pettyy kun isää ei välttämättä näykään taas kuukausiin. Kyllä minä ymmärrän sen että asia ahdistaa ja noin pienelle on varsin vaikea vielä kertoa asiasta mitään ja jälkimmäinenkin teoria voi olla mahdollinen. Alussa tosin puhui miehestäni lapselleen etunimellä ja korjasi lastaan, mutta nykyisin sitten puhuu tästä "isinä". Ähh..


Vedinköhän mä nyt ihan turhaan vaan tästä stressin?
Ehkä mun pitäisi tosiaan kaverilleni jotenkin asiasta vihjaista, ehkä se olisi reilumpaakin kuin asiaa ruotia keskustelupalstalla.

 

[a.pp]

[QUOTE="sss";25385252]Voitko ajatella että korjaat hänen puhettaan sanomalla miehesi nimen aina kun kaverisi puhuu miehestäsi isänä, niin että VILJO". Tai että Meidän KALLEN isä.
Jos teet niin niin mitähän tapahtuu...?[/QUOTE]

Kiitos vinkistä sullekin.

Kumpi tapa siis parempi, "hienovarainen" vihjailu että korjaan aina "niin KALLEN ISI" vai että sanon asiasta suoraan ?
Olen kyllä vähän arka siinä suhteessa, että en tiedä menisikö pupu pöksyyn tosi tilanteessa jos pitäisi suoraan alkaa asiasta sanomaan, mutta onko tuollainen vihjailu jotenkin luokiteltavissa vittuiluksi? En kuitenkaan loukata tahdo.

 

["rrr"]

Omalla logiikallani parhaalta vaihtoehdolta tuntuisi se, että miehesi mainitsee asiasta kaverillenne asiallisesti.

Asiat on aina paras puhua suoraan ilman epämääräisiä "vihjailuja" ja KALLEN iskä-korostamisia kun kyseessä on kuitenkin aikuiset ihmiset... Lisäksi jos miehesi hoitaa itse tuon sanomisen ei ainakaan vahingossakaan tule mitään potentiaalisia "no nyt se akka [siis sinä, ap ] on kateellinen kun se tollasta mulle sanoo"-draaman poikasia.

 

[a.pp]

[QUOTE="rrr";25385377]Omalla logiikallani parhaalta vaihtoehdolta tuntuisi se, että miehesi mainitsee asiasta kaverillenne asiallisesti.

Asiat on aina paras puhua suoraan ilman epämääräisiä "vihjailuja" ja KALLEN iskä-korostamisia kun kyseessä on kuitenkin aikuiset ihmiset... Lisäksi jos miehesi hoitaa itse tuon sanomisen ei ainakaan vahingossakaan tule mitään potentiaalisia "no nyt se akka [siis sinä, ap ] on kateellinen kun se tollasta mulle sanoo"-draaman poikasia.[/QUOTE]

Kiitos!
Näin me teemme.

Kiitos kaikille keskusteluun osaaottaneille,
nyt tämä menee levollisin mielin nukkumaan.
Aina hetken asiat tuntuu niin suurilta, kiitos että sain täällä purkautua, niin asia ei enää tunnukaan niin kamalan ahdistavalta.

Öitä kaikille!

 

[jaahs]

En laittaisi omaa miestä puhumaan koska tuo nainen saisi siitäm ahdollisesti vettä myllyynsä. yrittäisin vilentää välit ja jättää kutsumatta häntä enää. liiian pelottava tyyppi

 

["vieras"]

En usko, että tuossa tapauksessa ainut ongelma on tuo isiksi kutsuminen, vaan naisessa on muutenkin jotakin vikaa. Laita tuollainen uusi tuttavuus nyt tauolle tai poikkaise kokonaan. Miksi pitäisi seurustella ihmisten kanssa, jotka ovat kajahtaneita. On liian huono itsetunto, jos täytyy takertua ties mihin ihmisiin tai ei kehtaa sanoa, että tämä oli nyt tässä.

 

[Anatolia]

Mä tosiaan sanoisin ihan suoraan joka kerta, kun lapsi kutsuu miestä isiksi, että "hän on XXX:n isi, ei sinun isi". Ja kun ystävä puhuu miehestä isinä niin toteaisin että hän on isi meidän lapsillemme, mutta sinulle ja lapsellesi Urpokalevi.

Suora puhe on kaikkein parasta, mitä sitä turhaan vihjailemaan tai kiertelemään.

Ja jos nainen vaikuttaa jotenkin epämiellyttävältä ja oudolta muutenkin, niin turha jatkaa kaveruutta mun mielestä. Siitä tuskin mitään hyvää seuraisi.

 

["noh"]

Mä tosiaan sanoisin ihan suoraan joka kerta, kun lapsi kutsuu miestä isiksi, että "hän on XXX:n isi, ei sinun isi". Ja kun ystävä puhuu miehestä isinä niin toteaisin että hän on isi meidän lapsillemme, mutta sinulle ja lapsellesi Urpokalevi.

Suora puhe on kaikkein parasta, mitä sitä turhaan vihjailemaan tai kiertelemään.

Ja jos nainen vaikuttaa jotenkin epämiellyttävältä ja oudolta muutenkin, niin turha jatkaa kaveruutta mun mielestä. Siitä tuskin mitään hyvää seuraisi.

no ei kai tuo muutenkaan ihan normaalilta vaikuta, jos lapsensa kehottaa jatkuvasti toisen isän kimppuun. "saat sinä villekalle hakea isää leikkimään".

Aivan kaheli eikä tuosta tule mitää hyvää seuraamaan aloittajalle.

 

["mona"]

OUTOA!!!

 

["Mummeli"]

Koska miestäsi kutsutaan tässä isiksi, joka hän ei vieraalle pojalle ole, on miehesi selvitettävä tämä asia kaverisi kanssa. Ihmettelen, ettei puuttunut heti moiseen. Tämähän on aivan sairasta. Luulen, että kaverisi haluaa omallekin pojalleen isin, siksi kehitti tällaisen idean. Asiat eivät vain mene näin. Ei isejä taiota tuosta vaan. Nyt jyrkkä kielto mieheltäsi.

 

["vieras"]

Ap sinun jutuista täälläkin huomaa, että olet jotenkin ylikiltti jopa yksinkertaisuuteen asti. Yritä miettiä tilannetta ihan järjellä. Ei kenen tahansa kanssa kuulu viettää aikaa.

 

["vieras"]

Ei jessus meitä suomalaisia. Juoruta kyllä osataan selän takana,mutta naaman edessä ei USKALLETA sanoa mitään! En nyt siis hauku sinua ap, vaan ihmettelen vaan yleisesti ottaen.
Minä siis tuossa tilanteessa olisin sanonut HETI että hetkinen-, eihän meidän isi ole sinun lapsesi isi,!! !!Ennen kuin lapset on ihan päästään pyörällä(mikä on jo tapahtunut! Tuo saattaa todella jäädä kaivertamaan oman lapsesi päätä, selitäthän hänelle monta kertaa!!)! Jos asia on noin arka sille naiselle, niin sehän ilmiselvästi tarttee TERAPIAA! Kannattaako kutsua omaan kotiin kavereita, jotka kutsuu miestäsi isiksi,ap???Jos et uskalla kasvotusten sanoa, niin sano puhelimessa, että se ei käy,että kutsuu miestäsi isiksi.piste.