Mitä mieltä?

[Vieras]

Tilanne: Olemme uusperhe, minä, kaksi lastani, 4v ja 2v, sekä mies ja vauva tulossa marraskuussa. Viime aikoina ollut kaikenlaista eripuraa ja kinaa ja jonkin verran on puhuttu ja eilen päätettiin alkaa ottaa rennommin eikä joka asiasta kumpikin ns kälättää. Tänään tulikin sitten viesti että "tuon avaimen ja olen koko viikonlopun poissa, ei kai haittaa? Tarvitsen vapaata tästä kaikesta." Virallisesti emme yhdessä asu, surustelua vasta 9kk takana, lapsi sai alkunsa ehkäisystä huolimatta ja päätin hänet kuitenkin pitää, kävi miten kävi. Aiemminkin mies on harrastanut ryyppyreissuja tyyliin "käyn kaupungilla ja tulen pian" eikä ole enää vastannut puhelimeen vasta kuin seuraavana päivänä. Nämä puhuttiin pois ja hän lupasi lopettaa. Mutta nyt tämä viikonlopun loma koska ei jaksa enää kun nyt hiukan on kinattu. Mielestäni lapsiperheestä ei niin vain oteta "lomaa" kun hiukan ahdistaa tai on kinattu. Mielipiteitä. Kiitos etukäteen jos jaksoitte lukea ja vastata.

 

[voi]

Kurjaa tuollainen käytös mieheltä! Mutta hän ei ehkä ole valmis vielä vastuuseen ja ei ymmärrä sitä, koska ei ole omia lapsia. Toivotaan, että oppii maailman parhaaksi isäksi tulevalle pienokaiselleen ja muistaa myös sinun lapsesi tasapuolisina perheenjäseninä. Uusioperheily ei ole ainakaan aluksi helppoa! Koeta puhua miehen kanssa, oikeassa olet ettei perheestä oteta lomaa!

 

[just joo]

vastuu painaa taas yhtä miestä liikaa.. se on kai sit sen rentoa menoa.. no keinoihin yritä saada joku puhumaan sille järkeä kun ei sinua ymmärrä ja jaksamista sinulle.. yritä nyt vaan ajatella omaa oloasi ja vauvaa.. onko sulla ketään sukulaista tai ystävää jonka voisit pyytää luoksesi nyt??

 

[neiti Apila]

Tuo kätinä kuulostaa hyvin tutulta. Meilläkin uusperhe ja eka yhteinen tulossa. Samoja neuvotteluja käyty, ja mies irtiottojakin ottanut vaikkei ihan tuossa määrin. Nyt kun käytiin asiaa yhdessä läpi ja päätettiin myös vähän höllätä niuhotuksessa molemmin puolin, kaikki on mennyt paljon paremmin. Tänäänkin kun minulla oli maailman paskin päivä, mies imuroi ja lähti kauppaan avuksi, haki ja vei poikaani hoitoon ja tyhjenteli omatoimisesti astioita koneesta, kun soittelin ympäri virastoja ja laitoksia.

Mut toivottavasti myös sun mies tulee vielä tolkkuunsa, ehkä sillä on nyt se kuuluisa paniikkivaihe, kun on tulossa isäksi. Ihan siis veren kautta. Se ottaa noilla oman aikansa tajuta, näemmä. Ja useimmiten hyviä isiä niistä sitten kuoriutuu. Tsemppiä! Ja mitä tahansa tapahtuukaan, teikäläinen varmasti pärjää!