Mitä minä teen väärin!? Annanko lapset suosiolla pois!?

[Paska äiti!]

Kaksi alle kouluikäistä (tyttöä, vaikka tuskin sukupuolella väliä) Ei miestä. Isompi aukoo päätään vähän väliä, vuoronperään sanoo että äiti mä en tykkää susta ja sekunnin päästä tulee halailemaan että sä oot mun ihana lempiäiti! Kävin suihkussa ja sillä aikaa olivat TAAS TAAS TAAS repineet satukirjoistaan sivuja, pienempi tuli innoissaan näyttämään että äiti kato me revittiin kirjoja! Naureskeli! Oli varmaan hauskaa, mutta minulta meni hermot, ovat aiemminkin repineet kirjojen sivuja ja sanoin silloin, että en osta uusia! No, sinne meni viimeisetkin kirjat! Yritä tässä sitten lukea lapsille, kun lapsista on hauskempaa repiä kirjoja! Ei muillakaan varmaan kirjat ole lukkojen takana, vai onko?

Perkele! Minä olen noudattanut kaikkia kasvatusoppeja johdonmukaisuudesta ja muusta perseilystä, niin tässä on tulos! Olen epäonnistunut paska, jonka lapset aukovat päin naamaa vaan päätään! Ihan sama vaikka raahaan niitä jäähylle, eivät tunnu muistavan ikinä siellä istuneensakaan!!! Mitä helvettiä minä ajattelin, kun halusin lapsia! En mielestäni itsekään ollut noin vittumainen lapsena! Jotain kai tässä on pieleen mennyt, joten luovutanko ihan suoraan! Isänsä ottaisi heidät luokseen asumaan, joten joko lyön luuserikyltin otsaan ja totean, että ihmisten mielestä kun olen "äidillisempi kuin kukaan muu" niin tosiasiassa olen epäonnistunut näköjään kaikessa! Olen elänyt vain lapsilleni ja KAIKKI taisikin mennä pieleen!!!!!!!!!!! Jatkanko elämääni vaan yksin jossain yksiössä ja hylkään lapseni. En kestäisi etä-äitiyttä, joten jos lapset lähtee täältä niin jätän sitten tapaamatta kokonaan. Tuskinpa nuo minua ikävöisivätkään! Olen sanonut tästä jo isommalle, että heidän pitää kohta muuttaa pois kun en jaksa jos eivät tottele ja välillä se sitten pillittää, ettei halua muuttaa isälle. Mutta MIKSI EI VOI ALKAA TOTELLA JA KÄYTTÄYTYÄ!!!

Eihän kyse tietenkään ollut pelkästään kirjan sivujen repimisestä, se oli yksi esimerkki järjettömyydestä. Kai 5-vuotiaan pitäisi jo vähän alkaa tajuta näitä juttuja. Yleisesti ottaen ovat ihania, reippaita ja kilttejä tyttöjä mutta välillä tuo käytös pistää niin vihaksi ja minä inhoan tällaista negatiivista tunnetta sisälläni, minä haluan elää rauhassa enkä niin että lapset vittuilee päin naamaa!

 

["vieras"]

No ajattele nyt, jos AINA tekisivät niinkuin sinä sanoisit ja olisivat kuuliaita ja kilttejä. Sitten isompina joku kiva setä sanoisi, että tehkääpäs tytöt minulle näin ja näin ja sinun kiltit tytöt tekisivät. Luonnetta pitääkin olla

Tsemppiä, varmasti yksin on hankalaa välillä ja lapset kun osaavat välillä kiukutella, kuten aikuisetkin, ei aina ole hyvä päivä.

 

[ksks]

Koska olette miehenne kanssa eronnut? Voisiko olla oireilua erosta? Tuo nyt tuskin auttaa tippaakaan kun uhkailet että joutuvat muuttamaan isälle. Suosittelisin käymään juttelemassa jollekkin (terapiaa, tms..) lapset kyllä vaistoavat jos äidillä on paha olla, tai jos äiti on koko ajan vihainen.. Huudatko paljon? Se vie aika hyvin pohjan auktoriteetilta, jos et osaa pysyä rauhallisena kun komennat..

 

["Äippä"]

Ota yhteyttä perheneuvolaan saadaksesi itsellesi ja lapsille apua. Ei pidä luovuttaa, vaan nöyrtyä ottamaan apua vastaan. Asiaan on kyllä mahdollista saada apua.

 

["Vilukissa"]

Voimia :hug:...äläkä vielä heitä kirvestä kaivoon suinkaan. 5- vuotiasko on vanhin? Se on melkoisen hankala ikävaihe. Toisilla. Lapsi on tavallaan jo olevinaan isokin mutta on kuitenkin pieni. Ja kun mukaan on vielä helposti vedettävissä nuorempi sisaruskin, niin...a vot, tilanteita riittää kyllä! Lapsi kyseenalaistaa rajat, ja siksi vaatii nyt sinulta paljon. Älä luovuta, pidä ohjat käsissäsi mutta...älä ihan joka asiaan puutukaan. Toki räikeisiin juttuihin on puututtava ja heti, napakasti, mutta katso tilanteita myös läpi sormien...ei kaikkiin kouhotuksiin kannata mennä mukaan, väsytät itsesi siinä juoksussa. Mahdollisuuksien ja voimavarojen mukaan suo paljon aikaa heille, eriytä lapset, ts. järjestä kahdenkeskisiä aikoja vuorotellen kummallekin lapselle, että silloin puuhastelet vain yhden lapsesi kanssa kerrallaan. Ja sylittelyä, hellyttelyä, hyvissä asioissa runsaasti kannustusta. Eivät ne sinunkaan lapsesi toivottomia tapauksia ole . Tsemppiä !

 

["vieras"]

No lapset nyt vaan on sellaisia, että koettelevat vanhempiaan kaikenlaisella. Meillä on alusta pitäen pidetty tiukka linja haukkumisen ja nälvimisen suhteen, eli meillä ei lapset sano kertaakaan meitä vanhempia tyhmäksi tms. ilman seuraamuksia. Joka kerta siihen puututaan ja keskustellaan, miksi toisia ei haukuta. Jos toistuu, lähtee samantien jäähylle. Ja aina on edessä anteeksipyyntö.

Meillä ei kaikki kirjat ole lasten ulottuvilla, koska luemme paljon kirjaston kirjoja, enkä ota riskiä että repivät tai suttaavat niitä. Eli voi ne kirjat pistää tosiaan lukkojen taakse jos eivät nätisti osaa niitä käsitellä. Ja jos on kirjat revitty, niin sitten ei tosiaan hetkeen uusia kannata ostaa tai pistät lapset teippaamaan kirjat siihen kuntoon, että luette sitten niitä repaleisia vain jonkin aikaa.

Ja ole kiltti, äläkä uhkaile lapsiasi sillä että luovut heistä tai pistät heidät asumaan muualle. Sellainen puhe on lapselle pelottavaa ja ahdistavaa.

 

[Valbe]

Tuo nyt tuskin auttaa tippaakaan kun uhkailet että joutuvat muuttamaan isälle.

Jollainhan ne pitää saada tajuamaan että pitää osata käyttäytyä.

 

[Taevahan Tosi]

Kyllä meillä ainakin viisivuotiaskin tekee välillä ihan typeriä ja järjettömiä juttuja eli ihan täysin lapsi vielä. Kirjoja ei ole koskaan repiny uskoakseni koska kirjat on lapselle niin tärkeitä ja niistä meillä on sääntönä että ne pitää laittaa lukemisen jälkeen takas hyllyyn ja jos jotain kirjalle sattuu niin se kirja menee sitten kaapin päälle odottamaan joksikin aikaa että äiti ennättää sen paikata.
Sen sijaan kaikkea muuta on kyllä tapahtunut kuten kiviseinästä irronneen ruuvin koloa on kaivertanut isommaksi, kiva reikä seinässä. Viime viikolla pyyhki hammastahnat mun takkiin sillä aikaa kun kasasin kamppeita keittiössä. ja silti nähdäkseni ihan normaali mukula tuo on.

 

[ksks]

Joo, mutta luuletko että alle kouluvuotiaat tajuavat tuollaista?? Tuo todennäkösesti aiheuttaa vaan enemmän kiukuttelua kun lapsi ahdistuu. Ei pieni lapsi osaa purkaa ahdistustaan puhumalla, se tekee sen kiukkuamalla, ärsyttämällä ym...

 

[miksi ei]

Anna miehelle vaan, jos et jaksa. ei se tee sinusta huonoa.
Aika monessa perheessä vetovastuu näyttää siirtyvän isälle kun lapset kasvavat kouluikään. Äidit ovat ilmeisesti näännyttäneet itsensä pikkulapsiaikana.
Tarkoitan, ettälasteni kaveripiirissä näyttäisi olevan usein niin, että kaverisynttäreilllä on paikalla vaan isä, isä kuskaa harrastuksiin (tai mummo tai vaari), isä kokkaa, isä siivoaa...

äidit ottavat omaa aikaa tai keskittyvät pelksätään töihin.

 

[luv]

Älä luovuta! Ota perheneuvolaan yhteyttä, usko pois että iän myötä ongelmat vain kasvavat ellet tee nyt jotain. Heillä on vinkkiä, hyvin usein eroperheissä ja monenlaisissa muutoksissa kannattaa ottaa vähän ulkopuolista vinkkeliä ja apua perheen toimintamalleihin. Saat hienovaraista ja kunnioittavaa opastusta, saat itse ollakin väsynyt ja lapsetkin saavat ilmaista tunteitaan, niitä kiellettyjäkin. Älä mieti hyvä äiti/huono äiti -juttuja, täydellistä ei olekaan! Riittää että rakastat, etkä hylkää! Lapsesi haluavat vain tuntea olonsa rakastetuksi, ja purkavat pahaa oloa. Hae ihmeessä apua, toivon todella että teet niin! Paljon mukavia tulevia päiviä sinulle ja lapsillesi yhdessä.