mitä puuhailette kotiäidit päivisin?

[hassu]

eli onko teidän päivät "arjen pyöritystä", vauvan/lasten rytmeineen vai keksittekö extempporeen jotain kivaa yms.päivittäin? mitä yleensä teette? nautitteko siitä mitä teette?
kyselen sillä, koska itse olen äippälomalla ja tuntuu että kaikki päivät vietän 4:n seinän sisällä. esim. vaunulenkit eivät huvita sitten ollenkaan... :headwall:

 

[TheUnforgiven]

kyllä se on arjen pyöritystä..mutten valita..tuo vauva on vauva vain pienenhetken

 

[Karussa]

Kaikki päivät miltei samanlaisia, ulkoillaan vähän puistossa jos sää sallii, käydään kaupassa ja muu aika katellaan kotona muumia/leikitään...

 

[LEAL]

Sitä samaa päivästä toiseen: tyttö nukkuu, syö ja leikkii lattialla. Minä täytän/tyhjennän astian- ja pyykinpesukonetta... ja olen koneella :ashamed:

Vaunulenkit ei innosta muakaan "yksin" :/

 

[mirella]

Mä käyn kerran viikossa kampaajalla ja kosmetologilla. Sitten mä shoppailen ja lounastan ystävien kanssa. Liikun myös päivittäin, käyn jumpissa ja salilla. Lastenhoitaja mulla on palkattuna ma-pe. Viikonloppu pitää kestää ilman, mutta onneksi mies on silloin kotona.
Rankkaa on, en olisi uskonut miten lapsen tulo muuttaa elämää. Mullakin on vielä vatsassa vähän löysää vaikka synnytyksestä on jo kuukausi!!!

 

[muhvi]

No sitä normaalia lasten kanssa oloa ja sitten sitä iänikuista järjestämistä. =)

Minä aikapaljon laulan ja leikin lasten kanssa, mutta ei mitään erikoista.Ja ihan kivaa meillä on.

 

[Sanna80]

Töitä. Pyöritän lastentarvike-nettikauppaa ja myyn mausteita. Lapset 3,5 v ja 1 v, isompi on päivät päiväkodissa, pienempi kotona. Tuo maustemyynti on kyllä kivaa puuhaa, saa vähän "omaa aikaa", lisätienestiä ja tapaa ihmisiä sekä tuntee itsensä jotenkin enemmän yhteiskuntaan sopivaksi kun saa jotain konkreettista aikaan (lue: rahaa tilille).

 

[vieras]

Välissä on ollut tiukan rytmin aikoja. esikoisen vauva-aikana rakastin pitkiä vaunulenkkejä. (painoin noin 40 kg tuolloin.)

kuopuksen vauva-aikana kävin esikoisen vuoksi perhekerhoissa. ja jonkin verran harrastin myös ex-tempore-juttuja, vaikka kahden pienen kanssa esim. museoissa käyminen talvella kaikkien toppavaatteiden riisuminen ym. on... hmmm. mielenkiintoista. Välillä kysyy voimia tuo liikkuminen pienten kanssa.

Nykyään päästän itseni vähän helpommalla,en jaksa kovin usein lähteä minnekään. Joskus on pakko päästä jonnekin.

 

[äly hoi]

Mä käyn kerran viikossa kampaajalla ja kosmetologilla. Sitten mä shoppailen ja lounastan ystävien kanssa. Liikun myös päivittäin, käyn jumpissa ja salilla. Lastenhoitaja mulla on palkattuna ma-pe. Viikonloppu pitää kestää ilman, mutta onneksi mies on silloin kotona.
Rankkaa on, en olisi uskonut miten lapsen tulo muuttaa elämää. Mullakin on vielä vatsassa vähän löysää vaikka synnytyksestä on jo kuukausi!!!

Kuulostaa TOSI rankalta.... just just

 

[Huopatossu]

Mä pyrin keksimään paljon tekemistä ettei tarvi kotona istuskella.Käydään kavereiden kanssa kahveella,uimassa,sisäleikkipuistossa,kyläillään tai meille tulee vieraita joskus vaan ykskax ajetaan ikeaa ja samalla jumboon...

 

[Tyttöni Tuulispää]

Ihan sitä tavallista kotonaoloa. Aamulla laitan pojan kouluun, siivoan, pyykkään, leikin lasten kanssa, istun koneella, laitan ruokaa, ulkoillaan jos ei sada, kyläillään naapurissa tai toisin päin, jne...
Siinähän se päivä menee

Joskus tosin olisi kiva lähteä esim. kaupungille tai kauemmas kylään, mutta minulla ei ole päivisin autoa käytössä ja linja-autoaikataulut eivät sovi kuopuksen päivärytmille. Mutta en valita, en! Olen onnellinen, kun saan olla kotona.

 

[vieras]

Samaa paskaa päivästä toiseen, syötä, kaavi paskat persuksista, nukuta, syötä jne. Joskus, ehkä kerran kuussa voidaan vähän leikkiä leluilla.

 

[piipi]

Kotiäitiys nyt vaan on arjen pyörittämistä. Eihän sulla ole synnytyksen jälkeistä masista? Ulkoilun kuuluisi piristää. Asutteko maalla vai kaupungissa? Etsi joku perhekerho tai mammapiiri, jossa pääset tapaamaan toisia äitejä ja marmattamaan elämän pikkuhankaluuksista

Vauva-aikana oli vielä suht helppoa käydä kaupungilla vaikka ostoksilla. Ihan ex-tempore se ei onnistu. Bussilla kuljettiin. Ja aina siinä on pieni pakkaaminen ja vaatettaminen että saa vauvan matkaan. Sit kun ei enää nukahtanu vaunuissa ja alkoi itse vauva kaivat liikuntaa ei enää niin helpolla käytykäään siellä missä äiti viihtyi.

 

[vieras]

Minua masentaa perhekerhot ja puistot. en taida olla synnynnäinen äiti. tai äitimateriaalia. ihan pakolla esikoisen vuoksi kävin kuopuksen vauva-aikana. Jos ei kiinnitä huomiota miten omat lapset kehittyy, niin on jotenkin vajaa äiti. pitäisi muistaa missä vaiheessa tekee mitäkin ym.

 

[lisko]

No mun päivät on vähän sekavia, kun yritän mahduttaa niihin kaiken mahdollisen. Täytän ja tyhjennän pyykin-ja astianpesukonetta sekä kuivausrumpua. Kuljetan tavaraa paikoilleen-koko ajan, vaatteita, leluja, lehtiä. Petaan sänkyjä. Järjestän paikkoja, pyyhin pöytiä, lattioita, ovenpieliä. Teen ruokaa, syötän nälkäisille suille ja haen sitten lisää kaupasta. Hoidan vauvaa. Leikin lasten kanssa. Pyyhin pyllyjä ja pesen hampaita, käsiä, naamoja. Toimin riitojen erotuomarina. Ja lohduttajana. Ja sitten tän kaiken puuhastelun ohessa haluan tehdä joka päivä jotain mukavaa. Kiertelen kauppakeskuksessa, kutsun ystävän kahville, käyn jonkun kanssa lounaalla, juoruan puhelimessa tai netissä. Päiväsaikaan usein näen muita ihmisiä juuri kahvilassa tai kahvilla jonkun kotona. Tai muuten vain. Pelkkää tasatahtista rutiiniä en kestäisi.

 

[hassu]

Kotiäitiys nyt vaan on arjen pyörittämistä. Eihän sulla ole synnytyksen jälkeistä masista? Ulkoilun kuuluisi piristää. Asutteko maalla vai kaupungissa? Etsi joku perhekerho tai mammapiiri, jossa pääset tapaamaan toisia äitejä ja marmattamaan elämän pikkuhankaluuksista

Vauva-aikana oli vielä suht helppoa käydä kaupungilla vaikka ostoksilla. Ihan ex-tempore se ei onnistu. Bussilla kuljettiin. Ja aina siinä on pieni pakkaaminen ja vaatettaminen että saa vauvan matkaan. Sit kun ei enää nukahtanu vaunuissa ja alkoi itse vauva kaivat liikuntaa ei enää niin helpolla käytykäään siellä missä äiti viihtyi.

ei mulla masista oo, vauveli on jo 7kk ja hyvin pärjätään. kyselen ihan mielenkiinnosta miten muut päivänsä kuluttavat. mutta niinhän se on että arjen pyöritystä elämä on pitkälti. välillä innostun siivoamaan ja välillä mikään ei huvita ja roikun koneella koko päivän. kuntokeskukseen liityin joulun alla ja mietin tässä joko "uskallan" laittaa vauvan lapsiparkkiin...

mutta jatkakaa, tykkään lukea, jospa saisin ideoita

 

[vieras]

No mun päivät on vähän sekavia, kun yritän mahduttaa niihin kaiken mahdollisen. Täytän ja tyhjennän pyykin-ja astianpesukonetta sekä kuivausrumpua. Kuljetan tavaraa paikoilleen-koko ajan, vaatteita, leluja, lehtiä. Petaan sänkyjä. Järjestän paikkoja, pyyhin pöytiä, lattioita, ovenpieliä. Teen ruokaa, syötän nälkäisille suille ja haen sitten lisää kaupasta. Hoidan vauvaa. Leikin lasten kanssa. Pyyhin pyllyjä ja pesen hampaita, käsiä, naamoja. Toimin riitojen erotuomarina. Ja lohduttajana. Ja sitten tän kaiken puuhastelun ohessa haluan tehdä joka päivä jotain mukavaa. Kiertelen kauppakeskuksessa, kutsun ystävän kahville, käyn jonkun kanssa lounaalla, juoruan puhelimessa tai netissä. Päiväsaikaan usein näen muita ihmisiä juuri kahvilassa tai kahvilla jonkun kotona. Tai muuten vain. Pelkkää tasatahtista rutiiniä en kestäisi.

tuotahan se on kotiäitiys, lisäksi kuskaamista eskariin ja kerhoihin ja harrastuksiin.
Minulle riittää tuo mukava juttu noin kerran viikossa, en ehdi useammin, kun sitten koti olisi hyrskynmyrskyn (vain kaksi lasta).

 

[kotirouva]

Itse käyn usein kävelyllä, uimassa, taidenäyttelyissä, katson elokuvia, laitan ruokaa, ostoksilla, siivoan hiukan, nettailen, jumppaan, luen...

 

[kotirouva]

Mä käyn kerran viikossa kampaajalla ja kosmetologilla. Sitten mä shoppailen ja lounastan ystävien kanssa. Liikun myös päivittäin, käyn jumpissa ja salilla. Lastenhoitaja mulla on palkattuna ma-pe. Viikonloppu pitää kestää ilman, mutta onneksi mies on silloin kotona.
Rankkaa on, en olisi uskonut miten lapsen tulo muuttaa elämää. Mullakin on vielä vatsassa vähän löysää vaikka synnytyksestä on jo kuukausi!!!

Kuulostaa TOSI rankalta.... just just

taisi mirella vähän vitsinä kirjottaa, vai mitä? ;o)

 

[NeitiNasu]

Riippu siitä onko neiti kotona vai ei.

Tai no ei oikeastaan riipu.

Käydään koiralenkillä pari, kolme kertaa päivässä, imuroin joka päivä vähän, järjestelen ohikulkiessani paikkoja ja touhuan vauvan kanssa, teen ruokaa pari ateriaa päivälle (vain yksi, jos neiti tarhassa).

Sitt välillä saatan lähteä pyörähtään kaupungilla vauvan kanssa päivällä neitin hoitopäivinä, ja tytön vapailla sitt käydään välillä vähän muissa kuin kotipuistossa jne...

Ja kyllä, tämä on rattoisaa.

Esikoisen kanssa ei tosin ollut, vaan äärettömän tylsää.

Joko musta on tullut vanha, tai oon vaan turtunut. B)

 

[vieras]

Riippu siitä onko neiti kotona vai ei.

Tai no ei oikeastaan riipu.

Käydään koiralenkillä pari, kolme kertaa päivässä, imuroin joka päivä vähän, järjestelen ohikulkiessani paikkoja ja touhuan vauvan kanssa, teen ruokaa pari ateriaa päivälle (vain yksi, jos neiti tarhassa).

Sitt välillä saatan lähteä pyörähtään kaupungilla vauvan kanssa päivällä neitin hoitopäivinä, ja tytön vapailla sitt käydään välillä vähän muissa kuin kotipuistossa jne...

Ja kyllä, tämä on rattoisaa.

Esikoisen kanssa ei tosin ollut, vaan äärettömän tylsää.

Joko musta on tullut vanha, tai oon vaan turtunut. B)

olit kuitenkin monta vuotta kotona, jos oli tylsää...

 

[Kevätaurinko]

Meillä on joka arkipäivälle ohjelmaa kun käydään kerhoissa.
Maanantaisin ja torstaisin on isomman tytön 4-vuotiaiden kerho klo8:30-11:30.
Tiistaisin ja perjantaisin on pojan 5-vuotiaiden kerho klo8:30-11:30.
Keskiviikkoisin käyn kaikkien lasten kanssa perhekerhossa.
Käydään puistoissa,meille tulee mun kavereita joilla on lapsia ja me mennään mun kavereille lasten kanssa leikkimään.
Kyllä meillä riittää ohjelmaa välillä vähän liiankin kanssa.
Kyllä nautin joka päivästä kun saan olla lasten kanssa kotona. :heart:

 

[vieras]

Meillä on joka arkipäivälle ohjelmaa kun käydään kerhoissa.
Maanantaisin ja torstaisin on isomman tytön 4-vuotiaiden kerho klo8:30-11:30.
Tiistaisin ja perjantaisin on pojan 5-vuotiaiden kerho klo8:30-11:30.
Keskiviikkoisin käyn kaikkien lasten kanssa perhekerhossa.
Käydään puistoissa,meille tulee mun kavereita joilla on lapsia ja me mennään mun kavereille lasten kanssa leikkimään.
Kyllä meillä riittää ohjelmaa välillä vähän liiankin kanssa.
Kyllä nautin joka päivästä kun saan olla lasten kanssa kotona. :heart:

siis eihän sulla ole kerho kuin kerran viikossa.

 

[LEAL]

Mä käyn kerran viikossa kampaajalla ja kosmetologilla. Sitten mä shoppailen ja lounastan ystävien kanssa. Liikun myös päivittäin, käyn jumpissa ja salilla. Lastenhoitaja mulla on palkattuna ma-pe. Viikonloppu pitää kestää ilman, mutta onneksi mies on silloin kotona.
Rankkaa on, en olisi uskonut miten lapsen tulo muuttaa elämää. Mullakin on vielä vatsassa vähän löysää vaikka synnytyksestä on jo kuukausi!!!

Ehkä maailman huonoin provo!

Ja jos oli vitsi niin ei naurattanut :|

 

[NeitiNasu]

Riippu siitä onko neiti kotona vai ei.

Tai no ei oikeastaan riipu.

Käydään koiralenkillä pari, kolme kertaa päivässä, imuroin joka päivä vähän, järjestelen ohikulkiessani paikkoja ja touhuan vauvan kanssa, teen ruokaa pari ateriaa päivälle (vain yksi, jos neiti tarhassa).

Sitt välillä saatan lähteä pyörähtään kaupungilla vauvan kanssa päivällä neitin hoitopäivinä, ja tytön vapailla sitt käydään välillä vähän muissa kuin kotipuistossa jne...

Ja kyllä, tämä on rattoisaa.

Esikoisen kanssa ei tosin ollut, vaan äärettömän tylsää.

Joko musta on tullut vanha, tai oon vaan turtunut. B)

olit kuitenkin monta vuotta kotona, jos oli tylsää...

Niin olin, kolme. Se on periaate kysymys, lapset hoidetaan kotona vähintään kaksi vuotiaiksi asti, mielummin pidempään. Eikä mulla ollut mikään kiire mihinkään, enkä uskonut osaavani myöskään mitään muuta.

Mutta en toista samaa virhettä enää. Käyn salilla, ja teen vuoroja töihin iltaisin kun mies tai äiti hoitaa lapsia. Palasin töihin kun vauva oli 4 kk. Toista kertaa en siis jäisi enää moneksi vuodeksi kotiin, kun ensimmäisestä kerrasta jäi melko ikävä maku.

Mutt lapset hoidetaan kotona silti itse, vaikka töitä vähän siinä sivussa harrastetaankin.