Mitä sairaalakassiin?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pohdiskelija..
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja piinaliina:
Mulla vasta hauskaa oli; oma vauva joutui ennenaikuaisuutensa vuoksi jäämään tarkkailuosastolle useiksi päiviksi ja olin sen koko ajan huoneessa, joissa muilla äideillä oli vauvat vieressä. Todella tahdikasta henkilökunalta#>ZZ"#*
Vauvat parkuivat, tietenkin, yöt läpeensä ja olin niin hermostunut oman vauvani vuoksi, etten pystynyt nukahtamaan uudelleen - käytännössä torkahtelin,heräilin,-suurimmaksi osaksi valvoin 9 yötä vieraiden vauvojen itkun vuoksi ja kun lopulta pääsimme kotiin, olin jo niin loppu, että autosta noustuani oksensin kotiportaille.

Mulla oli lapsi kokoajan vierihoidossa vaikka lampun alle joutuikin. Onneksi näin, olisin muuten hyppinyt seinille..

 
Alkuperäinen kirjoittaja piinaliina:
Mulla vasta hauskaa oli; oma vauva joutui ennenaikuaisuutensa vuoksi jäämään tarkkailuosastolle useiksi päiviksi ja olin sen koko ajan huoneessa, joissa muilla äideillä oli vauvat vieressä. Todella tahdikasta henkilökunalta#>ZZ"#*
Vauvat parkuivat, tietenkin, yöt läpeensä ja olin niin hermostunut oman vauvani vuoksi, etten pystynyt nukahtamaan uudelleen - käytännössä torkahtelin,heräilin,-suurimmaksi osaksi valvoin 9 yötä vieraiden vauvojen itkun vuoksi ja kun lopulta pääsimme kotiin, olin jo niin loppu, että autosta noustuani oksensin kotiportaille.

Mulla oli sama homma. Kätilöt vielä huomauttelivat aina uudessa vuorossa, että sinähän voisit lähteä jo kotiin kun ei sinulla vauvaakaan täällä ole... Lääkäri vain ei päästänyt, kun istukan käsinirrotusta, tulehdusta ja muuta ongelmaa. Kätilöiden ja toisten äitien mielestä olin turhaan siellä, lääkäri taas sanoi suoraan minulle että puolet näistä äideistä voisi laittaa jo kotiin laulattamaan lapsiaan. Oli kyllä niin epätoivottu ja epätoivoinen olo. Keskolassa ei ollut sen lämpimämpi tunnelma. Siellä olin htä paljon vierailija kuin omalla osastollanikin.

Silti asia paremmin kuin äitini kohdalla aikanaan. Hänet laitettiin toipumaan keisarinleikkauksesta osaston "toiselle puolelle". Huonekaverinaan 2 abortin tehnyttä ihmistä. Ei siinäkään omasta vauvasta paljon iloittu ja varmasti hirveä tilanne noille keskeytykseen päätyneille naisillekin.
 
Siis ihanko oikeesti joku aatteelee ensimmäisenä jalkakarvojen ajelua synnytyksen jälkeen??! Onkohan teistä kukaan synnyttänytkään...Kyllä mä ainakin olin niin keskittynyt vauvaan ja olon paranteluun, ettei kyllä ihan heti ensimmäisenä tullu jalkakarvat mieleen...voi maailma sentään!
 
Alkuperäinen kirjoittaja täh?:
Siis ihanko oikeesti joku aatteelee ensimmäisenä jalkakarvojen ajelua synnytyksen jälkeen??! Onkohan teistä kukaan synnyttänytkään...Kyllä mä ainakin olin niin keskittynyt vauvaan ja olon paranteluun, ettei kyllä ihan heti ensimmäisenä tullu jalkakarvat mieleen...voi maailma sentään!

Mä ajelin jalat ja bikinirajan jopa hetkeä ennen kuin lähdin synnyttämään sekä useita kertoja sairaalassakin. Ja kyllä, olen synnyttänyt. Oloa ei tarvinnut parannella, enkä muutenkaan turhia valittele joten siinä ne jalat sheivaantuivat samalla kun suihkussa muutenkin kävin. Vauvaan voi kyllä keskittyä sen loppuajankin, suihkussa kun ei mene kuin se 10min.. Ei vauva ole mikään "syy" jättää itseään hoitamatta jos nämä asiat muutenkin tulee rutiinilla.
 
Juu, eiköhän se ole niin että ne ketkä ajelee niin ne ajelee ja ketkä ei niin ei. Kaikkea saa toki ihmetellä :) Mulla itselläni ainakin tuo ajelu on niin piintynyt tapa, että sen teen rutiininomaisesti olin raskaana tai en, synnyttänyt tai en.
 
No, jokainen tehköön tyylillään, mutta olen kyllä samaa mieltä, että saa ne karvat jonkin aikaa odottaa...mutta onneksi ei niin hirmusti kasvakkaan säärikarvoja, joten antaa kasvaa vaan :)
 
Ei ollu mullakaan mitkään karvat mielessä synnytyksen jälkeen, mutta jokainen taaplaa tyylillään.
Jos ajatellaan ihan sellaista yleislistaa, että mitä sinne sairaalaan kannattaa pakata mukaan, niin en tuota "partahöylää" ehkä sinne laittaisi. Se on sellainen, että sen muistaa ottaa ne, jotka sen ehdottomasti haluavat. Luulisin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja :)):
No, jokainen tehköön tyylillään, mutta olen kyllä samaa mieltä, että saa ne karvat jonkin aikaa odottaa...mutta onneksi ei niin hirmusti kasvakkaan säärikarvoja, joten antaa kasvaa vaan :)

Mistä luulet mun nimimerkin tulevan? ;) Eli kun on näin karvainen ihminen niin näyttääkseni ihmiseltä olen ajellut lähes koko ikäni. Aamulla suihkun aikana ajellut sääret ovat jo illalla sänkiset ja sänki muistuttaa Karhukoplan rosvojen jalkoja. Valehtelematta.
 

Yhteistyössä