Mitä se on muilta pois, vaikka olen 40v ja kahden pienen lapsen äiti?

[ei ymmärrä..]

Itse olen hommannut lapset melko nuorena ja monen mielestä varmasti liian nuorena (esikoisen synnytin 19-vuotiaana). En kuitenkaan ikinä ole kokenut että missään kohdeltaisi huonosti sen takia tai että ihmiset tuijottaisi.
Ylipäätään musta tuntuu, että nämä "ihmiset tuijottaa" jutut on ihan siellä omien korvien välissä.

Pitäisikö siis kävellä muiden äitien ohi niin ettei vahingossakaan vilkaise päin ettei kukaan vaan ajattele että tuijotan nyt sitten jotenkin paheksuen.

Vähän kyllä nyppii se että tässäkin aloituksessa oletus on se että nuorilla vanhemmilla on talous kuralla ja asiat päin peppua. Kuitenkin tunnen ikäisiäni äitejä ja sitten niitä reilustikin päälle kolmekymppisiä äitejä ja aika samoissa elämäntilanteissa ollaan kaikki.
Asuntolainatkin otettu suunnilleen samaan aikaan.

Ehkä tosiaan erotuksena on sitten se että ne päälle kolmekymppiset ovat eläneet pitempään ns. sinkkuelämää. Ja tosiaan se sopiva kumppani löytynyt sitten vasta myöhemmin.

Mutta niin..jotenkin turha tämä keskusteluaihe on. Kun tosiaan ainakin mulla on monen ikäisiä ystäviä eikä se ikä missään keskusteluissa tule sen kummemmin esille. Aika samanlaista se elämä tuntuu olevan kaikilla. Enkä oikeasti jaksa uskoa, että oma ystäväpiirini olisi jotenkin hirveän poikkeuksellinen.

 

[v]

[QUOTE="vieras";22388498]voi v.. mitä yleistystä
mä oon aina tiennyt että haluan lapseni tehdä ennen kuin 30v täytän ja tavoitteessa onnistuin. lapsiluku on täynnä ja ikää on 28v. perheen perustaminen oli mulle sitä paremmin ja fiksummin elämistä.[/QUOTE]

No niimpä. Ehkä alle 30-vuotiaat äidit ovat olleet vain tehokkaita. Ei siellä yliopistolla tarvitse roikkua vuosikausia. Toiset valmistuvat nopeammin, saavat hyvän vakipaikan jo 25-vuotiaana. Ja kun hyvä mieskin on löytynyt, miksi ihmeessä odottaa keski-ikään että tekee lapsia? Se vasta idiotismin huippu olisikin.

 

[dft]

NO kyllähän sä ap nyt itse yleistät että kaikki nuoret äidit on jotenkin epäkypsiä ja luusereita...
Jos ajattelet itse noin muista, on loogista että ajattelet muiden pohtivan tuollaisia ajatuksia sinusta.
Nuoren äidin , joskaan ei vanhemmankaan tarvitse perustella sitä miksi on sillä iällä lapsensa tehnyt, se on jokaisen ihan oma asia, eikä sitä tarvitse kenellekkään selitellä.

Itse tein kaksikymppisineä ekan ja tokan kaksivitosena. On oma talo ja työpaikka ja kaikki ne asiat joita ap luettelit.
Kuitenkin tälläinen selittely kuulostaa mielestäni hölmöltä, selitän ja puolustan sitä että minulla on oikeus lapsiini vaikka ne olen nuorena tehnyt.Tottakai minulla on oikeus lapsiini, yhtälailla kun ap sulla omiisi. Tämä on minulle hyvä, harmi jos se on muille tuijottelun kohde.
On parempi sanoa, että minulla on kaksi tytärtä ja sillä se.

 

[Mummeliisa]

Minä olin aikoinani nuori äiti. Esikoiseni sain kun olin 18.
Jossain vaiheessa olin sitten 20+ äiti ja 30+ äiti ja nyt olen 40+ äiti.
En ole huomannut tuijotusta missään vaiheessa, mutta ehkä olen vain huono huomioimaan moisia?
Näillä nettipalstoilla sen sijaan ajoittain lukee milloinminkinikäisten äitien paheksuntaa ja aina yhtä hölmöltä vaikuttaa.

 

["mää"]

mää ainakin oon ylpee siitä, että oon "nuori" äiti. 24v, kaks lasta, mies, vakityö, omakotitalo (joka kohta maksettu pois). ja mun sukulaiset, jotka järkiään on tehny lapset 40v:nä on melkeinpä kateellisia mun elämästä ja kaikki on sanonu, että kumpa olisivat tajunneet tehä lapsia nuorina kun vielä jaksaa. kai ne on vaan kateellisia ku oon nuori ja nätti ja pärjätään hyvin taloudellisesti. tässä niille, kenen mielestä nuoret äidit saa vaan vahinkolapsia ja on sossupummeja. NII.

mutta siis mulle on ihan sama minkäikäsenä lapset tekee, kuhan se hetki itestä tuntuu hyvältä. enkä karstasta "vanhoja" äitejä.

 

[Micosa]

Minä olin aikoinani nuori äiti. Esikoiseni sain kun olin 18.
Jossain vaiheessa olin sitten 20+ äiti ja 30+ äiti ja nyt olen 40+ äiti.
En ole huomannut tuijotusta missään vaiheessa, mutta ehkä olen vain huono huomioimaan moisia?
Näillä nettipalstoilla sen sijaan ajoittain lukee milloinminkinikäisten äitien paheksuntaa ja aina yhtä hölmöltä vaikuttaa.

Mä sain esikoisen 19v. Keskimmäisen 35v ja kuopuksen 39v.
En mäkään mitään tuijotuksia ja paheksumisia ole nähnyt/kokenut tahi kuullut.
Ja tosiaan täällä tuo aihe on useinkin esillä, jossa nuorempi-vanhempi äiti kinastelee oikeasta iästä saada lapsia jne kaikkea siihen liittyvästä.

 

["kaukana"]

Tää on kyllä' todella lapsellinen keskustelu, ei voi muuta sanoa.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";22388498]voi v.. mitä yleistystä
mä oon aina tiennyt että haluan lapseni tehdä ennen kuin 30v täytän ja tavoitteessa onnistuin. lapsiluku on täynnä ja ikää on 28v. perheen perustaminen oli mulle sitä paremmin ja fiksummin elämistä.[/QUOTE]

Mitä jos oisit löytänyt miehesi (tai kenetkään kelvollisen miehen) vasta 28-vuotiaana ja hän ei olisi ollut halukas heti jonkun puolen vuoden tuntemisen perusteella tekemään lapsia, vaan olisi halunnut tutustua ensin ainakin pari vuotta? Olisitko sitten jättänyt lasten teon kokonaan, ettei susta tulisi liian nuorta äitiä?

Niin munkin piti saada lapset nuorena, mutta vähän paha niitä on yksin ruveta tekemään. Minusta kun lapsilla on lähtökohtaisesti oikeus isäänkin, ja vielä hyvään isään, jolle lapset tulivat toivottuina ja odotettuina ja joka on mukana heidän jokapäiväisessä arjessaan tasaveroisena vanhempana.

 

[MorbidMama]

Voi ei näitä kannata itteensä ottaa....jokaisella on oma elämänsä ja pääasia on, että on itse tyytyväinen.
Mulla menee toisesta korvasta ulos nää nimi-ja ikäkommentoinnit....evvk.

 

[MorbidMama]

[QUOTE="kaukana";22388832]Tää on kyllä' todella lapsellinen keskustelu, ei voi muuta sanoa.[/QUOTE]

Ainahan nämä....

 

["vieras"]

No niimpä. Ehkä alle 30-vuotiaat äidit ovat olleet vain tehokkaita. Ei siellä yliopistolla tarvitse roikkua vuosikausia. Toiset valmistuvat nopeammin, saavat hyvän vakipaikan jo 25-vuotiaana. Ja kun hyvä mieskin on löytynyt, miksi ihmeessä odottaa keski-ikään että tekee lapsia? Se vasta idiotismin huippu olisikin.

Ei ole välttämättä pätkääkään tehokkuudesta kiinni, vaan hyvästä tuurista. Erityisesti tuon hyvän miehen ja vakipaikan löytämisen suhteen. Sekin, miten pitkällä yrittämisellä tulee raskaaksi, on ihan puhtaasti tuurista kiinni.

Musta ei tee kenestäkään sen huonompaa tai parempaa äitiä minkä ikäisenä on lapsensa tehnyt. Mutta ei lasten saanti nuorena ole mikään itseisarvo. Paras ikä saada lapset on se, kun kokee itse olevansa siihen kypsä ja elämän puitteet ovat semmoiset, että lapsen on hyvä perheeseen syntyä ja siinä pystytään hänen tarpeistaan vastaamaan (esim. vakaa parisuhde, terveys ja taloudellinen tilanne).

 

[MorbidMama]

No niimpä. Ehkä alle 30-vuotiaat äidit ovat olleet vain tehokkaita. Ei siellä yliopistolla tarvitse roikkua vuosikausia. Toiset valmistuvat nopeammin, saavat hyvän vakipaikan jo 25-vuotiaana. Ja kun hyvä mieskin on löytynyt, miksi ihmeessä odottaa keski-ikään että tekee lapsia? Se vasta idiotismin huippu olisikin.

Mä en halunnut nuorempana lapsia. Ekat fibat siihen suuntaan tuli lähes kolmekymppisenä...20ja risat iässä en TODELLAKAAN halunnut lapsia. En edes pitänyt niistä.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";22388866]Mitä jos oisit löytänyt miehesi (tai kenetkään kelvollisen miehen) vasta 28-vuotiaana ja hän ei olisi ollut halukas heti jonkun puolen vuoden tuntemisen perusteella tekemään lapsia, vaan olisi halunnut tutustua ensin ainakin pari vuotta? Olisitko sitten jättänyt lasten teon kokonaan, ettei susta tulisi liian nuorta äitiä?

.[/QUOTE]

voi hö, tottakai mä tajuan että kaikki ei mee niin ku haluaa. mulla kävi tuuri ja löysin miehen 21 vuotiaana ja oli mahdollisuus tehdä lapset siihen ikään kun haaveilinkin. ja oli mahdollista haaveilla tollasesta "aikataulusta"
jos olisin löytänyt miehen vasta nyt(28v) , sit se perheenperustaminen olisi valitettavsti siirtyny sinne keski-ikään.

 

[v]

Eikö sinua ärsytä jos joku kohtelee lastaan huonosti?

Minä olen sitä mieltä että lapset pitää tehdä nuorena, koska muuten vanhemmat kuolevat lapsen ollessa melko nuori. En silti tuomitse koska ikinä ei voi tietää mitä on taustalla! Kukin siis tehköön lapset silloin kun itselle sopii.

Minun äiti sai minut nuorena, ja kuoli kun olin itse melko nuori. Mummoni sai äitini vanhana (yli 40) ja kuoli kun äitini oli niin ihan aikuinen, vain vuotta ennen kuin äitini kuoli. Ei noita asioita voi tietää.

 

[a.p.]

Kiitos kaikille vastanneille! Nyt vasta huomasin tämän ketjun, sillä tämä "paheksuttava" aihe jäi heti filtteriin ja joutui modejen tarkastettavaksi.

Haluan joillekin vastaajille painottaa sitä että minä, ap, en todellakaan aloituksessani arvostellut nuoria (tai ylipäätänsä minkään iän perusteella) äitejä. Päinvastoin yritin painottaa sitä, että iällä ei mielestäni ole merkitystä, vaan koen yhteenkuuluvaisuutta ikään katsomatta kaikkien pienten lasten äitien kanssa, sillä uskon että he painivat samojen pikkulasten ongelmien ja onnenhetkien kanssa mitä minä. Aloituksellani vain ihmettelin, että miksi jollain ihmisellä olisi syy paheksua / sääliä minua, sillä minä en keksi syytä miksi minun pitäisi niin tehdä toisen äidin iän perusteella. Oli hän sitten nuori tai vanha, kunhan vain on hyvä äiti omalle lapselleen.

Vetoaminen siihen, että vanhojen vanhempien lapset jäävät ns. yksin nuorena, en voi todeta muuta kuin, että kuolema ei ikää katso. Syöpä tai tukkirekka voi kaataa meistä kenet tahansa, muussa tapauksessa elämme todennäkoisesti odotettavissa olevien ikäennusteiden mukaisesti yli 80 vuotiaiksi. Itse asiassa lasteni ainoa kuollut isovanhempi menehtyi juuri syöpään alle 40 vuotiaana. Muuta porskuttavat vielä hyvin menemään, eli senkään puolesta ei minun lapseni tarvitse sääliä.

 

[Beep]

Vetoaminen siihen, että vanhojen vanhempien lapset jäävät ns. yksin nuorena, en voi todeta muuta kuin, että kuolema ei ikää katso. Syöpä tai tukkirekka voi kaataa meistä kenet tahansa, muussa tapauksessa elämme todennäkoisesti odotettavissa olevien ikäennusteiden mukaisesti yli 80 vuotiaiksi.

Joo toi perustelu oli niin LAPSELLINEN, eiks nuorten äitien pitänyt olla fiksuja? Toi perustelu oli kyllä naurettava kertakaikkiaan. Luuleekohan nuoret et ne on kuolemattomia?

 

[hahahah]

Eli jos tapaat miehesi 28veenä siirtyy lasten teko keski-ikään.... Hhehehehehehehehheee Minä oon vissiin sellanen keski-ikänen sitte, 32v.

 

[Beep]

Eli jos tapaat miehesi 28veenä siirtyy lasten teko keski-ikään.... Hhehehehehehehehheee Minä oon vissiin sellanen keski-ikänen sitte, 32v.

Oot tosi vanha!

 

[vv]

Tänään näin noin 4-kymppisen äidin kahden lapsen kanssa uimahallissa ja voi, että oli aktiivinen äiti =) Hymyssä suin katselin, kun leikki hippasta lasten kanssa ja hauskuutti heitä. Sitten altaassa makoili näitä parikymppisiä valaita ylipursuavissa bikineissään tympeän näköisinä... Kai oli liian pitkä aika, kun oli viimeksi saaneet röökiä. Eivät katsoneet lastensa perään vaan antoivat kumota toisia lapsia nurin, juosta päin, viedä leluja käsistä jne. Eli tässä tapauksessa aktiivinen oli se vanhempi äiti =) Ja tein näitä havaintoja ennenkuin tästä ketjusta oli tietoakaan...

 

[Beep]

Tänään näin noin 4-kymppisen äidin kahden lapsen kanssa uimahallissa ja voi, että oli aktiivinen äiti =) Hymyssä suin katselin, kun leikki hippasta lasten kanssa ja hauskuutti heitä. Sitten altaassa makoili näitä parikymppisiä valaita ylipursuavissa bikineissään tympeän näköisinä... Kai oli liian pitkä aika, kun oli viimeksi saaneet röökiä. Eivät katsoneet lastensa perään vaan antoivat kumota toisia lapsia nurin, juosta päin, viedä leluja käsistä jne. Eli tässä tapauksessa aktiivinen oli se vanhempi äiti =) Ja tein näitä havaintoja ennenkuin tästä ketjusta oli tietoakaan...

Ja sitten vielä se pitäisi-olla-itsestäänselvyys että kaikilla on hyviä ja huonoja päiviä ja jaksaminen vaihtelee suuresti (ainakin mulla)

 

[Anatolia]

Eikö sinua ärsytä jos joku kohtelee lastaan huonosti?

Minä olen sitä mieltä että lapset pitää tehdä nuorena, koska muuten vanhemmat kuolevat lapsen ollessa melko nuori.

Ehkä parasta mitä olen vähän aikaan kuullut . Kuulostaa ihan siltä, että joku 17 v yrittäisi parhaansa mukaan kirjoittaa jotain tosi fiksua.

Jos ihminen elää edes 65-vuotiaaksi, niin nelikymppisenä saadut lapset on jo 25 v tienoilla. Ja suurin osa suomalaisista taitaa elää reippaasti yli 65 v.

 

["lisko"]

Ei se olekaan. Joskus säälin, niitä jotka on tehneet lapset tosi nuorina. Itse aion pitää lapsenteko-option auki niin kauan kuin luonnollisesti pystyn sikiämään, jos siis iltatähteä alkaa tehdä mieli =). Vaikka lähemmäs viisikymppisenä. Eikä se muille kuulu. Itse lapseni teen, hoidan ja elätän. Toisin kuin monet niistä sossun tuilla elävistä parikymppisistä vanhemmista.

 

[Glorinha]

Mä en ole koskaan ymmärtänyt näitä vanha vs. nuori äiti- keskusteluja. Itse sain esikoiseni vasta 30 vuotiaana, mutta mulla on monta ystävää jotka ovat saaneet lapsensa aivan teininä.
Mä en voi ymmärtää sitä ajatusmaailmaa, jossa verrataan sitä missä iässä lapsi on hyvä tehdä. Lähes jokainen lapsensa "tekee" kun on siinä elämäntilanteessa että kokee olevansa valmis. Toinen on sitä alle 20v ja toinen lähelle 40v.

Niin ja sille vastaajalle tiedoksi, joka sanoi, että vanhojen äitien lapset menettävät vanhempansa nuorena...
Mun äiti sai mut 37-vuotiaana ja nyt mä olen 31v. Äitini on siis 68v ja erittäin pirteä ja terve isoäiti.

 

[Lunatic]

Eikö sinua ärsytä jos joku kohtelee lastaan huonosti?

Minä olen sitä mieltä että lapset pitää tehdä nuorena, koska muuten vanhemmat kuolevat lapsen ollessa melko nuori. En silti tuomitse koska ikinä ei voi tietää mitä on taustalla! Kukin siis tehköön lapset silloin kun itselle sopii.

Ai että nelikymppinen äiti kuolee jo viiskymppisenä tms?

Voi elämän kevät.

 

[Lunatic]

Ehkä parasta mitä olen vähän aikaan kuullut . Kuulostaa ihan siltä, että joku 17 v yrittäisi parhaansa mukaan kirjoittaa jotain tosi fiksua.

Jos ihminen elää edes 65-vuotiaaksi, niin nelikymppisenä saadut lapset on jo 25 v tienoilla. Ja suurin osa suomalaisista taitaa elää reippaasti yli 65 v.

No naiset yleensä yli 8kymppisiksi ainakin.
Oli kyl hauskat argumentit sillä kommentoijalla..

Ootteko muuten huomanneet että 4kymppiset pienten lasten äidit on paljon coolimpia tyyppejä kuin 4kymppiset mummot?