No jaa, jotkut lapset kun vain ovat tyytyväisempiä kun on suht tarkka päivärytmi. Varsinkin mitä pienemmästä lapsesta on kyse. Joku leikki-ikäinen sitten osaakin jo paremmin joustaa.
Jos joku vauva tai taaperoikäinen herää joka aamu klo 6-7, niin sit se herää. Meillä molempien lasten aamu-unet alkoivat pidentyä vasta noin 5 vuoden korvilla. Ja kyllä meidän mukulat aika pian herätessään ovat halunneet aamupalaa, siitä 3-4 tuntia ja taas on oltava syötävää ettei tuu kiukku. Kun olivat päiväuni-iässä, niin unille mentiin puolen päivän aikoihin jos haluttiin seuraavasta kiukusta selvitä. Sitten olikin välipalan nälkä ja sitten 3 tuntia ja uusi nälkä.
Kyllä sellaisen vauva- ja taaperoikäisen päivärytmiä paljon säätelevät ruokailut ja unet. Tiedän vanhempia, jotka elävät hyvin "boheemisti" mutta sitten niiden mukulat kiukkuavatkin väsymystään kun mamma haluaakin mennä ja tulla ja äiti ei itse edes tajua, että lapsi on väsynyt. Se on minusta surullista, että omat menot ja halut ovat paljon tärkeämpiä kuin lapsen hyvinvointi. Toki on niitä lapsia, jotka ovat tyytyväisiä ihan missä vaan ja millon vaan ja nukkuvat vaikka tikun nokassa. Mutta uskallan väittää, että suurin osa lapsista vaatii pienenä olleessaan aika säännöllistä elämän rytmiä. Se voi olla tylsää mutta meidän perheessä se aikoinaan tarkoitti tyytyväisiä lapsia ja sitä kautta tyytyväisempää äitiä.
