Mitä siellä toimintaterapiassa oikein tehdään?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Äitee"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ä

"Äitee"

Vieras
Lapsi sai sinne lähetteen arvioon 4-vuotisneuvolasta kakeamotoriikan ongelmien takia, ja nyt on aika varattuna. Mutta mitä ihmettä siellä terapiassa tehdään? Olen yrittänyt googlettaa, mutta löytänyt vaan jotain ympäripyöreää lääkinnällisestä kuntoutuksesta ja lapsen kasvun ja kehityksen tukemisesta... Missään ei kerrota mitä siellä ihan konkreettisesti tehdään. Mitä sinne kannattaa esim. laittaa lapselle päälle (liikutaanko niin paljon että ihan shortsit tms?), miten tsempata lasta käyntiä ennen ettei menisi ihan lukkoon? Puhutaankin siellä enemmän vain tehdään jotain muuta?
 
Toimintaterapian sisältö riippuu siitä mikä on ongelma. Kun on kyse karkeamotoriikasta niin todennäköisesti tehdään tasapainoharjoituksia, harjoitellaan tekemään liikkeitä mallin mukaan, hyppimään, polkemaan pyörää tms. Vaatteiden olisi hyvä olla sellaiset että terapeutti näkee hyvin miten lapsi liikkeet tekee (esim. Trikoopaita ja sukkahousut) mutta varsinaisia jumppavaatteita tuskin tarvitsee (vrt. Fysioterapia jossa tavoitteena on lihasvoiman ja liikelaajuuksien lisääminen).
 
Toimintaterapian sisältö vaihtelee melkoisesti ongelman mukaan, siksi siitä ei löydy mitään yksityiskohtaisia ohjeita netistäkään. Hienomotoriikan ongelmista kärsiville se voi olla esim. Oikean kynäotteen harjoittelua, helmien pujottelua, kengännauhojen solmimista. Toiminnan suunnittelun ja ohjauksen ongelmissa vaikka tavaroiden järjestämistä tai kotitalousaskareita.
 
Löysin netistä että siellä ei ole tarkoitus harjoitella mitään tiettyä toimintaa, kuten että toimintaterapeutti ei opeta solmimaan kengännauhoja, vaan että se on kokoaisvaltaista, leikkiin perustuvaa.

Vaikea tuota on ymmärtää!
 
Sielllä tehdään kaikenlaista laidasta laitaan jokaiselle erikseen räätälöitynä. Laita päälle sellaiset vaatteet, että niissä pääsee esteittä liikkumaan ja ei tule liian kuuma. Itse toimintaterapiassa voi päästä huristelemaan mahalaudalla (kuin iso rullalauta, jonka päällä maataan), kiipeilemään puolapuilla, hyppimään pallomereen, keinumaan erilaisilla keinuilla, jotka eivät ole ihan tavallisia. Voi heitellä hernepusseja ja erilaisia lötköjuttuja maaliin, vaikka sieltä keinusta, voi hypellä pitkin erilaisia laattoja, hautautua pallomereen. Jotkut kokoavat siellä legoja ohjeiden mukaan ja piirtelevät ja värittävät, tekevät paketteja. Juttuja on niin laidasta laitaan, että sen takia niitä ei ole varmaan mitenkään yksilöity.

Tosin jos on vasta arviointikerta, niin silloin on yleensä tietyt rutiinominaiset tehtävät, jossa terapeutti katsoo, mitä vikaa hänen mielestään on. Eli todennäköisesti joutuu hyppimään, kiipeilemään, tekemään erilaisia pallojuttuja jne. Meillä on aina ollut fysio- ja toimintaterapeutin arviointi samalla kertaa, molemmat katsovat juttuja omasta näkökulmastaan. Kaikkia tekemisiä en tiedä, kun lapsi on ollut siellä yksin arvioitavana, lopuksi terapeutit ovat sitten kertoneet omia havainnointejaan vanhemmalle. Fysioterapiaa meillä ei ole koskaan ollut, mutta kuntoutussuunnitelman teossa on ollut arvioinnit kuntoutustyöryhmän eri jäseniltä.

Ja itse toimintaterapia on lapsista kivaa, se on heistä pelkkää leikkimistä :D Meidän lapsi olisi mielellään jatkanut sitä kauemminkin, mutta sitä ei myönnetty paria vuotta pidemmäksi ajaksi, puheterapiassa sai sitten käydä paljon kauemmin.
 
Pienillä lapsilla luonnollisesti hommaa tehdään leikin varjolla ja lapsen kiinnostuksen mukaan eli tarjotaan sellaisia leikkivälineitä ja tekemistä mikä harjoittaa niitä ongelmakohtia. Isommilla sitten spesifimmin arkipäivän juttuja joissa on ongelmaa.
 
Ok, kiitos vastauksista! Vähän jo selvensi asiaa... :) pikkuisen jänskättää mitä siitä tulee, lapsi kun on tosi arka kokeilemaan mitään mitä ei varmasti tiedä osaavansa. Minusta paikallaan olisi myös ollut fysioterapeutin arvio, mutta sitä ei nyt katsottu tarpeelliseksi, kun lapsi 3-vuotisneuvolasta jo passitettiin fysioterapeutille. Käynti oli kyllä silloin ihan yhtä tyhjän kanssa kun lapsi ei ollut oikein yhteistyökykyinen... Mutta tuo toimintaterapia kuulostaa siltä että lapsi voisi siitä tykätä ja lähteä mukaan juttuihin! :)
 
kyllä, lapset tykkää tosi paljon toimintaterapiasta :) ryhmässä aina kaikki lapset haluaisivat päästä sinne, ja sehän ei valitettavasti ole mahdollista, joten ne jotka pääsevät ovat etuoikeutettuja lasten mielestä.
 
Haastavien asioiden harjoittelua leikin varjolla. Vaikkapa sitten pallon heittoa, keinumista, hyppelyä, mutta kaikesta tehdään hauska leikki, jota lapsi itse ideoida ja rakentaa. Harjoittelu tulee siinä sitten samalla. Meillä lapsella on ihan normi päivävaatteet päällä eli verkkarit ja paita. Ilman sukkia harjoittelevat. Ei niinkään puhetta, vaan toimintaa. Toki terapeutti voi siinä leikin lomassa jutella lapsen kanssa muustakin jos on jotain sellaisia vaikeuksia, sillai hienovaraisesti. Meillä ainakin lapsi menee sinne aina riemumielin!
 
[QUOTE="Äitee";28293375]Ok, kiitos vastauksista! Vähän jo selvensi asiaa... :) pikkuisen jänskättää mitä siitä tulee, lapsi kun on tosi arka kokeilemaan mitään mitä ei varmasti tiedä osaavansa. QUOTE]

Meillä on ihan sama ja se tietty hankaloittaa taitojen oppimista. Meillä myös luvóvuttaa heti jos ei ekalla kerralla onnistu. Tuolla terapeutti rakentaa homman niin että sopeuttaa toimintaa lapsen kykyihin/jaksamiseen (siis esim. lapsen huomaamatta helpottaa tehtävää jos tarpeen) niin että lapsi saa mahdollisimman paljon onnistumisen kokemuksia. Sitä kautta saa sitten itsevarmuutta ja uskallusta.
 
Ja samat hrajoitteet ja toiminnot jota tekevät terapiassa eivät todellakaan onnistu kotona, tai siis lapsi kieltäytyy tekemästä. Hyvä auktoritetti tuo terapeutti. Joskus lapsi saattaa tehdä kotonakin kun veton että XX (=terapeutti) mielestä hyvä juttu. ;)
 

Yhteistyössä