N
nuorena äidiksi
Vieras
Olen 20-vuotias nuori nainen, seurustellut kumppanini kanssa 2,5 vuotta. Olen halunnut 14-vuotiaasta asti äidiksi, potenut ns. vauvakuumetta. Tiedän, millaista on oikea arki lasten kanssa, enkä ajattele asiaa ruusunpunaiset lasit silmillä. Tahdon kokea raskauden, synnytyksen, vauva-arjen ja elämän lapseni kanssa ja hänen isänsä kanssa.
Poikaystävälläni ja minulla on molemmilla hyvät ammatit ja hyvät työpaikat (ei vakinaiset, mutta aloilla riittää töitä). Meillä on kohtuupaljon rahaa säästössä, ja olemme ihan järkeviä ihmisiä, emme käytä päihteitä ja viihdymme kotona. Parisuhteemme on tasainen ja olemme onnellisia.
Asumme vuokrakaksiossa, mutta rauhallisella seudulla. Nyt poikaystäväni on alkanut lämmetä ajatukselle lapsen hankkimisesta. Olen todella onnellinen, mutta haluaisin kuitenkin vielä hetken jarrutella. Olen aina ajatellut, että oman asunnon (väh. kolmio) ostamisen jälkeen on hyvä hetki alkaa yrittämään lasta. Pelkään, että jos saamme lapsen kun asumme vielä vuokralla, jäämme jumiin tänne vuokrakaksioomme ikuisiksi ajoiksi. Ja olemme kuitenkin vielä niin nuoria, joidenkin mielestä olisi mukava nähdä maailmaa ja elää vapaata elämää.
Poikaystävälläni ja minulla on molemmilla hyvät ammatit ja hyvät työpaikat (ei vakinaiset, mutta aloilla riittää töitä). Meillä on kohtuupaljon rahaa säästössä, ja olemme ihan järkeviä ihmisiä, emme käytä päihteitä ja viihdymme kotona. Parisuhteemme on tasainen ja olemme onnellisia.
Asumme vuokrakaksiossa, mutta rauhallisella seudulla. Nyt poikaystäväni on alkanut lämmetä ajatukselle lapsen hankkimisesta. Olen todella onnellinen, mutta haluaisin kuitenkin vielä hetken jarrutella. Olen aina ajatellut, että oman asunnon (väh. kolmio) ostamisen jälkeen on hyvä hetki alkaa yrittämään lasta. Pelkään, että jos saamme lapsen kun asumme vielä vuokralla, jäämme jumiin tänne vuokrakaksioomme ikuisiksi ajoiksi. Ja olemme kuitenkin vielä niin nuoria, joidenkin mielestä olisi mukava nähdä maailmaa ja elää vapaata elämää.