Hei!
Minulla on pulma. Tyttö ( 6 kk) on nukkunut kaksi edellistä yötä todella huonosti. Hän on herännyt itkemään 15min. -1 tunnin välein. Yöunille hän on alkanut noin klo 21.30 ja siitä tunnin päästä hän on herännyt kauheaan kirkumiseen. Tyttö on rauhoittunut tuolloin kun on ottanut hetkeksi syliin ja antanut sitten tutin sänkyyn. Seuraavan kerran hän on herännyt yhden maissa, ei tuolloin kirkumaan, mutta itkemään. Silloin hän rauhoittuu vain kun kantelee sylissä, tissiä ei huoli eikä rauhoitu vieressä. Lopulta nukahtaa kuitenkin viereen tutin kanssa. Näin jatkuu sitten aamukuuteen, jolloin tyttö herää jälleen itkemään eikä puhettakaan että rauhoittuisi makuulle. Sitten olenkin pitänyt tyttöä sylissä ja lopulta hän on niin virkeä että käymme vaihtamassa vaipan ja hän touhuaa vähän aikaa lattialla.
Ennen tyttö on nukkunut suhteellisen hyvin, kolmen kuukauden iässä hän saattoi nukkua 9 tuntia putkeen ja viime aikoina hän on herännyt ehkä kaksi kertaa yössä, mutta rauhoittunut välittömästi ja nukahtanut uudelleen saatuaan tutin suuhun. 5-6 välillä hän on imenyt tissiä. Päivällä tyttö nukkuu ihan ok, päiväunet vaihtelevat 30min. - 3 h. Eikä päivällä ole esiintynyt tälläisiä itkuherätyksiä vaan hän on päivällä tyytyväinen ja naureskelevainen vauva, eilen tosin väsyneempi.
Mitä ihmettä tämä yhtäkkinen muutos nukkumisessa yöllä voi olla? Olemme syöneet soseita nyt kolme viikkoa eikä hänellä ole aikaisemmin ollut mitään vastaavaa. Suurimman osan ajasta olemme syöneet porkkana-perunaa ja päärynää. Peruna-kukkakaalin otin mukaan maanantaina ja riisipuuroa annoin perjantaina 1. kerran. Eilen en kuitenkaan antanut muuta kuin porkkana-perunaa ja päärynää.
Vauvalla ei ole nuhaa ym. flunssan oireita, hän ei haro korviaan eikä arista kun painaa sormella siitä korvan juuresta, ei puklauttele eikä ole iho-oireita. Ikenissäkään ei tunnu että hampaita olisi tulossa. Kakkaa tulee joka päivä, sellaisia "poron papanoita", mutta ne eivät ole kovia eikä hän niitä itkun kanssa tee. Yöllä itkiessään hän ei kipristele jalkojaan mahan päälle eikä itke selkä kaarella vaan ihan "normaalisti". Tuntuu vaan oudolta että hän hermostuu tuolloin enemmän jos laskee makuulle ja auta armias jos yrität tarjota rintaa. Kestää siis oman aikansa että vauva saa olla pystyssä sylissä, jotta hän rauhoittuu ja voidaan taas kokeilla makuulle laittamista ja tissiä. Voiko tämä johtua painajaisista, sillä tuntuu että toisinaan vauva on vielä unessa, kun alkaa itkemään? Vauva ei ole ollut mitenkään herkkämahainen koskaan eikä esim. mikään mitä minä olen syönyt, ole tuntunut vaikuttavan hänen mahaansa.
Tulipa kauheen pitkä ja sekava juttu, joten siitä anteeksi. Olen vain niin kummissani täällä nyt ja tuntuu kurjalta pienen puolesta kun ei tiedä mikä on. Onko kellään mitään vastaavaa kokemusta ja miten tilanne alkoi helpottamaan ja missä iässä?
-Myttö-
Minulla on pulma. Tyttö ( 6 kk) on nukkunut kaksi edellistä yötä todella huonosti. Hän on herännyt itkemään 15min. -1 tunnin välein. Yöunille hän on alkanut noin klo 21.30 ja siitä tunnin päästä hän on herännyt kauheaan kirkumiseen. Tyttö on rauhoittunut tuolloin kun on ottanut hetkeksi syliin ja antanut sitten tutin sänkyyn. Seuraavan kerran hän on herännyt yhden maissa, ei tuolloin kirkumaan, mutta itkemään. Silloin hän rauhoittuu vain kun kantelee sylissä, tissiä ei huoli eikä rauhoitu vieressä. Lopulta nukahtaa kuitenkin viereen tutin kanssa. Näin jatkuu sitten aamukuuteen, jolloin tyttö herää jälleen itkemään eikä puhettakaan että rauhoittuisi makuulle. Sitten olenkin pitänyt tyttöä sylissä ja lopulta hän on niin virkeä että käymme vaihtamassa vaipan ja hän touhuaa vähän aikaa lattialla.
Ennen tyttö on nukkunut suhteellisen hyvin, kolmen kuukauden iässä hän saattoi nukkua 9 tuntia putkeen ja viime aikoina hän on herännyt ehkä kaksi kertaa yössä, mutta rauhoittunut välittömästi ja nukahtanut uudelleen saatuaan tutin suuhun. 5-6 välillä hän on imenyt tissiä. Päivällä tyttö nukkuu ihan ok, päiväunet vaihtelevat 30min. - 3 h. Eikä päivällä ole esiintynyt tälläisiä itkuherätyksiä vaan hän on päivällä tyytyväinen ja naureskelevainen vauva, eilen tosin väsyneempi.
Mitä ihmettä tämä yhtäkkinen muutos nukkumisessa yöllä voi olla? Olemme syöneet soseita nyt kolme viikkoa eikä hänellä ole aikaisemmin ollut mitään vastaavaa. Suurimman osan ajasta olemme syöneet porkkana-perunaa ja päärynää. Peruna-kukkakaalin otin mukaan maanantaina ja riisipuuroa annoin perjantaina 1. kerran. Eilen en kuitenkaan antanut muuta kuin porkkana-perunaa ja päärynää.
Vauvalla ei ole nuhaa ym. flunssan oireita, hän ei haro korviaan eikä arista kun painaa sormella siitä korvan juuresta, ei puklauttele eikä ole iho-oireita. Ikenissäkään ei tunnu että hampaita olisi tulossa. Kakkaa tulee joka päivä, sellaisia "poron papanoita", mutta ne eivät ole kovia eikä hän niitä itkun kanssa tee. Yöllä itkiessään hän ei kipristele jalkojaan mahan päälle eikä itke selkä kaarella vaan ihan "normaalisti". Tuntuu vaan oudolta että hän hermostuu tuolloin enemmän jos laskee makuulle ja auta armias jos yrität tarjota rintaa. Kestää siis oman aikansa että vauva saa olla pystyssä sylissä, jotta hän rauhoittuu ja voidaan taas kokeilla makuulle laittamista ja tissiä. Voiko tämä johtua painajaisista, sillä tuntuu että toisinaan vauva on vielä unessa, kun alkaa itkemään? Vauva ei ole ollut mitenkään herkkämahainen koskaan eikä esim. mikään mitä minä olen syönyt, ole tuntunut vaikuttavan hänen mahaansa.
Tulipa kauheen pitkä ja sekava juttu, joten siitä anteeksi. Olen vain niin kummissani täällä nyt ja tuntuu kurjalta pienen puolesta kun ei tiedä mikä on. Onko kellään mitään vastaavaa kokemusta ja miten tilanne alkoi helpottamaan ja missä iässä?
-Myttö-
Jos ei muu auta, niin mennään näin. Jos häntä yrittäisin nukuttaa omaan pinnikseen, missä normaalisti nukkuu, niin siinä varmaan menisi koko yö, sillä heti kun alan kallistua että lasken tytön pinnikseen, alkaa itku. Pelkona vaan nyt on se, että tyttö oppii nukkumaan äidin vieressä. Tällä hetkellä ajattelen kuitenkin että tärkeintä on että me molemmat saamme jollain konstilla nukuttua.
