T
The titityy
Vieras
Eli historia on tämä:
Reilu vuosi sitten muutettiin kainuusta oulunseudulle exän työn perässä muka, todellisuudessa joutui kuitenkin käymään lähes koko ajan muualla töissä ja pojan kanssa oltiin keskenään viikot kotona tuntemattomalla seudulla.
Ero tuli nyt kesällä, exä meni takaisin kainuuseen ja me jäätiin pojan kanssa tänne.
Nyt exä jankkaa jatkuvasti että meidän pitäisi muuttaa myös kainuuseen jonnekin lähemmäksi häntä että voisi viettää enemmän aikaa pojan kanssa.
Pojan parasta koetan ajatella joka asiassa mutta muutto takaisin ei houkuttele ja tänne ollaan nyt oleuduttu, jokunen kaverikin löytynyt ja hommat pyörii hyvin.
Kainuu on kuollutta seutua ja tuskin koskaan sieltä löytäisin sopivaa koulua/työtä kunhan niiden aika tulee.
Luotan siihen että aikanaan täältä päin löydän itselleni sen oman jutun.
Tuokin exän väite että viettäisi enemmän aikaa pojan kanssa, on minusta ihan turhaa höpinää.
Exän tärkeysjärjestys kun on työ, huvi ja vasta sitten poika. Poika on isälleen tärkeä ja rakas mutta kuitenkaan ei ensimmäinen tärkeysjärjestyksessä.
Olenko nyt sitten pojan parasta ajattelematon jos emme muuta kainuuseen lähemmäksi isiä?
Reilu vuosi sitten muutettiin kainuusta oulunseudulle exän työn perässä muka, todellisuudessa joutui kuitenkin käymään lähes koko ajan muualla töissä ja pojan kanssa oltiin keskenään viikot kotona tuntemattomalla seudulla.
Ero tuli nyt kesällä, exä meni takaisin kainuuseen ja me jäätiin pojan kanssa tänne.
Nyt exä jankkaa jatkuvasti että meidän pitäisi muuttaa myös kainuuseen jonnekin lähemmäksi häntä että voisi viettää enemmän aikaa pojan kanssa.
Pojan parasta koetan ajatella joka asiassa mutta muutto takaisin ei houkuttele ja tänne ollaan nyt oleuduttu, jokunen kaverikin löytynyt ja hommat pyörii hyvin.
Kainuu on kuollutta seutua ja tuskin koskaan sieltä löytäisin sopivaa koulua/työtä kunhan niiden aika tulee.
Luotan siihen että aikanaan täältä päin löydän itselleni sen oman jutun.
Tuokin exän väite että viettäisi enemmän aikaa pojan kanssa, on minusta ihan turhaa höpinää.
Exän tärkeysjärjestys kun on työ, huvi ja vasta sitten poika. Poika on isälleen tärkeä ja rakas mutta kuitenkaan ei ensimmäinen tärkeysjärjestyksessä.
Olenko nyt sitten pojan parasta ajattelematon jos emme muuta kainuuseen lähemmäksi isiä?
