E
epätoivoinen paska mutsi
Vieras
Olen niin väsynyt taistelemaan pojan kanssa. Hän on aina ollut samanlainen, suorastaan pakonomainen tarve ylensyödä itsensä ihan millä tahansa. Aina, siis ihan aina joudutaan säännöstelemään ruokaa, sanomaan että nyt riittää ja makean kanssa on sitten ihan mahdotonta.
Ollaan koitettu pitää säännöllinen kerran viikossa herkkupäivä. Muina päivinä poika on kärttämässä pullaa pakkasesta, lettuja, pannaria...mitä tahansa. Jos ei muuta keksi, niin sitten kaakaota tai vaikkapa sokeripaloja. Ollaan koitettu myös pitkää karkkipaussia sekä myös päivittäistä pientä herkkua. Mikään ei auta, vimma makean perään on mieletöntä.
Poika on alusta asti myös valehdellut, varastanut ja syönyt varkain herkkuja. Hiljattain sain selville että hän on pyytänyt myös kavereitaan ostamaan herkkuja hänellekin. On ottanut rahaa varkain säästöpossustaan ja ostanut niillä karkkia. On myös vienyt varkain kotoa tyhjiä pulloja kauppaan jotta saisi karkkia. Niin ja meidän kaapeista on varkain syönyt herkkuja. Kerran on varastanut myös perhekerhon kaapista, jossa kävimme yhdessä.
Viikko sitten poika jäi jälleen kiinni valehtelusta ja sain todella pahat raivarit. Olen niin kiukkuinen valehtelemisesta ja luottamuksen pettämisestä. Huusin, raivosin ja haukuin. Lopulta tehtiin sovinto ja poika lupasi jälleen kerran lopettaa huijaamisen. Nyt jäi tänään kiinni taas varkain syömisestä. Oli varastanut kaapista keksejä ja taas yritti ensin valehdella määrää. Oli varastanut niitä jo muutama päivä edellisen välikohtauksen jälkeen. Sain jälleen raivarit ja sanoin tosi pahasti ja ilkeästi. Poika lähti itkien ulos.
En tiedä mitä tehdä. Tämä tilanne on suorastaan sietämätön ja jatkunut jo monta vuotta. Poika on pyöreä, mutta mahtuu vielä nipin napin normaalipainon rajoihin. Vatsa kuitenkin pömpöttää hyvinkin selvästi ja kaksoisleukakin löytyy. Jos höllennän kontrollia, niin paino räjähtää käsiin. Ja tästäkin on kokemusta. Höllääminen ei todellakaan auta. En kuitenkaan jaksaisi enää huutaa ja räyhätä, mutta alan olla niin totaalisen turhautunut tilanteeseen. En pysty hillitsemään suuttumustani. Valehtelu ja luottamuksen pettäminen kerta toisensa perään on ehkä se pahin juttu.
Neuvokaa ihmiset mitä voisin tehdä
Ollaan koitettu pitää säännöllinen kerran viikossa herkkupäivä. Muina päivinä poika on kärttämässä pullaa pakkasesta, lettuja, pannaria...mitä tahansa. Jos ei muuta keksi, niin sitten kaakaota tai vaikkapa sokeripaloja. Ollaan koitettu myös pitkää karkkipaussia sekä myös päivittäistä pientä herkkua. Mikään ei auta, vimma makean perään on mieletöntä.
Poika on alusta asti myös valehdellut, varastanut ja syönyt varkain herkkuja. Hiljattain sain selville että hän on pyytänyt myös kavereitaan ostamaan herkkuja hänellekin. On ottanut rahaa varkain säästöpossustaan ja ostanut niillä karkkia. On myös vienyt varkain kotoa tyhjiä pulloja kauppaan jotta saisi karkkia. Niin ja meidän kaapeista on varkain syönyt herkkuja. Kerran on varastanut myös perhekerhon kaapista, jossa kävimme yhdessä.
Viikko sitten poika jäi jälleen kiinni valehtelusta ja sain todella pahat raivarit. Olen niin kiukkuinen valehtelemisesta ja luottamuksen pettämisestä. Huusin, raivosin ja haukuin. Lopulta tehtiin sovinto ja poika lupasi jälleen kerran lopettaa huijaamisen. Nyt jäi tänään kiinni taas varkain syömisestä. Oli varastanut kaapista keksejä ja taas yritti ensin valehdella määrää. Oli varastanut niitä jo muutama päivä edellisen välikohtauksen jälkeen. Sain jälleen raivarit ja sanoin tosi pahasti ja ilkeästi. Poika lähti itkien ulos.
En tiedä mitä tehdä. Tämä tilanne on suorastaan sietämätön ja jatkunut jo monta vuotta. Poika on pyöreä, mutta mahtuu vielä nipin napin normaalipainon rajoihin. Vatsa kuitenkin pömpöttää hyvinkin selvästi ja kaksoisleukakin löytyy. Jos höllennän kontrollia, niin paino räjähtää käsiin. Ja tästäkin on kokemusta. Höllääminen ei todellakaan auta. En kuitenkaan jaksaisi enää huutaa ja räyhätä, mutta alan olla niin totaalisen turhautunut tilanteeseen. En pysty hillitsemään suuttumustani. Valehtelu ja luottamuksen pettäminen kerta toisensa perään on ehkä se pahin juttu.
Neuvokaa ihmiset mitä voisin tehdä
