Mitä tehdä, kun miehen sukulaiset väheksyy?

[alkuper.]

Aina kun olen paikalla, aletaan puhua miehen siskoista tai miehen serkun vaimosta. Mitä he ovat tehneet... leiponeet, urheilleet, sisustaneet jne. Kun lapsemme ei vielä puhu, muistetaan mainita mitä serkun lapsi on tehnyt jo vuoden ikään mennessä (on siis nuorempi kuin meidän lapsemme).

Meillä on pieni koti. Sitä ei ole koskaan kehuttu. Meillä ei käy kukaan kylässä (nähdään anoppilassa tai miehen mummolassa).

Vihjaillaan että mun pitäisi liikkua niin kuin Tiina ja leipoa niin kuin Kaisa ja kestovaippailla niin kuin Kaisa. Kysellään että paljonkos sitä painoa minulle tulikaan raskaudesta ja paljonko sitä on jäljellä. Sanotaan etä kyllä sitä nyt ainakin ylioppilas pitäisi olla. Ja minähän en sitä ole

En jaksa tätä. Oma sukunikin on etäinen, äiti juo ja isällä uusi vaimo ja elämä heidän kanssaan. Ainoat ystäväni ovat muuttaneet pois. En ole ikinä tuntenut itseäni näin surkeaksi ihmiseksi kuin nyt. Olen laiska, yksinäinen enkä osaa edes leipoa

 

["uni"]

*hali

 

["vieras"]

Sun reaktiosi on se ratkaisevin tekijä tuossa. Istutko siinä kuuntelemassa kaikenlaista soopaa ja ryhdyt kenties jopa selitteleämään omia valintojasi?

 

[dechs]

Jaa-a. Sukulaisten mielipiteet kiinnostavat minua suunnilleen saman verran kuin toissaviikkoinen ulosteeni. Ensimmäiseksi sun ehkä kannattaisi miettiä miksi ylipäänsä edes piittaat niistä ihmisistä joita näet vain pakollisissa sukutapaamisissa. Ethän sinä niiden kanssa suhteessa ole vaan miehen. Ei kai mies sentään jauha samanlaista tuubaa?

 

[alkuper.]

Ei jauha mies samaa. Voinko olla masentunut tai jotain, kun muistan nyt koko ajan muiden sanomiset ja jotenkin tiedostan ettei tässä maailmassa ole ketään joka kannustaisi tai kehuisi minua samalla tavalla kuin niitä muita kehutaan?

Ai miten reagoin? Olemalla hiljaa, enimmäkseen. En tykkää selitellä. Painokyselyyn vastasin että tulihan niitä kiloja ja että en tiedä paljon on nyt.

 

["vieras"]

:hug: Kurjaa. Voihan tietysti olla, että olet masentunut ja sukulaiset on tän huomanneet ja nyt ovat "vaivihkaa" yrittäneet saada sua toimimaan. Jos kerran ei ole liiemmälti ystäviä eikä harrastuksia sulla. Mulla joskus samoja fiiliksiä, kun työttömänä olen ollut pitkään ja aina sitä joku kysyy, että onkos töitä löytynyt.

 

[dechs]

Tässä kehu: Suht hyvin kestetty miehen paskoja sukulaisia Oletko muuten jutellut ukkosi kanssa tästä asiasta? Jos minun naisystävästä ruvettaisiin tuollaista törkyä kertoilemaan sukutapaamisissa, niiden tapaamisten määrä vuodessa vähenisi hyvin äkkiä nollaan. Tai sitten alkaisin vittuilla sukulaisilleni niiden henkilökohtaisista asioista niin rumasti kuin vain osaisin, ihan vastavuoroisesti.

Kaikkea ei pitäisi aina automaattisesti yrittää selittää vuoden trendisairauksilla, kuten masennuksella tai adhd:llä. Kyllähän ihmisten rumista sanomisista tulee paha mieli, jos niistä piittaa. Se on ihan normaalia.

 

[?]

Onko lapsesi kuinka pieni? Väsyneenä ajattelee asiat paljon pahemmin. Nimimerkillä kokemusta on.
Tietenkään tuolla tavalla ei saa puhua kenellekkään. Ei saa vähätellä. Sukulaiset sanoo mitä sylki suuhun tuo. Älä kuuntele.

Ajattelet että sinä kelpaat sellaisena kuin sinä olet. Tsemppiä. Juttele miehesi kanssa.

 

[Dietorelle harmaana]

Mitä miehesi sanoo sukulaistensa käytöksestä?
Ole ylpeä itsestäsi, miehesi on halunnut sinut, sinulla on rakas pieni lapsi.

Pyydä miestä puhumaan vanhemmilleen ettei siedä tuollaista, jos ei ole positiivista sanottavaa ei tarvi sanoa mitään.

Lähinnä mietin miten voisit itse heille näpäyttää ensi kerralla. Ehkä ei ole paras että alat heitä haukkumaan,mutta voisit vaikka sanoa jotenkin että ei ole kovin kohteliasta aina tuoda esiin negatiivisia ajatuksia minusta, kuulisin mielummin välillä jotakin positiiivista.
Tai jotan silleen kohteliaasti,mutta kuitenkin pistävästi että he joutuisivat miettimään omaa käytöstään

 

["vieras"]

Onko kyse siitä, että sinua väheksytään, vai että itse vahingossa tulkitset puheet niin? Esim. tuo muiden ihmisten touhuista puhuminen...Ehkä vaan tykkäävät kertoilla muiden kuulumisia. Meilläkin anoppi selittää jatkuvasti muiden lastenlasten kasvusta ja kehityksestä, mutta kuulemma sitten vuorostaan muille selittää suu vaahdossa meidän kuulumisia. Kun olemme hänellä kylässä, tulee vaikutelma, että on kiinnostunut vain muiden lapsista, mutta se onkin vain hänen tapansa kertoilla muidenkin kuulumisia meille.

Painoasiat ovat henkilökohtaisia ja niitä ei tarvitse muille kertoa vaikka kysyttäisiin. Tai voi vaikka tokaista, että keskityt nyt tällä hetkellä lapsen hyvinvointiin ja muihin asioihin, joskus myöhemmin sitten ehdit paremmin treenaamaan.

Jos joku selittää muiden sukulaisten erinomaisuutta, voit aina mainostaa omaa osaamistasi ja omia mielipiteitäsi. Esim. kestovaippailuun voi sanoa, että sinä et ole kokenut sitä omaksi jutuksesi vaan ekoilet muissa asioissa. Tai että sinä et ehdi leipoa kun teet lapsesi kanssa muita mielenkiintoisia juttuja.