K
kotityranni
Vieras
Olen pienen lapsen äiti.Lapsi erittäin toivottu,jää ainokaiseksi.Oli alussa lapsen kaikenlaista ongelmaa:luultiin että kärsii allergioista,mutta ilmeisesti olikin kyse koliikista.nyt siis itkut ja lapsen vaivat ovat helpottaneet
on mitä ihanin ja suloisin hymyilevä pieni poika.Imetän häntä edelleen ja aion jatkaa sitä vielä vuoden ikään (noin).Lapsen kanssa jaksan hyvin myös useat yöheräilyt,ei niissä mitään jaksamis-,ym.ongemaa.
Olimme miehen kanssa tosi rakastuneita ennen lapsen tuloa ja suhteemme on ollut alusta asti tosi tiivis ja on edelleen.Emme ole kumpikaan tällä hetkellä työelämässä eli meillä on tosiaankin aikaa paneutua lapsen kanssa olemiseen.
Haluaisin lapsellemme kaikkea parasta!Mutta nyt parisuhteemme on ollut jo kerran katkolla!Olin itse jo tekemässä avioeroa n. vko sitten.Mutta nyt kuitenkin joulu tulossa,ym. ja ajattelin että minulla tulisi olemaan hankalaa yksin pienen lapsen kanssa,ym.
Olemme olleet "sillai" vain 2 kertaa pojan syntymän jälkeen koska minua ei haluta ja koen olevani jotenkin erilainen kuin ennen.En saanut edes orgasmia kummallakaan kerralla,en ehtinyt.Olen nyt hoitanut itse sen puolen sillon ku oon muistanut...Aina ennen meillä oli rakastelut tosi upeita yhdessä ja muutenkin oli mahtavaa...
Nykyään huudan ja tiuskin miehelle joka päivä.Syytän häntä kaikesta mm. rahavaikeuksista,hän esim.tupakoi,minä en.Lisäksi ny on tullut semmoinen tapa minulle,että oon karannut "lähikuppilaan" pariksi tunniksi viikoittain ja siellä olen litkinyt muutaman lasin punkkua.Kuppilassa olen saanut olla oma entinen itseni ja löytänyt semmosia puhekavereita,jotka miellyttävät.
Nyt pelkään,että entisen elämäni PEIKKO eli alkoholismi alkaa ottaa valtaa minusta.Olen erittäin tarkka ihminen luonteeltani ja tätä olen ollut varsinkin tässä lapsen hoidossa,mutta nyt pelkään että huono kotitilanne tuhoaa hyvin alkaneen äitiyden...eli että minua alkaa liikaa kiinnostamaan kodin ulkopuoliset asiat.Kuitenkin rakastan poikaani yli kaiken ja mikään ei saa vaarantaa sitä..
Mikä voisi auttaa...onko kellään kokemusta,neuvoja antaa mun tilanteeseen..Psykiatrille pääsen vasta tammikuun lopulla..sitä odotellessa
on mitä ihanin ja suloisin hymyilevä pieni poika.Imetän häntä edelleen ja aion jatkaa sitä vielä vuoden ikään (noin).Lapsen kanssa jaksan hyvin myös useat yöheräilyt,ei niissä mitään jaksamis-,ym.ongemaa.Olimme miehen kanssa tosi rakastuneita ennen lapsen tuloa ja suhteemme on ollut alusta asti tosi tiivis ja on edelleen.Emme ole kumpikaan tällä hetkellä työelämässä eli meillä on tosiaankin aikaa paneutua lapsen kanssa olemiseen.
Haluaisin lapsellemme kaikkea parasta!Mutta nyt parisuhteemme on ollut jo kerran katkolla!Olin itse jo tekemässä avioeroa n. vko sitten.Mutta nyt kuitenkin joulu tulossa,ym. ja ajattelin että minulla tulisi olemaan hankalaa yksin pienen lapsen kanssa,ym.
Olemme olleet "sillai" vain 2 kertaa pojan syntymän jälkeen koska minua ei haluta ja koen olevani jotenkin erilainen kuin ennen.En saanut edes orgasmia kummallakaan kerralla,en ehtinyt.Olen nyt hoitanut itse sen puolen sillon ku oon muistanut...Aina ennen meillä oli rakastelut tosi upeita yhdessä ja muutenkin oli mahtavaa...
Nykyään huudan ja tiuskin miehelle joka päivä.Syytän häntä kaikesta mm. rahavaikeuksista,hän esim.tupakoi,minä en.Lisäksi ny on tullut semmoinen tapa minulle,että oon karannut "lähikuppilaan" pariksi tunniksi viikoittain ja siellä olen litkinyt muutaman lasin punkkua.Kuppilassa olen saanut olla oma entinen itseni ja löytänyt semmosia puhekavereita,jotka miellyttävät.
Nyt pelkään,että entisen elämäni PEIKKO eli alkoholismi alkaa ottaa valtaa minusta.Olen erittäin tarkka ihminen luonteeltani ja tätä olen ollut varsinkin tässä lapsen hoidossa,mutta nyt pelkään että huono kotitilanne tuhoaa hyvin alkaneen äitiyden...eli että minua alkaa liikaa kiinnostamaan kodin ulkopuoliset asiat.Kuitenkin rakastan poikaani yli kaiken ja mikään ei saa vaarantaa sitä..
Mikä voisi auttaa...onko kellään kokemusta,neuvoja antaa mun tilanteeseen..Psykiatrille pääsen vasta tammikuun lopulla..sitä odotellessa
