mitä tehdä?

[smurffi1]

kertokaapa nyt äidit teidän mielipiteitä..
olen 22v samoin mieheni. meillä on ihan kamala vauvakuume.. mulla on opiskeluja jälellä vielä kaks vuotta, mut kovasti tahtoisin jo vauvan. mitä mun kannattais tehdä? odotanko, et koulu on loppusuoralla?

 

[äiti83]

mitä te itte tahdotte tehdä? Kouluahan pystyy aina jatkamaan jos jää kesken.tunnen yhden joka jätti opiskelun kesken ku tuli raskaaksi ja nyt 4vuoden tauon jälkeen jatkaa opiskelua! Meillä oli kans kauhea vauvakuume joten jätettiin ehkäsy pois...kahen vuoden ehkäisyttä olon jälkeen tulin raskaaksi. ammattia ei ole vielä mut kouluun yritän päässä. poika 2 ja puol vuotias...

 

[MissLEHMÄ]

Itsehän te sen päätätte, mutta jos lapsia todella haluatte miksei sitten jo yrittäisi HETI??????
voihan se olla silti että vaavi ilmoittaa vasta vaikka vuoden tai kahdenkin päästä vasta tulostaa joten,... tarkoitan että ei sitä vauvan tuloa kuitenkaan voi koskaan ajoittaa, ja lapset ovat kyllä elämän suurin rikkaus!
Lasten kasvatukseen jne. ei tarvita ammattia, omakotitaloa eikä farmariautoa, vaan AINA se on yhtä onnellinen asia josta selviää rakkaudella:heart: myöhemminkin sitä sitten kerkeää opiskelemaan ja "rikastumaan" (jos niin haluaa)...

:wave: :wave: :wave: :wave:
*sekavaa tekstiä,mut toivottavasti joku ymmärsi pointtini*
=) =) =) =) =) =)

 

[MuM-82]

Mulla jäi koulu kesken reilu puoli vuotta kun jäin äitiyslomalle. Eihän sitä tiedä kuinka nopeasti edes tulet raskaaksi, tiedä vaikka ehtisit koulusi käymään. Ja odottaahan se koulu, ei se sieltä minnekään katoa... Jos muuten tunnette olevanne valmiit vanhemmiksi, niin miksikäs ei. Kerrothan sitten miten päätitte. =)

 

[Hanna]

Mutta mieti sitä tilannetta, kun olet koulun saanut käytyä. Sinulla on ammatti. Teet lapsen ja kun on aika viedä lapsi hoitoon, et ole tyhjän päällä, vaan voit hakea töitä, mutta jos niitä ei ole tarjolla, voit jatkaa koulua, esim. erikoistua.
Mutta käy koulu loppuun, sillä koskaanhan ei tiedä millainen tilanne vauvan jälkeen on.

 

[tiiuskainen]

Mä olin 19v kun sain ekan lapsemme, olin valmistunut juuri merkonomiksi. Yhtään kertaa en ole katunut valintaani alkaa kotiäidiksi, olen nyt kolmen lapsen onnellinen 25v kotiäiti ja neljättä odotellaan syntyväksi loka-marraskuussa.
Siis kuten joku tuossa kirjoitti, ei voi olettaa heti ehkäisyn jätettyä pois että tulee raskaaksi, mutta voithan tullakin - ei sitä tiedä.
Minusta on tyhmää ajatella -anteeksi vain- noin että "käy ensin koulu loppuun niin on ammatti etkä ole tyhjän päällä". Okei, onhan se totta että sitten olisi ammatti valmiina ja mahdollisuus suoraan työelämään mutta musta tuo on aika vanhanaikaista ajattelua. Mikä estää opiskelemasta loppuun tai jopa uuden ammatin sitten kun lapsi on kasvanut hoitoikään? Mun tuttavani, 4 alle kouluikäisen äiti, opiskeli aikoinaan sairaanhoitajaksi vaikka lapset oli noin pieniä eikä ongelmia ollut, hänellä oli koulumatkaakin vielä 90km suuntaansa jonka ajoi itse autolla. Toki opiskelu varmasti pienen lapsen rinnalla on vaikeampaa, muttei mikään ongelma.
Tottakai te teette niin kuin siltä tuntuu, mutta omalla kokemuksella voin sanoa että näin nuorempana olen kyllä jaksanut lasten kanssa touhuta paremmin kuin mitä ehkä olisin jaksanut kolme-nelikymppisenä.

 

[Louhi]

Koulussa ollessa on hyvä tehdä lapsia. Meillä on nyt esikoinen 3 v ja nuorimmainen 7 kk. itse aloitan viimeisen opiskeluvuoden muutaman viikon päästä. Koulua voi käydä samalla kun hoitaa lapsia, ainakin jonkun verran, jos vaan voimia on. Koulussa myös ns. työajat joustaa. voi tenttiä kursseja ja tehdä hommia kotona silloin kun ehtii. Lastenhoito on helppo yhdistää opiskeluun. Ja opiskelijan tulotaso ei ainakaan siitä laske, että jää äitiyslomalle. Ja isikin voi jäädä välillä kotiin hoitamaan lapsia (joko töistä vapaalle tai koulusta pois). Lapsia siis vaan jos siltä tuntuu! Koskaan ei voi tietää, onko myöhemmin jo liian myöhäistä.

 

[smurffi1]

no nyt on sitten yö valvottu ja mietitty mitä tehdään..
oltiin molemmat vahvasti sitä mieltä, että jätän ehkäisyn pois ja vauva tulee sitten kun on tullakseen
mä oon ihan täpinöissäni..
musta on ihanaa, kun mun mies halusi sitä ihan yhtä paljon kun minä
nyt vaan vauvan teko puuhiin :heart:

 

[tiiuskainen]

HIENOA! Ja onnea kovasti yritykseen, toivottavasti tärppäisi pian =)


Tiia ja tenavat 5½v, 3v, 1v2kk sekä masukki 26+5

 

[åiti3x]

minulla oli lähihoitajan koulu kesken. jäljellä oli vajaa 1,5 vuotta jälellä kun aloin odottaan ensimmäistä. sain käytyä kevälukukauden ja jäin äitiyslomalle, kylläkin lyhyelle... mutta jatkoin sitten seuraavana keväänä, kun mies jäi hoitaan kotia 4kk:den ikäistä tyttöä. Mies kehunut tuota aikaa maasta taivaisiin!!!!!!!!!!teki miehelle terää!!!!!!! sitten aloinkin sinä keväänä käytyä koulun loppun ja olin alkanut odottaan toista lasta. sen jälkeen oli paperit kourassa ja olin kotona 4-vuotta. nyt olen ollut 6kk:tta työelämässä. että kyllä opiskelut ja työsaannit yms ajallaan saa.jos haluatte molemmat vauvaa uskoisin sen teille olevan hyväksi. nuoria ootta niin jaksatta, kun hoidatta suhdettakin!
meillä elämä kukoistaa, vaikka eihän se aina helppoa oo jos lapset sairastaa yms. mutta voiman niistä saa!!!!!!!SULOISIA epeleitä

:hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug:

 

[åiti3x]

oikein paljon onnea teille yrityksiin!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
älkää huolestuko jos ei heti TÄRPPÄÄ!!!!!!!!!!
jos yrityksistä huolimatta vuoden vai puolen toista päästä ei ootus ole alkanut niin sitten alkavat tutkia missä "vika"!

IHANAA!!!!!!!!!!!!

SUURI :flower: TEILLE!!!!!!!!!!!!!!!

 

[äiti83]

onnea yritykselle! :hug:

 

[tähtihedelmä]

\

Itsehän te sen päätätte, mutta jos lapsia todella haluatte miksei sitten jo yrittäisi HETI??????
voihan se olla silti että vaavi ilmoittaa vasta vaikka vuoden tai kahdenkin päästä vasta tulostaa joten,... tarkoitan että ei sitä vauvan tuloa kuitenkaan voi koskaan ajoittaa, ja lapset ovat kyllä elämän suurin rikkaus!
Lasten kasvatukseen jne. ei tarvita ammattia, omakotitaloa eikä farmariautoa, vaan AINA se on yhtä onnellinen asia josta selviää rakkaudella:heart: myöhemminkin sitä sitten kerkeää opiskelemaan ja "rikastumaan" (jos niin haluaa)...

:wave: :wave: :wave: :wave:
*sekavaa tekstiä,mut toivottavasti joku ymmärsi pointtini*
=) =) =) =) =) =)

tätä peesaan. ku miettii että periaatteessahan se kuulostais järkevältä tehdä lapset kun koulu on käyty, mut mitä jos koulun loppumisen jälkeenkää et oo vielä raskaana? toisaalta jos nyt jättäisitte ehkäsyn, voit olla raskaana jo parissa viikossa, mut mitä sitte? koulun saa käytyä myöhemminkin.
ja sitä paitsi, mun mielestä elämää ei kuulu elää niinku on järkevää, vaan niinku oikeelta tuntuu. että jos se tuntuu hyvältä saada se lapsi nyt (tai ainaki yrittää), niin sillee sitä pitää sitten tehdä.
muuten, elämää taaksepäin ajatellessa, vaikka en oo aina tehny järkeviä ratkasuja, tuntuu että oon kuitenki aina tehny niissä tilanteissa parhaat mitä oon voinu tehdä.

 

[Saganmamma]

Onnea! Itse päätimme viime syksynä mieheni kanssa antaa vauvantulolle mahdollisuus, vaikka mulla on opiskelut vielä kesken. Tuloksena ihana kesätyttö. Ei kaduta! Jatkan opiskeluja myöhemmin, ehkä teen vähän gradua syksyllä ja vuoden päästä mies jää hoitovapaalle.

 

[Tytteli-83 harmaana]

Samoja asioita ollaan miehen kanssa pohdittu (minä enemmänkin), jo kaksi vuotta. Minullakin koulua vielä vuosi jäljellä mutta ehkäisyn jätin pois. Riskiä hommaa siinä mielessä että koulu saattaisi keskeytyä vain muutamaakin kuukautta ennen, mutta on kuitenkin vain pieni mahdollisuus raskautua heti...ja todella voihan olla etten vuodenkaan kuluttua ole raskaana. Olemme myös 22-vuotiaita, ja miehellä on ammatti sekä tällä hetkellä työpaikka, minullakin jo yksi ammatti mutta tämä tuleva olisi minun juttuni.
Onnea yritykseen, ja nyt vähän aikaa jo ollut ilman ehkäisyä niin on se hieman jännää alkaa oikeasti tositoimiin perheen suunnittelussa

 

[tähti83]

minä olen nyt kolmatta kertaa lähdössä opiskelemaan ja joka kerta olen tullut raskaaksi joten koulu on jäänyt kesken jos tuntuu siltä että haluatte vauvan niin tehkää se tai sit ootatte viel vuoden ja sit laskette niin et vauvan LA on silloin kun koulu on ihan loppu

 

[Onni]

Ei opiskelu sinänsä ole mikään este. Itse sain poikani kesken opintojeni, puoli vuotta jäljellä, myöskin 22-vuotiaana. Kiitos ymmärtävien opettajien sain tehdä mahd paljon "sisään". Poika syntyi kesälomalla ja palasin kouluun normaalisti elokuussa. Tein lyhennettyä koulupäivää vauva mukana... sekä tentin osittain ns kirjatentteinä kotona. Valmistuin luokkani kanssa samaan aikaan. Kieltämättä urakka oli aikamoinen, enempää kuin sen puolisen vuotta en olisi jaksanut. Tukena olivat tietenkin miehen lisäksi sekä omat että appivanhemmat.
Kehoittaisin kuitenkin miettimään ns äitiysloman pitämistä, itse ainakin olin niin uupunut etten muista tuosta ajasta kovinkaan paljoa.
Mutta toisaalta luulen että jos olisin vauvalomalle jäänyt, se loppu olisi edelleen suorittamatta... Jos vauva on mielessä ja muuten asiat ok, niin opiskeluasiat varmasti järjestyvät. Tsemppiä.