mitä tehdä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ultraongelma
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
U

ultraongelma

Vieras
Nyt tuli paha dilemma ultra-asian kanssa. Mitäs te tekisitte tässä tilanteessa:

Eli, olin kuullut, että kaupunki tarjoaan vain alkuraskauden ultran viikolla 9-10. Se olisi siis ollut mulla noin viikon päästä. Olin ajatellut mennä yksityiselle np-ultraan siinä 12. viikon tienoilla. Varhaisultrassa en ole käynyt kun ajattelin, että kohta pääsen kaupungin ultraan.

No, eilen oli eka neuvola, ja kävikin ilmi, että kaupungin tarjoama ultra on viikolla 11-12 (mun tapauksessa sopiva aika meni vielä viikolle 12), mutta siitä ei katsota niskapoimua. Lisäksi kaupunki seuluu downin syndroomaa sun muuta verikokeella viikolla 15-16.

Olin toivonut että a) näen ihan pian, että pienokainen on oikea sikiö ja hengissäkin vielä ja b) saan 12. viikolla tietää, ettei ole tuota niskaturvotusta ja sen jälkeen uskallan kertoa raskaudesta.

No, nyt sitten saankin nähdä vauvanalun vasta kuukauden päästä (edes sydänääniä ei vielä kuunneltu). Ja tuntuisi kyllä ihan hölmöltä mennä sitten samalla viikolla toisen kerran ultraan yksityiselle tuon niskapoimuhomman takia.

Kaiken lisäksi tuo verikokeen tulos tulee vasta ehkä viikolla 18 tai jotain... en ymmärrä miksi moista seulotaan noin myöhään, jos saman voisi selvittää aiemminkin. Kyllähän raskaus olisi aika paljon helpompi keskeyttää viikolla 12 kuin 18, jos siihen nyt joudutaan menemään.

Eli kaiken tämän sekavuuden jälkeen kysyn uudestaan (jos joku on vielä kärryillä) että mitä tekisitte. Ottaisitteko samalle viikolle 2 ultraa? Vai odottaisitteko kaupungin tarjoamaa verikoetta (sitten tosin joutuisi käytännössä kertomaan raskaudesta ennen kuin sikiön terveys on selvillä)? Vai onko kenties mahdollista (anteeksi tyhmyyteni, esikoinen kyseessä) viedä kaupungin ultrasta saatu tuloste yksityiselle... saako lääkäri katsottua siitä tuon niskapoimun?
Epäilen että ei, mutta voihan tuota kysyä.

Ymmärrän toki, ettei mitään lopullista selviä np-ultrasta tai verikokeesta, mutta jotenkin tuo olisi sellainen asia, johon kaipaisin varmistusta ennen tiedon julkistamista. Auttakee.
 
np-ultrastaha ei mitään selviä 100% varmasti kuitenkaan. Lisäksi, jos sulle tehdään kuitenkin verikokeet, niin jos niissä on jotain hälyyttävää niin ottavat sut varppina uuteen ultraan tarkistusta varten! Älä siis huoli!
 
Juu, tokihan sitten pääsee taas tutkimuksiin, jos jää verikokeessa kiinni, mutta ongelmana on se, että silloin tuo asia selviää vasta lähempänä viikkoa 20, kun se voisi selvitä kaksi kuukautta aikaisemmin. Sen takia tässä nyt kärvistelen, että mitä tehdä.
 
Voisithan käydä neuvolassa yrittämässä kuunteluttamassa sydänääniä tässä välillä.

Tuon vk 15 - 16 tienoilla otettavan veriseulan tulos on valmis viimeistään viikossa, mulla otettiin 3.8. ja kirje jossa tuloksesta kerrottiin oli päivätty 8.8. - soittavat jos on jotain häikkää.

Mä odottaisin ultraan - kyllähän voi olla, että vaikka virallisesti eivät katso niskaturvotusta, niin saat kuitenkin jotain osviittaa ja aivan varmasti siitä katsotaan kaikki mahdollinen ja jos jotain häikkää on, niin lähettävät sinut tarkempiin tutkimuksiin.

Älä anna peloille liian suurta valtaa. Kehityshäiriöitä on kuitenkin niin harvoilla ja ei nuo tutkimukset kuitenkaan sulje mitään pois 100%.sti

vai onko sinulla sen verran ikää, että sen takia pelkäät kehityshäiriöitä?
 
Ei pahalla, mutta kuulostaa siltä että sulle on pakkomielle saada terve lapsi! Toki sitä kaikki toivoo.. Niin minäkin. Mutta kaikella rajansa.. Relaa vähän!
 
Juu, kyllä minä myönnän, että mulla on pakkomielle (ehkä vähän vahva sana, mutta kumminkin) saada terve lapsi. Ei nyt niin, että mitään vikaa ei saa olla, eihän kukaan täydellinen ole, mutta sen tiedän, ettei minusta olisi vaikeavammaista hoitamaan, ja lapsen isä on samoilla linjoilla. Ja vaikka tästä asiasta varmasti moni on eri linjalla, niin meidän päätöksemme oli jo raskautta yrittäessä, että jos joku on pahasti vialla, niin sitten ei auta kuin keskeyttää raskaus. Luulen itse asiassa, että moni muukin vastaavaa ainakin harkitsee, miksi muuten osallistua seuloihin.

Itse en vielä ole erityisen vanha, himpun alle kolmikymppinen, eli siinä mielessä ei erityisen suuria riskejä. Mutta kyllähän täällä nyt aika paljon noista np-ultrista puhutaan, eli kyllä niissä suurin osa käy. Eli en tiedä sitten, onko se muita pakkomielteisempää harmitella sitä, että sama asia, joka useimmilta selvitetään viikolla 12, selviää itsellä paljon myöhemmin.

Mutta jos on niin, kuten tuossa joku mainitsikin, että siitä ultrasta jotain osviittaa saisi, niin ehkäpä pärjäilen toistaiseksi.

Mutta en ollut tarkoittanut tästä nyt mitään periaattellista moraalista keskustelua vammaisten oikeuksista, jokaisella on näistä asioista oma näkemyksensä. Lähinnä ajattelin, että onko täällä muita vastaavassa tilanteessa, ja mitä he ovat päättäneet tehdä. Asia ei ole mitenkään päällimmäisenä mielessä (kyllä tässä vaiheessa mietityttää enemmän osasto oksentaako vaiko eikö oksentaa :D), mutta olisihan se kiva saada asioista vähän varmistusta, ennen kuin esim. kertoo pomolle (ja sille pitäisi saada kerrottua ajoissa, kun neuvola-aikoja joutuu ottamaan työajalle).

Eli vielä jos löytyy muista vastaavassa tilanteessa olevia, joille kaupunki ei tarjoa np-ultraa vaan pelkän verikokeen, mitä teette? Menettekö yksityiselle vai odotatteko verikoetta?
 
Jos sinulle on tärkeää, että np-mittaus tehdään, ts. jos vikaa löytyy niin tahdot abortin, niin mene ihmeessä yksityiselle. tuo verikoe yksin on epäluotettava.

Yksityisellä voit todennäköisesti saada np-ultra + alkuraskauden verikoe -yhdistelmän, joka löytää 95% down-sikiöistä, tämä on tarkin mahdollinen seulonta (jos lapsivesipunktiota ei lasketa). Itse olen menossa tällaiseen. Ei ole mitenkään tyhmää käydä ultrassa kahdesti peräkkäin, jos nimenomaan tuo seulonta on sinulle tärkeää. Toisaalta voithan jättää sitten vaikka sen kaupungin tarjoaman ultran kokonaan väliin, etenkin jos joutuisit siitä polimaksun (22e) maksamaan.
 
Hei!
Itsellä nuo pohdinnat on jo ohi. Kävin viikolla 12 kaupungin tarjoamassa ultrassa, menin sinne siinä uskossa, että niskaturvotus määritetään. Ei kuitenkaan määritetty (koska olin alle 30-v, ultraus tehtiin neuvolassa, ja yli 30-vuotiaille se tehdään äitiyspolilla, jossa on valmiudet niskaturvotuksen määritykseen). Ultraus oli tosi nopea ""perustutkimus"" onko siellä joku ja jos on niin monta. Sydämen sykkeen siellä näki, ja laskettu aika tarkentui. Harmittelin ultrauksen jälkeen, ettei niskaturvotusta määritetty, mutta en sitten lähtenyt enää yksityiselle niskaturvotusta määrittämään.

Seulonnat olisi olleet pari viikkoa sitten, mut ei sitten osallistuttu niihinkään. Neuvolan antamassa tiedotteessa oli korostettu tulosten epävarmuutta, ja itse mietin, että jos veriseulassa tulisi epäily, olisinko valmis menemään sitten lapsivesitutkimukseen, jossa on taas keskenmenon vaara. Ja jos keskenmeno tulisi, ja lapsi olisikin ollut terve...?
Itse olen 27-v, ja jostain luin, että veriseulat antavat kohtalaisen varman tuloksen vasta lähempänä 35-vuotiaille. Lisäksi järkeiltiin miehen kanssa, että ei seulonnoista kuitenkaan näe kuin joitain vammaisuuksia, eli vaikka nyt ""varmistelisi"" kuinka lapsen terveyttä, voi esim synnytyksessä käydä jotain jonka seurauksena se ei kuitenkaan ole syntyessään terve. Vaikka kuinka varmistelisi, loppupelissä se on korkeamman kädessä miten kaikki menee.

En tiedä oliko tästä mitään apua, mutta kaiken panikoinnin keskellä kannattaa kuitenkin muistaa, että suurin osa lapsista on kuitenkin ihan terveitä.

Tsemppiä odotukseen!


 
Olen ehdottoman samaa mieltä maxin kanssa, että mikäli on vähänkin pelkoa (jota varmasti jokaisella odottavalla on), että lapsella ei ole kaikki hyvin, niin menkää ultraan. Muutama kymmen euro omasta mielenrauhasta on pieni hinta.
Itse olen nyt kymppiviikolla ja ensi viikolla menossa alkuraskauden ultraan neuvolaan. Sen jälkeen np-ultraan ja mahdollisesti tarvittaessa veriseulaankin.
Myönnän myös pohtineeni vammaisen lapsen mahdollisuutta, ja en ole oikein päässyt järkevään ajatukseen että mitä tekisin, jos saisin tietää vammaisuudesta. Aion elää siinä ajatuksessa, että lapsi on terve siihen asti kunnes toisin todistetaan. Jatkuva miettiminen ei johda mihinkään, jollei sille asialle sitten tee jotain.
Mene ultriin ja ota veriseula. Kukaan ei voi sinua tuomita peloistasi tai päätöksistänne miehesi kanssa, jokainen raskaus ja äiti on yksilö.
Mielenrauhaa kaikille toivoen,
Janis
 
Kiitokset Max, Janis ja rv17. Alan ehkä kallistua sen yksityisen ultran kannalle, ja mahdollisesti jättää tuon kaupungin version väliin. Siitä ei tosin tarvitse maksaa mitään, se on neuvolassa je kestää vain 15 minuuttia. Tietääkseni siellä katsotaan juuri vain, että onko ketään paikalla, minkä kokoista ja kuinka monta.

Tarvii jutella miehen kanssa asiasta, ja sitten mahdollisesti soitella yksityiselle. Mikä se viikkoväli oli np-ultralle, oliko se 11-13?

Ja vaikka tästä on ilmeisesti saanut sen kuvan, että panikoin asiasta hirveästi, niin itse asiassa en ole kauheasti sitä edes ajatellut, vaan olen ajatellut, että lapsi on varmaan terve, ja kun siitä saadaan vähän edes varmistusta, niin sitten uskaltaa kertoa paremmin muillekin (vähänkö olisi kamalaa, JOS olisi juuri kertonut kaikille, ja sitten joutuisi siinä vaiheessa tuon aborttipäätöksen eteen, ja saisi sitten sitäkin selitellä taas kaikille... ei kiitos.).

Eli uudelleen vielä kiitos vastanneille, nämä viimeiset varsinkin selkeytti ajatuksia. Onnellista odotusta :)
 
Mun mielestä on outoa, että jossain tehdään ultra, mutta siellä ei katsota niskapoimun paksuutta. Se niskapoimun mittaus ei mulla ainakaan kestänyt kuin ehkä muutaman minuutin, siinä vaan ruudulla lääkäri klikkasi oikeaan kohtaan ja kone kertoi poimun paksuuden. Ilmeisesti ainakin meidän vaavi oli vikkelää sorttia, että tulos ei välttämättä ole kovin tarkka, kyse on kuitenkin milleistä.
Tsemppiä!
 
Oman mielenrauhasi vuoksi mene ehdottomasti ykstyiselle np-ultraan. Eihän mikään 100% ole, mutta kyllä yksityisellä, kunnon ultralla tehtävä np-ultra on luotettavampi kuin veriseula, joka antaa usein vääriä tuloksia.
 
Kysymykseni on, minkä ikäinen olet?? Jos olet alle 30, niin down syndrooma ym. riskisi on todella alhainen. Ekan lapsen sain 22-vuotiaana, enkä mennyt edes veriseulontaan. Tokan sain 25-vuotiaana ja veriseula oli normaali. Kolmannen kanssa 33-vuotiaana (nyt viikot 19+6) olin np-ultrassa ja verikokeissa ja molemmat näytti korkeata riskiä kromosomiviasta. Kärvistelin sitten pari viikkoa kromosomien kanssa ja sitten odotin rakenneultraa, josko turvotus ei olekaan laskenut tai jotain muuta löytyy. Onneksi kaikki näytti rakenneultrassa hyvältä, nyt vielä sydänspesialistille parin viikon päästä tarkempiin tutkimuksiin.. jos nyt saisin päättää, niin olisin jättänyt np-ultran välistä ja nauttinut autuaan tietämättömänä raskaudesta. Nyt välillä on huoli, josko kumminkin on jotain.. luotan tosin, ettei ole.
 
Mene yksityiselle np-ultraan jos se on niin tärkeää.

Niskaturvotustahan saattaa olla vaikkei mitään olisi vialla ja pelkässä np-ultrassa ei ""saada kiinni"" läheskään kaikkia down-tapauksia. Plus että maailmassa on NIIN PALJON kaikkia muitakin vammoja ja sairauksia jotka saattaa selvitä esim . vasta rakenneultrassa rv 18 jälkeen, tai saattavat jäädä kokonaan selviämättä.

Kaikkein varmin tapa sinulle olisi siis mennä jonnekin lapsivesipunktioon, jossa tosin on keskenmenonriski mutta etköhän sinä terveen lapsen toivossa ole valmis ottamaan sen riskin..

Jotenkin pistää vihaksi, että yritetään ensin raskautta ja sitten jos ilmenee esim. down, niin heti ollaan keskeyttämässä.. Eihän se ole edes sellainen sairaus jonka kanssa ei pystyisi elämään. Monet down-potilaat käyvät jopa töissä erilaisissa työpajoissa jne.

Mutta suosittelen sinulle tosiaan lapsivesipunktiota tai istukkanäytteen ottoa.. en tosin tiedä missä päin asut ja ainakaan Kouvolassa, Tampereella, Lahdessa ei suostuta näitä kokeita ottamaan ellei ole aiemmin synnyttänyt vammaista lasta, ole yli 40 vuotias tai ellei ultrassa ole havaittu jonkinasteista poikkeavuutta.
 

Yhteistyössä