Mitä tekisitte minun housuissani,meidän vanhempien parisuhteesta kyse.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Eli tilanne tämä,toivottavasti joku jaksaisi lukea.

Meillä kaksi lasta,toinen sangen hoidettava,ns.erityislapsi.Jo kesällä sanoin miehelleni että en pysty/jaksa panostaa parisuhteeseen kuten minun vaimona kuuluisi tehtävän..Itsekseni olin tuota asiaa miettinyt puoli vuotta aiemmin.

Illalla kun lapset nukahtavat ja olen hoitanut lähes itsekseni kaiken mahdollisen,en kertakaikkiaan jaksaisi tehdä enää mitään,saatika jakaa sitten huomiota miehelleni,en vaan jaksa,haluisin olla itsekseni ja löhötä vain.

Kaikkeni olen yrittäny tänä aikana että pystyisin jakautumaan myös miehelleni mutta ei,aina tulen siihen tulokseen että lapsen paras on aina ensin,heidän kanssaan jaksan normaalisti mutta se sitten onkin siinä.

Mieheni ei täysin ole pystynyt käsittämään asiaa vaan puskee päälle,anelee rakastelemaan,sanoen,täytyyhän minunki välillä haluta,kaipaa huomiota,ja kun pojan kanssa menin vloppuna leffaan niin tämän jälkeen tuumasi että koskas me mentäsiin,ihan kuin oisi ollut mustis..

TIedän,en todella ole ollut kultakello itse,mutta en kertakaikkiaan vaan jaksa.Lapsille ihan ok isä ja siksi olen tähän asti kituutellut oman ahdistavuuteni kanssa,enkä ole eroa hakenut,nyt alkaa tuntua että mun on pakko kertakaikkiaan jo ajatella omaa jaksamistani.Eroko?
 
Lapset välillä hoitoon, että saatte aikaa kaksisteen, ihan vain vaikka löhöhetki sohvalla ilman lapsia.

Tehkää perheenä yhdessä asioita, ei niin että jakaudutte puoliksi. Leffaan mukaan mies ja molemmat lapset.

Puhu miehesi kanssa. Sano, että et jaksa. Ota omaa aikaa, oma harrastus tai joku, pari tuntia kerrallaan muutaman kerran viikossa, ihan sinä yksin, niin jaksaa taas.
 
ei elämä eroamalla ainakaan helpotu.
armahda itseäsi.. kaiken ei tarvitse olla tiptop.. lastenhoidossakaan.
voisitko ajatella herääväsi vaikka kerran viikossa ½h lapsia aikaisemmin ja silloin viettäisitte miehen kanssa läheisyysaikaa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Yamini:
Lapset välillä hoitoon, että saatte aikaa kaksisteen, ihan vain vaikka löhöhetki sohvalla ilman lapsia.

Tehkää perheenä yhdessä asioita, ei niin että jakaudutte puoliksi. Leffaan mukaan mies ja molemmat lapset.

Puhu miehesi kanssa. Sano, että et jaksa. Ota omaa aikaa, oma harrastus tai joku, pari tuntia kerrallaan muutaman kerran viikossa, ihan sinä yksin, niin jaksaa taas.

peesaan tätä..
 
Juu mutta kyse on siitä että ollaan tai minä olen tämän asian kanssa jo niin pitkällä,en vaan halua ehkä enää lähteä miehen kanssa minnekkään kahdestaan.

Meidän on ollut jo vuosia pakko jakautua puoliksi tämän erityisyyden vuoksi,hänen kanssaan kun ei voi joka paikkaan mennä.

Omaa aikaa en kykene juurikaan järjestämään,viikolla varsinkaan miehen työn takia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja 1:
ei elämä eroamalla ainakaan helpotu.
armahda itseäsi.. kaiken ei tarvitse olla tiptop.. lastenhoidossakaan.
voisitko ajatella herääväsi vaikka kerran viikossa ½h lapsia aikaisemmin ja silloin viettäisitte miehen kanssa läheisyysaikaa?

Meillä on niin herkkäuniset lapset,varsinkin aamu unien aikaan että jos aamulla herättäisiin aiemmin niin hekin heräisivät.

Ja tiedän että lasten suhteen ei todellakaan helpottuisi,mutta helpottuisi se velvollisuuden tunne toista aikuista kohtaan.
 
Ero tuossa tilanteessa tuntuisi tosi oudolta ratkaisulta. Lapsille välillä joku hoitaja ja sinulle joku mieluinen harrastus. Saat tuossa viestissäsi miehelle huomion antamisen ja rakastelun kuulostamaan ikävältä velvollisuudelta. Eikös siitä tulisi itsellekin hyvä mieli?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ero tuossa tilanteessa tuntuisi tosi oudolta ratkaisulta. Lapsille välillä joku hoitaja ja sinulle joku mieluinen harrastus. Saat tuossa viestissäsi miehelle huomion antamisen ja rakastelun kuulostamaan ikävältä velvollisuudelta. Eikös siitä tulisi itsellekin hyvä mieli?

Tulisi varmasti mutta kun kyse onkin että en vaan enää kertakaikkiaan halua...
 
jos miehen työ on niin tärkeä, on teillä varmasti varaa satsata myös sinun jaksamiseen. mll:n hoitaja lapsille ja sinä harrastamaan.
mökkihöperyys aiheuttaa myös haluttomuutta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Juu mutta kyse on siitä että ollaan tai minä olen tämän asian kanssa jo niin pitkällä,en vaan halua ehkä enää lähteä miehen kanssa minnekkään kahdestaan.

Meidän on ollut jo vuosia pakko jakautua puoliksi tämän erityisyyden vuoksi,hänen kanssaan kun ei voi joka paikkaan mennä.

Omaa aikaa en kykene juurikaan järjestämään,viikolla varsinkaan miehen työn takia.

No tehkää asioita joihin erityislapsen voi ottaa mukaan .Menkää eläinpuistoon tms, luulisi että tuommoiset olisi koko perheelle soveltuvia.

Entä se hoitaja? Vaikket sitten miehen kanssa viettäisi aikaa, mutta että saisit aikaa itsellesi? Kun oman olon saa hyväksi ja levänneeksi, jaksaa taas huomioida sitä miestäkin.
 

Similar threads

Uusimmat

Yhteistyössä